Lue keskustelun säännöt.
Onko mun pakko olla koko elämä mieheni kanssa?
19.10.2019 |
Kun en vajaakuntoisena työttömänä yksin kuitenkaan pärjäisi.
Kommentit (33)
Niin minäkin luulin etten pärjää. Mutta vaihtoehto oli jäädä huonoon parisuhteeseen jossa mies oli alkoholisoitunut. Hyvin olen pärjännyt.716
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähde sitten ja yritä saada joku jonka kanssa suhde "toimii", mitä se sitten lieneekään. Ei ole kauheasti vaihtoehtoja.
Talous on liian epävarma eron jälkeen.
Niin. Ei ole paljoa vaihtoehtoja. Mitä neuvoja täältä odotat?
Niin. Tuntuu että olen ainoa, jolla ei ole vaihtoehtoja
Et ole. Paljon työttömiä asuu yksin ja elää tukien varassa.
Joo. Minulla vaan olisi aika pitkä karenssi ensiksi ja kun en pysty paljoa liikkumaan niin olisin varmaan jatkuvalla karenssilla.
Mitä sitten? Toimeentulotuella elää paljon ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähde sitten ja yritä saada joku jonka kanssa suhde "toimii", mitä se sitten lieneekään. Ei ole kauheasti vaihtoehtoja.
Talous on liian epävarma eron jälkeen.
Niin. Ei ole paljoa vaihtoehtoja. Mitä neuvoja täältä odotat?
Niin. Tuntuu että olen ainoa, jolla ei ole vaihtoehtoja
Et ole. Paljon työttömiä asuu yksin ja elää tukien varassa.
Joo. Minulla vaan olisi aika pitkä karenssi ensiksi ja kun en pysty paljoa liikkumaan niin olisin varmaan jatkuvalla karenssilla.
Toimeentulotukea varmaan sais siinä tapauksessa.
Jos olisit eronnut heti, kun aloit täällä siitä höpistä, se karenssi olisi ollut ohi jo aikaa sitten.
Vierailija kirjoitti:
Niin minäkin luulin etten pärjää. Mutta vaihtoehto oli jäädä huonoon parisuhteeseen jossa mies oli alkoholisoitunut. Hyvin olen pärjännyt.716
Sinä varmaan olet terve? Mun on tosi hankalaa noiden sairauksieni takia ja eläkettä en saa. Aina tulee hylkäävä päätös.
Kyllä minäkin nuorena pärjäsin työttömänä. Silloin pystyin vielä ajamaan pyörällä ja käymään työllistämistukitöissä, kun niitä oli. Toista se on nykyään kun liikkuminen on tällaista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähde sitten ja yritä saada joku jonka kanssa suhde "toimii", mitä se sitten lieneekään. Ei ole kauheasti vaihtoehtoja.
Talous on liian epävarma eron jälkeen.
Niin. Ei ole paljoa vaihtoehtoja. Mitä neuvoja täältä odotat?
Niin. Tuntuu että olen ainoa, jolla ei ole vaihtoehtoja
Tämä voi olla tottakin. Ei mullakaan olisi ollut vaihtoehtoja ellen olisi perinyt miljoonaa. Se muuttaa aivan kaiken. Esim. äitini ei voi enää varsinaisesti moittia ja arvostella minua, koska kun minulla on miljoonaomaisuus, niin minun ei tarvitse elää tavoilla, jotka hän näki ainoiksi oikeiksi minulle ja ”uhkaili” että jos en elä siten, en saa kavereita enkä ystäviä.
Eikä minulla ollutkaan vaihtoehtoja. En voinut suunnata ilman miljoonaomaisuutta haluamaani elämään ja elää haluamallani tavalla. Minulla EI OLLUT VAIHTOEHTOJA. Nyt on, ja se helpottaa ihan hirveästi.
Äitini mielestä ihmisen pitää olla pieni yhteiskunnan rattaiden osanen, pikku mutteri, joka raataa koneistossa, jotta toiset hyväksyvät. Jos olet työtön tai et ole töissä, et ole mitään (vaikka sairaseläkkeellä hän itsekin on ollut, sitä ei siis ap lasketa) mutta minua sellainen elämä oksetti. Mutta mulla EI OLLUT VAIHTOEHTOJA. Nyt on, eikä se ole omaa ansiotani, vaan syntyperääni liittyvä juttu.
Nyt mulla on mahis VALITA, haluanko tehdä töitä, vähän paljon vaiko en ollenkaan ja jos haluan tutustua ihmisiin voin mennä minua kiinnostaville kursseille tai sellaisille. Aiemmin ei ollut varaa.
Äitini olisi pitänyt tukea ja kannustaa minua kulkemaan omaa tietäni siitä huolimatta, ettei ollut paljon tahaa, mutta koska hän ei niin tehnyt, ei minullakaan ollut vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähde sitten ja yritä saada joku jonka kanssa suhde "toimii", mitä se sitten lieneekään. Ei ole kauheasti vaihtoehtoja.
Talous on liian epävarma eron jälkeen.
Niin. Ei ole paljoa vaihtoehtoja. Mitä neuvoja täältä odotat?
Niin. Tuntuu että olen ainoa, jolla ei ole vaihtoehtoja
Et ole. Paljon työttömiä asuu yksin ja elää tukien varassa.
Joo. Minulla vaan olisi aika pitkä karenssi ensiksi ja kun en pysty paljoa liikkumaan niin olisin varmaan jatkuvalla karenssilla.
Mitä sitten? Toimeentulotuella elää paljon ihmisiä.
Hänellä ei ole vaihtoehtoja. Se on tässä väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No lähde sitten ja yritä saada joku jonka kanssa suhde "toimii", mitä se sitten lieneekään. Ei ole kauheasti vaihtoehtoja.
Talous on liian epävarma eron jälkeen.
Niin. Ei ole paljoa vaihtoehtoja. Mitä neuvoja täältä odotat?
Niin. Tuntuu että olen ainoa, jolla ei ole vaihtoehtoja
Se on voi voi, jos ei osaa ajatella, että huonomminkin voisi olla. Puoliso löytää paremman ja häipyy.
Eihän tuo tuo lisää vaihtoehtoja.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin nuorena pärjäsin työttömänä. Silloin pystyin vielä ajamaan pyörällä ja käymään työllistämistukitöissä, kun niitä oli. Toista se on nykyään kun liikkuminen on tällaista. Ap
Minusta sinulla pitäisi olla vaihtoehtoja ❤️ Se vain on käsittämättömän vaikeaa käsittää, mistä ihmeestä oikein saisit niitä. Eikö miehesi yhtään suostu auttamaan sinua asumisessa erillään? Selittäisit, että hän on sinun ainoa toivosi? Vai onko se liian nöyryyttävää anella jotakuta? Se varmaan olisi...mutta oletko AIVAN VARMA, ettei mies auttaisi? Jos haluaa tuntea toisen ilahduttamisen ilon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin nuorena pärjäsin työttömänä. Silloin pystyin vielä ajamaan pyörällä ja käymään työllistämistukitöissä, kun niitä oli. Toista se on nykyään kun liikkuminen on tällaista. Ap
Minusta sinulla pitäisi olla vaihtoehtoja ❤️ Se vain on käsittämättömän vaikeaa käsittää, mistä ihmeestä oikein saisit niitä. Eikö miehesi yhtään suostu auttamaan sinua asumisessa erillään? Selittäisit, että hän on sinun ainoa toivosi? Vai onko se liian nöyryyttävää anella jotakuta? Se varmaan olisi...mutta oletko AIVAN VARMA, ettei mies auttaisi? Jos haluaa tuntea toisen ilahduttamisen ilon?
Ei hän auta. Hänellä ei pahemmin empatiaa ole. Esim Tanskassa inhosi, kun jouduin huimauksen takia kulkemaan hänen kanssaan ns käsikynkkää, mulla kun on menier, kaikkien muiden sairausten lisäksi.
Melko matalamielinen parasiitti.
Valituksellasi et sympatiaa saa.
Ota ero, jos suhde ei tyydytä tai tyydy suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä suhteessanne mättää? Ettekö voisi yrittää parantaa epäkohtia?
Joo. Minulla vaan olisi aika pitkä karenssi ensiksi ja kun en pysty paljoa liikkumaan niin olisin varmaan jatkuvalla karenssilla.