Ystävät eivät tule juhliin

Vierailija kirjoitti:

Nykyään tuntuu olevan aika tavallista että johonkin juhliin ei tulla kun tuleekin muuta "tärkeämpää" tekemistä. Itse en aio järjestää mitään juhlia itselle enää koskaan just siks.

Kyllä, alkaa jo lapsuudessa. Ei tulla kummilapsen tai lapsenlapsen syntymäpäiville kerran vuoteen, kun on muuta menoa. Ja toistuu useampana vuotena. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa tylsiltä juhlilta.

Vietän viikonloppuni mieluummin muilla tavoilla.

Ei vaan kivoilta, seurapelejä kylläkin lukuun ottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on käynyt noin. Järjestin tuparit, kaikki kieltäytyivät. Vähän masentavaa mutta tiedän etten ole useimmille se paras enkä toiseksi paras kaveri.

Olenkin aika introvertti ja viihdyn paremmin yksikseni kuin muiden seurassa.

Mua närästää myös semmoinen asia että mä sanon,mennään x näyttelyyn,leffaan,tilataan hieroja kimpassa...kukaan ei korvaansa lotkauta.

Sitten naamakurjassa lukee että olipa ihana leffa ja kiva kahvihetki ja plaaplaa.

Pitäkää kaveruutenne,en pyydä enää minnekään,meen yksin!

Arvelisin, ettei ns. illanistujaiset kotona puolituttujen tai tuntemattomien kanssa enää kiinnosta. Viikonloput ovat ihmisillä harvassa ja täynnä mielenkiintoisia menoja. Miksi jättää väliin joku musikaali/crossfit-tapahtuma tms, jotta pääsisi paikalle syömään mokkapaloja ja tutustumaan vaivaantuneesti uusiin ihmisiin?

Vierailija kirjoitti:

Arvelisin, ettei ns. illanistujaiset kotona puolituttujen tai tuntemattomien kanssa enää kiinnosta. Viikonloput ovat ihmisillä harvassa ja täynnä mielenkiintoisia menoja. Miksi jättää väliin joku musikaali/crossfit-tapahtuma tms, jotta pääsisi paikalle syömään mokkapaloja ja tutustumaan vaivaantuneesti uusiin ihmisiin?

No jos arvostaa ihmissuhteita /toista ihmistä varaa just sille aikaa. Läheiset ihmissuhteet olisi myös pitemmän päälle antoisampia kuin musikaali /crossfit tapahtuma joita kyllä maailmassa riittää loputtomiin.

Miksei kauempaa tulevat voi jäädä teille yöksi?

Mä en kyllä itse menisi juhliin, jossa on lapsia ja pitkä matka ajella eestaas. Aikuisten kesken ois kivaa nauttia skumppaa aamuun asti, osa porukasta voi saunoa, halukkaat käydä baarissa yksillä ja tietty vois tanssia. Aamulla tarjolle kunnon brunssi jonka valmisteluihin voi kaikki aamuvirkut osallistua.

Mun kavereissa on introvertteja, jotka kieltäytyy kaikista isommista tapaamisista, juhlista jne. Tapaavat mielellään kahden kesken, mutta ahdistuvat isommissa porukoissa. Ehkä joku ystävistäsi on samanlainen?

Mikäli kutsutut ovat lapsiperheitä, niin ainakin meillä loka/marras/joulukuu on kiireistä aikaa. Kaiken maailman kerhotapahtumat, halloweenit, pikkujoulut, harrastetapahtumat ovat tässä päällekkäin ja jokainen meno vaatii pohdintaa, jotta jokainen perheenjäsen saa jotain.

Vanhempana usein joustaa mielummin, kuin perustelee lapselle miksi äidin ystävän lautapeli-ilta on on tärkeämpi kuin luokkakaverin karmea-halloween-naamuaus-hässäkkä-karkkikanuunallaan.

Itse kävin kipeän selän takia pilates/joga kokoontumisessa, vetreyttä tuli, mutta menetin oman menovuoroni taas vähäksi aikaa, kun muun perheen menoja priorisoidaan tuleville viikonlopuille.

Älä kuitenkaan ole vihsinen ystävillesi vaan tapaa heitä aina kuin ehdit.

Ruuhkavuodetkin loppuvat joskus.

Tämä on osa tätä nykyaikapaskaa. Verkostoidutaan ja haalitaan "kavereita", mutta ei näissä suhteissa ihmiset itsessään paljon kiinnosta. Harmi ettei sinulla tunnu olevan yhtään oikeaa ystävää.

Jos ystäväni järjestäisi juhlat, menisin ellen olisi sairaana/jonkun hautajaisissa/häissä. Ymmärrän turhautumisesi, kun ystävät eivät tule paikalle. Onneksi miehesi ystävät tulevat ja varmaan voit viettää aikaa heidän kanssaan?

Kuinka paljon kutsuit porukkaa kerralla?

Useamman perheen vapa-ajan sovittaminen yhteen on hankalaa.

En minäkään viihtyisi kekkereillä, joissa on puolituttuja, seurustelu on väkinäisen muodollista.

Ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa pelata puolituttujen kanssa mölkkyä tai Trivial pursuitia.

Kutsu vieraita perhe kerrallaan niin mshdollisuudet onnistua kasvavat.

Olimme kerran kutsuttuna erään rouvan järjestämissä puutarhajuhlissa.

Aivan poskettoman tylsää, ydinporukka seurusteli keskenään, miehet joivat kaljaa, etäisemmät kutsutut(kuten me)olivat ulkopuolisia.

Kutsuilla oli kai emännän tarkoitus elvistellä martantaidoillaan.

Mukavaa on, kun ystäväperhe käy, ohjelmaksi tosiaan silloin riittää kahvi ja pulla.

En lähtisi minäkään kahden tunnin päähän juhliin, joissa on ennalta tietämätön määrä lapsia, eikä yöpaikkaa. Jos voisin yöpyä jossain, vaikka toisen ystävän luona, ilman riskiä yöhuudosta tai aamuseitsemältä alkavasta lapsirumbasta, voisin harkita.

Hyvän ystävän luo muutaman mukavan aikuisen illanviettoon voisin lähteä, jos olisi yöpaikka. Pari tuntia bussilla yömyöhään ja siitä vielä tavalla tai toisella kotiin on melkoinen repäisy, kun vapaa-ajan tarvitsee lepäämiseen.

Olen pahoillani, ap.

Arki työtä täynnä, perheen kanssa aika vähissä. En todellakaan lähde vähänä vapaa-aikana "juhliin" pelaamaan seurapelejä ja kahvittelemaan!

Ei tarkoita sitä, etten muuten arvostaisi sinua ystävänä/ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pakottamiselta tuollaiset pakko juhlat. Kotijuhlat ovat menneet muodista pois. 

Eilä ole!

Nuoreni ystäväpiiri pitää vuoronperään "kekkereitä" nyyttäriperiaatteelle. Teemana milloin mikäkin,naamiaiset,lautapelit,korttipelit,arvuuttelupelit,PS4 pelit,Nintendo sun muut härpäkkeet mitä nyt kenelläkin on. 

Ja vuoronperään jonkun luona ja öitseä saa,lattialla.

Olen huomannut saman. Jos päivämäärän ilmoittaa jopa kuukausia etukäteen, saa näitä ”katsellaan tuleeko jotain mielenkiintoisempaa” -vastauksia, jotka kyllä oikein mieltä ylentävät. Sitten jos ei mitään parempaa ilmesty kalenteriin, niin muutama tunti ennen juhlia todetaan, että on ollut niin rankka viikko, ettei jakseta tulla paikalle.

Jossakin vaiheessa ajattelin, että minun täytyy olla todella p*skaa seuraa, koska tätä tapahtuu jatkuvasti. No, olen huomannut saman ilmiön melkein kaikissa juhlissa, joihin suuntaan, oli emäntä sitten kuinka mukava tahansa. Facebook-tapahtumasivu tulee samana päivänä täyteen viime hetken peruutuksia, tai sitten Maybe-vastauksen antaneet yksinkertaisesti jättävät tulematta sanomatta sanaakaan.

En yleensä halua dissata naisia, mutta kyllä tämä käytös tuntuu olevan naisilla yleisempää. En muista puolisoni kaveriporukasta yhtään tapausta, jossa etukäteen sovitusta menosta olisi luistettu, koska ”väsyttää” tai ”hups, tulikin jotain muuta”. Myöskin viimeisissä tupareissamme vieraista noin kolme neljäsosaa oli mieheni kavereita, vaikka kutsutuissa jako oli aika lailla puolet ja puolet. Kumma juttu.

Kaipa tämä kuuluu nykypäivän KonMari-kulttuuriin, jossa omasta elämästä karsitaan kaikki, mitä ei juuri sillä hetkellä tarvitse. Kun on parisuhde, lapset ja työpaikka, niin eipä kiinnosta kuluttaa vapaa-aikaansa kavereihin. Kappas sitten, kun tulee ero ja haluaisi avautua tyttökavereille, niin sitten kyllä seura taas kelpaa.

Oisko tilanne erilainen, jos tarjolla olisi punkkua, juustoja ja vanhaa jatsia.

Ikävä tilanne, mutta kiinnitin huomioni muutamaan asiaan. Tarkoitus on siis pelata jotain lautapelejä ja lapset on kutsuttu mukaan? Onko tarkoitus, että lapset pelaavat aikuisten kanssa? Minkä ikäisiä nämä lapset ovat eli pelataanko heidän kanssaan jotain 16+ strategiapeliä vai kenties Kimbleä? Aikuisia, joilla ei ole omia lapsia tai jotka olisivat tulossa ilman lapsiaan, ei todennäköisesti kiinnosta lasten pelit. Jos kutsutut lapset ovat vielä liian pieniä aikuisten lautapeleihin,  millaista ohjelmaa olet varannut lapsille? Siis jotain heitä viihdyttävää, jotta aikuiset saavat rauhassa keskittyä pelaamiseen? Entä onko kutsutuissa pieniä lapsia? Siis sellaisia, joita pitää vielä vahtia? Jos aikuisten on tarkoitus keskittyä pelaamiseen, kenen on tarkoitus vahtia näitä lapsia ja huolehtia, että he eivät tule häritsemään aikuisten pelaamista? 

Toinen asia...ajankohtana ilta. Ja joillain vielä parin tunnin matka julkisilla. Mihin aikaan illasta lähtee viimeinen bussi takaisin ja mihin aikaan juhlasi alkavat? Ei oikeasti ole mielekästä matkustaa ensin 2 tuntia bussilla, olla vierailulla 1-2 tuntia ja matkustaa taas 2 tuntia bussilla takaisin kotiin. Kauempaa tuleville sun pitäisi huolehtia yöpymispaikka. Lisäksi, jos kauempaa tulevilla on lapsia, ei viimeisen bussivuoron käyttö ole ehkä mahdollista. Mikäli kotona pitää olla viimeistään klo 22, jotta lapset saa nukkumaan, juhlistasi pitää lähteä viimeistään klo 20. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että lapset - varsinkaan pienemmät - eivät yleensä ole parhaimmillaan iltaisin. Saattavat olla päivän touhuista väsyneitä tai muuten jo nukkumaanmenoaika. Kitinää, vikinää ja kiukuttelua tarjolla. Myös niille, joilla ei ole lapsia tai jotka eivät ottaisi omia lapsiaan mukaan.

Miehesi kavereilla ei ilmeisesti ole lapsia tai ainakaan eivät ottaisi lapsiaan mukaan. Tai sitten he pitävät itsestäänselvänä, että joku muu (todennäköisesti heidän vaimonsa) huolehtii lapsista ja he itse voivat keskittyä pelaamiseen. Yllättävän moni mies pystyy täydellisesti keskittymään itsään kiinnostavaan asiaan, vaikka ympärillä lapset leikkisivät tulitikuilla. Oletettavasti he eivät myöskään tule kahden tunnin bussimatkan päästä. 

Muutama vinkki siis:

- ei lapsia aikuisille tarkoitettuihin juhliin

- ei lapsia juhliin, jotka ovat illalla

- pitkämatkalaisille yösija, jos juhlat ovat illalla

- lapsille juhlat sellaiseen aikaan, kun he ovat virkeimmillään, yleensä iltapäivä (päiväunien jälkeen) esim klo 15 on hyvä 

- lapsillekin tarkoitettuihin juhliin ei vain aikuisille kohdennettuja juttuja, joihin aikuisen pitäisi voida keskittyä (lautapelit)

- jokaisen kutsutun pitäisi tuntea entuudestaan vähintään 1-2 muutakin kuin vain juhlien järjestäjä

- kutsu juhliisi vain samanhenkisiä ihmisiä. Paatoksellinen A-luokan lihansyöjä ja agendaansa julistava vegaani eivät ole hyvä yhdistelmä, elleivät he ole entuudestaan ystäviä keskenään

- juhliin, joissa on toisilleen entuudestaan tuntemattomia, kutsu ystävistäsi vain ne, joihin muutenkin pidät tiiviisti yhteyttä. Heillä ei ole tarvetta kertoa sinulle kuulumisistaan juhlissasi eivätkä he siis juhliin tullessasi edes odota, että puhuisivat mitään omaan elämäänsä liittyviä juttuja. Sinua ehkä saattaa kiinnostaa Jessica-Sofian allergiatutkimusten tulokset,  Irma-mummon hautajaiset tai se työpaikan riivinrauta, mutta ei muita vieraitasi. 

Todella ikävää, itselleni on käynyt samoin. Sitten löysin onneksi samanhenkisiä ihmisiä harrastuspiireistä

Mulla on teinejä. En ikinä lähtis johonkin pukkulapsikekkereihin enää. Se juni meni jo. Nyt on taas mahikset käydä aikuisten jutuissa, en enää palaa takaisin hiekkalaatikolle mistään hinnasta. Aikuisia ystäviäni näen aikuisporukalla, teineillä omat porukkansa ja perheenäkin halutaan välillä viettää aikaa ihan keskenämme.

Vierailija kirjoitti:

Arki työtä täynnä, perheen kanssa aika vähissä. En todellakaan lähde vähänä vapaa-aikana "juhliin" pelaamaan seurapelejä ja kahvittelemaan!

Ei tarkoita sitä, etten muuten arvostaisi sinua ystävänä/ihmisenä.

Miten sitten osoitat arvostavasi ystäviäsi, jos et halua tavata heitä?