Miten voit elää kodissa, missä rojua pitkin nurkkia, lattioilla metrisiä lehtikadoja, ym. rojua nurkat täynnä?

Ihmiset ovat erilaisia. Kuka pitää mitäkin tärkeänä. 

Minä elän yksin ja pidän siisteydestä, mutta lapsiperheissä voi olla, että lasten harrastukset, vanhempien työ jne. vievät kaiken energian. 

En ymmärrä, miksi toisenlaista tapaa elää pitää kritisoida.

Tunnen perheitä, joissa luetaan paljon ja lapset ovat sivistyneitä. Joissain perheissä kiroilu ja haistattelu ovat osa arkipäivää ja äärettömän upean ja siistin kodin seinät on maalattu tyylikkään ja persoonallisen harmaiksi. 

Kielii tietysti elämänhallinnan ongelmista, jos paikat ovat saastaiset ja tavaraa hamstrattu kohtuuttomasti.

Tosin ei mun mielestä toinen ääripää eli pakkomielteinen konmaritus ole yhtään sen parempi, vaan todennäköisesti kertoo kontrollintarpeesta ja kyvyttömyydestä hallita mielensisäisiä asioita muutoin kuin pitämällä yllä ulkoisen todellisuuden järjestystä.

Itse ihailen ihmisiä, joiden koti on siisti, mutta jotka onnistuvat sietämään muutaman kipoja ja kupin siellä täällä eikä mikään pikkujuttu heti saa heidän mieltään järkkymään.

Minä nyt vaan olen sellainen, että kaikki tippuu kädestä siihen paikkaan, lisäksi on kokoajan joku projekti menossa tai monta.

Parissa tunnissa kyllä raivaankin tästä 130 neliöstä vieraille esiteltävän, olohuoneen ja eteisen vartissa.

Kun projektit ovat valmiit, uutta ei näköpiirissä, koti siisti, olen valmis kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kuvastaa mun mieltä, siksi.

Toisekseen en jaksa.

Tästä lienee kyse minullakin. Jo lapsena huoneeni ja varsinkin pöytäni oli kaaoksessa ja jo tuolloin keräsin kaikenlaista pikku tavaraa, "kun sitä voi vielä joskus tarvita". Kotonani siis oli hyvinkin siistiä, vanhempani kyllä opettivat minua siivoamaan, mutta ei se tarttunut minuun. Siitä lähtien kun olen asunut omillani, on asuntoni ollut aika sekava. Silloin tällöin saan siivottua ja laitettua tavaroita jonnekin piiloon, mutta noin kahdessa viikossa se kaaos tulee takaisin. Lukemani ja elämäni perusteella minulla saattaisi olla jonkinlainen AD(H)D, aamuisin herään puolitoista tuntia ennen kun lähden töihin, sillä se aika häviää johonkin kun ilmeisesti haaveilen vain. Ikää minulla on nyt 37. Tänään on tarkoitus siivota, saapa nähdä miten käy. :D

Vierailija kirjoitti:

Minä nyt vaan olen sellainen, että kaikki tippuu kädestä siihen paikkaan, lisäksi on kokoajan joku projekti menossa tai monta.

Parissa tunnissa kyllä raivaankin tästä 130 neliöstä vieraille esiteltävän, olohuoneen ja eteisen vartissa.

Kun projektit ovat valmiit, uutta ei näköpiirissä, koti siisti, olen valmis kuolemaan.

Lisään vielä, että olen miettinyt onko tämä jotain kiltin tytön kapinaa nipottavaa äitiä ja jatkuvasti marissutta ex:ää kohtaan, jotka saivat minut aina tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi kun koti ei ollut naistenlehti esittely kunnossa. Molempien kodit olivat/ovat kyllä likaisempia kuin minun, mutta tavarat paikoillaan.

Siihen tottuu. Perusongelmahan on, että on enemmän tavaraa kuin säilytystilaa. Toisaalta sitten kukaan ei viitsi laittaa niitäkään tavaroita paikoilleen joille se paikka olisi. Äitini oli himosiivoja , itse en välitä. Kerran viikossa siivotaan paremmin, mutta eihän se tavaraa vähennä. Tosin mitään tarpeetonta en hilloa.

Meillä on noita kasoja siellä täällä, kun olen alkanut elää rennosti. Ennen yritin pitää kodin siistinä, mutta en saanut kuin itseni vihaiseksi. Mies on huithapeli, joten joutuisin kulkemaan hänen perässään koko ajan, ei kiitos. Pyykkiäkin meillä kuivaa välillä olohuoneessa, kun kylppäriin mahtuu vain yksi pyykkiteline eikä kodinhoitohuonetta ole. Olohuoneen sohvalla on miehen vaatevarasto. Laitan sinne  miehen kuivat vaatteet, että hän voi viikata ne ja viedä kaappiin, mutta sitä ei oikein tunnu tapahtuvan.

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

On siis yh eikä miestä?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on noita kasoja siellä täällä, kun olen alkanut elää rennosti. Ennen yritin pitää kodin siistinä, mutta en saanut kuin itseni vihaiseksi. Mies on huithapeli, joten joutuisin kulkemaan hänen perässään koko ajan, ei kiitos. Pyykkiäkin meillä kuivaa välillä olohuoneessa, kun kylppäriin mahtuu vain yksi pyykkiteline eikä kodinhoitohuonetta ole. Olohuoneen sohvalla on miehen vaatevarasto. Laitan sinne  miehen kuivat vaatteet, että hän voi viikata ne ja viedä kaappiin, mutta sitä ei oikein tunnu tapahtuvan.

Tämä. En jaksa olla piika. Toisaalta en jaksa nalkuttaa ja valittaa. Heitän itsekin lössiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

Onko siskollasi mielenterveysongelmia, tai joku muu sairaus? Montako lasta?

Olet kyllä ihana sisko, mutta tarvitsisiko perhe jotain muutakin apua!

Siskoni on vaan patalaiska. On käynyt jossain tutkimuksissakin. Tajusi pääsee helpommalla, kun vie lapset hoitoon. Ilmainen paikka tietenkin. Esikoinen joutuu menemään yksin kouluun ja tulemaan kotiin.

Sen verran siskoni on skarpannut, saa perheen nukkumaan ajoissa ja ylös aamulla. Siinäpä ne onkin.

Usein on mm vaipat loppu tai vessapaperi loppu, kunnes tajusin vienpä niitäkin.

Etuudet osaa hakea ja mm vuokra menee suoraveloituksena.

Päivät menee telkkaria katsoessa.

Niinkin pieni juttu, kuin ei mainoksia -kyltti tarkoittaa vähemmän roskia, kun tulen käymään.

Lapset ovat minun lapsia nuorempia. Vanhat vaatteetkin menee sinne kätevästi.

Ystävälläni oli sama kohtalo, paitsi hän joutui itse tekemään myös ruuan. Hän joutui käymään terapiassa, koska oppi alistujan roolin liian vahvana.

Pienempi sisko on vasta 4 v ja ei hän voi olla vastuussa vielä mistään kotitöistä.

Mitä siskosi perheelle käy, jos sinulle sattuu jotain? Jos sairastut vakavasti? Jos muutat satojen kilometrien päähän?

Olen suorastaan minimalisti ja pakkomielteisesti (tyydyttävällä) tavalla hankiuttunut eroon jokaista kippoa ja nuppileulaa myöten kaikesta, millä ei ole minulle riittävän merkittävää funktiota. Silti kotonani tavarat ovat levällään. Vaatteita keskellä olohuoneen lattiaa, tai läjässä tuolilla, juomalaseja pitkin koko kämpän kaikkia tasoja, pino CD-levyjä hyllyn vieressä lattialla, käytetty pyyhe lojumassa eteisen lattialla, avoin kirja jäänyt sekin lojumaan lattialle jne.

Eikä se haittaa minua mitenkään. Mulla on sen verran vähän tavaraa, että mitään rojukasoja ei pääse syntymään, mutta joku varmasti tätäkin jo pitää kauhistuttavana :D Kunhan nyt koitan huolehtia ettei kämppä olisi hirveän likainen. Sekaisuus ei haittaa, kun kaikki sekaisin olevat tavarat ovat minulle jotenkin tarpeellisia, tai muuten merkityksellisiä.

Minun tekosyyni on raskas työ ja opiskelu päälle. Miehellä on toiminnanohjaushäiriö eikä saa aloitettua tai jos aloittaa, harhautti helposti muualle ja homma jää kesken.

Onko kaikilla muka jotkut kaapit kengille ja takeille?? Minun kotonani on mielestäni siistiä, mutta takit ovat naulakossa ja kengät naulakon alla. Ei niille mitään muutakaan paikkaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen suorastaan minimalisti ja pakkomielteisesti (tyydyttävällä) tavalla hankiuttunut eroon jokaista kippoa ja nuppileulaa myöten kaikesta, millä ei ole minulle riittävän merkittävää funktiota. Silti kotonani tavarat ovat levällään. Vaatteita keskellä olohuoneen lattiaa, tai läjässä tuolilla, juomalaseja pitkin koko kämpän kaikkia tasoja, pino CD-levyjä hyllyn vieressä lattialla, käytetty pyyhe lojumassa eteisen lattialla, avoin kirja jäänyt sekin lojumaan lattialle jne.

Eikä se haittaa minua mitenkään. Mulla on sen verran vähän tavaraa, että mitään rojukasoja ei pääse syntymään, mutta joku varmasti tätäkin jo pitää kauhistuttavana :D Kunhan nyt koitan huolehtia ettei kämppä olisi hirveän likainen. Sekaisuus ei haittaa, kun kaikki sekaisin olevat tavarat ovat minulle jotenkin tarpeellisia, tai muuten merkityksellisiä.

Niin ja lisätäkseni näkökulmaa tähän hallittuun kaaokseeni, pakkomielteeni hallita omaisuuttani on luultavasti jokin psyykkinen keino pyrkiä hallitsemaan edes jotain, kun elämä ja oma pää tuntuu niin ahdistavan kaoottisilta. Sekaisuus taas johtuu ADHD:n ja vakavien mt-ongelmien aiheuttamasta yleisestä elämänhallinnan vaikeudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

Onko siskollasi mielenterveysongelmia, tai joku muu sairaus? Montako lasta?

Olet kyllä ihana sisko, mutta tarvitsisiko perhe jotain muutakin apua!

Siskoni on vaan patalaiska. On käynyt jossain tutkimuksissakin. Tajusi pääsee helpommalla, kun vie lapset hoitoon. Ilmainen paikka tietenkin. Esikoinen joutuu menemään yksin kouluun ja tulemaan kotiin.

Sen verran siskoni on skarpannut, saa perheen nukkumaan ajoissa ja ylös aamulla. Siinäpä ne onkin.

Usein on mm vaipat loppu tai vessapaperi loppu, kunnes tajusin vienpä niitäkin.

Etuudet osaa hakea ja mm vuokra menee suoraveloituksena.

Päivät menee telkkaria katsoessa.

Niinkin pieni juttu, kuin ei mainoksia -kyltti tarkoittaa vähemmän roskia, kun tulen käymään.

Lapset ovat minun lapsia nuorempia. Vanhat vaatteetkin menee sinne kätevästi.

Ystävälläni oli sama kohtalo, paitsi hän joutui itse tekemään myös ruuan. Hän joutui käymään terapiassa, koska oppi alistujan roolin liian vahvana.

Pienempi sisko on vasta 4 v ja ei hän voi olla vastuussa vielä mistään kotitöistä.

Mitä siskosi perheelle käy, jos sinulle sattuu jotain? Jos sairastut vakavasti? Jos muutat satojen kilometrien päähän?

Asun nyt jo satojen km päässä. Siksi käyn vain kerran kk.

En tiedä miten käy.

Jatkan tätä niin kauan, kun on tarpeen ja toivotaan lapset pystyvät jossain vaiheessa ottamaan enemmän vastuuta.

Siskoni on työtön ja raha-asiat hoitaa kyllä. Kaikki mahdollinen menee suoraveloituksena ja käteen ei jää paljoa rahaa. Jos päälle tulisi vielä hamstraus, olisin pulassa.

Lapsilta ei mitään puutu, kuin aktiivisempi vanhempi.

Viimeksi oli herttaista , kun esikoinen oli jo selkeesti vienyt paperiroskia pois.

Yritän aina sanoa hän ei ole vastuussa, mutta on kiva, kun tekee ruokaa.

Lapset voivat hyvin, laskut on maksettu, ei sossua kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

Mielenterveysongelma siskolla?

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikilla muka jotkut kaapit kengille ja takeille?? Minun kotonani on mielestäni siistiä, mutta takit ovat naulakossa ja kengät naulakon alla. Ei niille mitään muutakaan paikkaa ole.

Onhan se ruman näköistä, kun naulakko pursuaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

Onko siskollasi mielenterveysongelmia, tai joku muu sairaus? Montako lasta?

Olet kyllä ihana sisko, mutta tarvitsisiko perhe jotain muutakin apua!

Siskoni on vaan patalaiska. On käynyt jossain tutkimuksissakin. Tajusi pääsee helpommalla, kun vie lapset hoitoon. Ilmainen paikka tietenkin. Esikoinen joutuu menemään yksin kouluun ja tulemaan kotiin.

Sen verran siskoni on skarpannut, saa perheen nukkumaan ajoissa ja ylös aamulla. Siinäpä ne onkin.

Usein on mm vaipat loppu tai vessapaperi loppu, kunnes tajusin vienpä niitäkin.

Etuudet osaa hakea ja mm vuokra menee suoraveloituksena.

Päivät menee telkkaria katsoessa.

Niinkin pieni juttu, kuin ei mainoksia -kyltti tarkoittaa vähemmän roskia, kun tulen käymään.

Lapset ovat minun lapsia nuorempia. Vanhat vaatteetkin menee sinne kätevästi.

Ystävälläni oli sama kohtalo, paitsi hän joutui itse tekemään myös ruuan. Hän joutui käymään terapiassa, koska oppi alistujan roolin liian vahvana.

Pienempi sisko on vasta 4 v ja ei hän voi olla vastuussa vielä mistään kotitöistä.

Mitä siskosi perheelle käy, jos sinulle sattuu jotain? Jos sairastut vakavasti? Jos muutat satojen kilometrien päähän?

Asun nyt jo satojen km päässä. Siksi käyn vain kerran kk.

En tiedä miten käy.

Jatkan tätä niin kauan, kun on tarpeen ja toivotaan lapset pystyvät jossain vaiheessa ottamaan enemmän vastuuta.

Siskoni on työtön ja raha-asiat hoitaa kyllä. Kaikki mahdollinen menee suoraveloituksena ja käteen ei jää paljoa rahaa. Jos päälle tulisi vielä hamstraus, olisin pulassa.

Lapsilta ei mitään puutu, kuin aktiivisempi vanhempi.

Viimeksi oli herttaista , kun esikoinen oli jo selkeesti vienyt paperiroskia pois.

Yritän aina sanoa hän ei ole vastuussa, mutta on kiva, kun tekee ruokaa.

Lapset voivat hyvin, laskut on maksettu, ei sossua kiinnosta.

Lapset eivät voi hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyn siskoni luona n kerran kk siivoamassa.

Kun tulen, tyhjennän tiskikoneen, täytän ja laitan pyörimään. Parin h päästä sama uudestaan. Kuukaudessa saa käytettyä kaikki astiat, korkeintaan 1 kerran on käyttänyt konetta.

Sama juttu vaatteiden kanssa. Lapsi on joskus laittanut uimapuvun päälle, kun paidat ovat olleet likaisia.

Nyt, tämän syksyn aikana,on tullut pientä edistystä. Siskoni vanhin lapsi meni kouluun ja hän on kiinnostunut ruuanlaitosta.

Vien mukanani ruokaa, joka pakastetaan. Hän ottaa yhden edellisenä päivänä, laittaa sulamaan jääkaappiin.

Koulun jälkeen keittää makaronia yhden pussin ja sekaan kaataa ruuan.

Loput jääkaappiin ja siinä on myös seuraavan päivän ruoka.

Minkäs teet. Äitiä ei kiinnosta. Onneksi esikoinen tajuaa jo muutenkin voi elää. Mutta esim kukaan ei katso hänen läksyjen perään jne.

Paras vaihtoehto on se, että kerran kk käyn siivoamassa, täyttämässä pakkasen ja vietän aikaa lasten kanssa. Sunnuntaina, kun lähden , on koti siisti, kaikki ojennuksessa . 4 vkon päästä pe on koti kuin kaaos.

Onko siskollasi mielenterveysongelmia, tai joku muu sairaus? Montako lasta?

Olet kyllä ihana sisko, mutta tarvitsisiko perhe jotain muutakin apua!

Siskoni on vaan patalaiska. On käynyt jossain tutkimuksissakin. Tajusi pääsee helpommalla, kun vie lapset hoitoon. Ilmainen paikka tietenkin. Esikoinen joutuu menemään yksin kouluun ja tulemaan kotiin.

Sen verran siskoni on skarpannut, saa perheen nukkumaan ajoissa ja ylös aamulla. Siinäpä ne onkin.

Usein on mm vaipat loppu tai vessapaperi loppu, kunnes tajusin vienpä niitäkin.

Etuudet osaa hakea ja mm vuokra menee suoraveloituksena.

Päivät menee telkkaria katsoessa.

Niinkin pieni juttu, kuin ei mainoksia -kyltti tarkoittaa vähemmän roskia, kun tulen käymään.

Lapset ovat minun lapsia nuorempia. Vanhat vaatteetkin menee sinne kätevästi.

Ystävälläni oli sama kohtalo, paitsi hän joutui itse tekemään myös ruuan. Hän joutui käymään terapiassa, koska oppi alistujan roolin liian vahvana.

Pienempi sisko on vasta 4 v ja ei hän voi olla vastuussa vielä mistään kotitöistä.

Mitä siskosi perheelle käy, jos sinulle sattuu jotain? Jos sairastut vakavasti? Jos muutat satojen kilometrien päähän?

Asun nyt jo satojen km päässä. Siksi käyn vain kerran kk.

En tiedä miten käy.

Jatkan tätä niin kauan, kun on tarpeen ja toivotaan lapset pystyvät jossain vaiheessa ottamaan enemmän vastuuta.

Siskoni on työtön ja raha-asiat hoitaa kyllä. Kaikki mahdollinen menee suoraveloituksena ja käteen ei jää paljoa rahaa. Jos päälle tulisi vielä hamstraus, olisin pulassa.

Lapsilta ei mitään puutu, kuin aktiivisempi vanhempi.

Viimeksi oli herttaista , kun esikoinen oli jo selkeesti vienyt paperiroskia pois.

Yritän aina sanoa hän ei ole vastuussa, mutta on kiva, kun tekee ruokaa.

Lapset voivat hyvin, laskut on maksettu, ei sossua kiinnosta.

Toivottavasti tähän tulisi kommentoimaan sellainen joka on lapsena joutunut tähän asemaan missä siskosi lapset ovat.

Onko lapsen edun mukaista huolehtia taloudesta?

Sinä teet todella väärin lapsia kohtaan tässä nyt.

Jaa-, mikä?

Kenkäkaappi? Ai, joku on sitten jonkinlainen yläluokan ns aatelinen jolla on kengillekin kaappi. Jestas. Enpä ole koskaan kuullut, eikä itselläni ole ollut kuin muutamat kengät eri säille ja vuodenajoille. Ne pakolliset. Vai pitäisi ne rapaiset kengät pistää jakuvasti "kenkäkaappiin" ulkoa tullessa. Jotta voitaisiin teeskennellä, ettei niitä ole koska kengät ovat epähienoja. Ja takit jne. Jopas ovat loukkaavia esineitä. Kohan on vallan merkillistä.

Enkä tiennytkään, eteisen naulakkokin on jokin urhake jota ei saisikaan käyttää, missä mitään ei saisi olla, ja sään mukaan pidettävänä olevia ulkotakkeja pitäisi jemmata märkinä komeroon joka kerta välillä. Jestas.

Mietityttää, paljonko kulkutilaa osa tarvii? Että lattioilla ei saisi "seisoa" mitään kun eräät pääse muuten kulkeen? Minne he sitten kaiken pistävät ja leijuvatko huonekalut ilmassa? Matot varmaan saisivat pyörtymisen aikaan. Mihin asuntoa tarvitsee, ellei siellä lattialla saa olla mitään?

Mitä varten ne tasot sitten ovat, jos niitä ei saa käyttää?

Se imuri ja pyykinkuivausteline?

Vai että kodinhoitohuone. En ole ikinä vielä nähnyt moista. Johan liikutaan rahakkaissa sfääreissä. Jos teillä kuivaa kylppärissä ja mahtuu sinne niin, etteivät telineet ja kuivuvat vaatteet ole haitaksi suihkussa käydessä, sehän on hienoa. Mitähän vikaa kuivuvissa pyykeissä olohuoneessa pikkutelineellä oikein on?

Miksi "tason eteen" ei saisi laittaa mitään? Kas, kun saa edes olla mitään "tasoa".

Esimerkiksi minun kirja-, lehti-, ja vastaavien laatikoissa olevat kasat tulevat siitä, ne on purettu poispuretusta ja roskiin viedystä vanhasta kirjahyllyistä eikä uusia koota, ennen kuin seuraavaan osoitteeseen.

Mainokset ovat olleet lehtikorissa tai koottuna pussissa odottamassa sitä, selkäni sallii yrittää kantaa roskiin. Niitä kertyy, kun ei pysty useinkaan kantamaan eikä ole apua. Minulla on moni asia ollut huonosti ollessani vuosia sairas vailla apua mihinkään ellen kerjää kuukausikaupalla haluttomilta muilta henkilöiltä, samoin kuin vailla kykyä maksaa sellaisesta.

Normaalit kodinkoneet, jotka eivät mahdu piiloon, pitäisi nähtävästi viedä roskiin.

Jotakuta häiritsi minulla keittiön tasolla oleva Iso Kenwoodi. Taisi olla pieni kateus asialla vaatiessa pois näkyvistä kaappiin. Eipä täällä sellaista kaappia ole, enkä sitä jaksa nostaa. Ei näillä käsillä.

Minulla esillä isoja kattiloita, joita sain vaivalla yläkaapista käytettäväksi. Joku kävi ja pyysin apua ja sen verran sain, että isot kattilat käytettäviksi. En minä sille mitään voi, että joku idiootti ennemmin on lyönyt tuohon kattilakaapin tilalle astianpesukoneen. Kaipa nekin pitäisi jollekulle lahjoittaa ...

Valitettavasti keittrlen seuraavina päivinä täällä porkkanoita ja perunoita, ja niillä uunivuokapinoilla teen uunissa laatikoita. Ja niihin uusiin pakasterasiakasoihin teen vähän muita ruokia, ja säilön ne. Onpa eriskummallista, voi voi, kyllä kertoo niin sekaisin olevasta henkilöstä, oi voi.

Ja kauhistusta, kun jollain kirjoja!

Osa ihmisistä on kyllä ihan rehellisesti ... joko huippukateilta tai vitihulluilta vailuttavia. Milloin mitäkin.