Mikähän puhetyyli Suomessa lähinnä vastaa sitä brittien rp paremman väen -englantia mitä mm. Bojo puhuu
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
Mä ja sä eh eh
Helsinginmurre on minusta sellaista muka-parempaa hienostomurretta. Naurattaa aina kun sitä kuulee.
Kieli, jota kuulee Musiikitalossa klassisten konserttien väliajalla tai Sibelius-talolla Lahdessa. Siellä kokoontuu Suomen "kerma".
Mun puhe voisi olla oikein hyvin sellaista. Olen asunut monessa paikassa ympäri suomea, joten sanoja ja sanontoja riittää. Rakastan myös lukemista.
Mutta.
Ongelmana on slangi- ja kirosanat.
Niin sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
Jyväskylässä puhutaan silkkaa savvoo.
Aivan. Tuo myytti siitä, että Jyväskylän seudulla puhuttaisiin "puhtainta suomea", on tosiaan pelkkä myytti. Ihan kaikki suomen murteet ovat yhtä "puhtaita" (tai likaisia, jos nyt haluaa jatkaa tämän metaforan käyttöä).
Ollaan nyt tarkkoja käsitteissä. Jyväskylässä ei puhuta puhtainta suomea, vaan siellä murre on lähimpänä yleiskieltä.
Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä ja vokaalimuutoksia, ei Turun tai Kaakkois-Suomen pätkimisiä, ei peräpohjalaista h-ta. Mutta silti se on murre, ja sillä on omat piirteensä, jotka me tiedämme.
Joo ei ole savooolaisiaa venyyyttelyyjä, ihan jyvääääskyläääläisten omaa venyyyyttelyyä.
Kuten sanottu, jokaisella murteella on omat piirteensä, ja mitä kauempana ne ovat oman murteen piirteistä, sitä paremmin ne huomaa. Eli aina toisille hihitellessään kertoo jotain omasta taustastaan.
Jyväskylän seudun murre ei ole kirjakieltä eikä edes puhuttua yleiskieltä. Mutta se on eri murteista lähimpänä yleiskieltä. Tämä ei ole minun mielipiteeni vaan murretutkijoiden näkökanta.
Niin enhän mä tuohon mitään kantaa ottanutkaan, onko se lähimpänä vai kauimpana.
Kirjoititko myös tuon kommentin "Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä"? Mitä tarkoitat pohjalaisilla venyttelyillä?
No esimerkiksi vaikka ”Isoon taloon Antti”. Yleiskielessä se sanotaan vähän toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa akateemisesti koulutetusta, ennen 50-lukua syntyneestä, Uudeltamaalta kotoisin olevasta ylemmästä keskiluokasta puhuu tavalla, jonka erottaa tavallisesta rahvaasta selvästi.
Siihen liittyy kirjakielen puhuminen, ehkä tietty hieman nasaali puheääni ja tietyt harvemmin käytetyt sivistyssanat ym. Se puhetapa ei kuitenkaan liity vain yhteiskunta- tai ikäluokkaankaan, vaan ilmenee niiden tietyssä kombinaatiossa ainoastaan.
Tausta maaseudulla tai vahvalla murrealueella, alempi yhteiskuntaluokka ja koulutuksen puute hävittävät sen piirteen, vaikka koulutusta löytyisikin ja henkilö olisi vanhempaa ikäpolvea.
Ruotsinkielisiä, en viitsi mainita nimiä, yläluokkainen intonaatio.
En tarkoita ruotsinkielisiä (heillä omanlaisensa aksentti ja puhetyyli sekä monilla svetisismejä puheessaan), vaan iäkkäämpää (60+) akateemisesti koulutettua ylempää keskiluokkaa Uudeltamaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa akateemisesti koulutetusta, ennen 50-lukua syntyneestä, Uudeltamaalta kotoisin olevasta ylemmästä keskiluokasta puhuu tavalla, jonka erottaa tavallisesta rahvaasta selvästi.
Siihen liittyy kirjakielen puhuminen, ehkä tietty hieman nasaali puheääni ja tietyt harvemmin käytetyt sivistyssanat ym. Se puhetapa ei kuitenkaan liity vain yhteiskunta- tai ikäluokkaankaan, vaan ilmenee niiden tietyssä kombinaatiossa ainoastaan.
Tausta maaseudulla tai vahvalla murrealueella, alempi yhteiskuntaluokka ja koulutuksen puute hävittävät sen piirteen, vaikka koulutusta löytyisikin ja henkilö olisi vanhempaa ikäpolvea.
Ruotsinkielisiä, en viitsi mainita nimiä, yläluokkainen intonaatio.
En tarkoita ruotsinkielisiä (heillä omanlaisensa aksentti ja puhetyyli sekä monilla svetisismejä puheessaan), vaan iäkkäämpää (60+) akateemisesti koulutettua ylempää keskiluokkaa Uudeltamaalta.
Jatkan: epäilen, että hieman nuoremmilla (jo viisikymppisillä) se koko Suomen yli pyyhkäissyt nuorisokulttuuri on tasapäistänyt myös kielenkäyttöä ja sanastoa voimakkaasti, joten heidän parissaan eroja ei huomaa niin helposti.
Ollaan nyt tarkkoja käsitteissä. Jyväskylässä ei puhuta puhtainta suomea, vaan siellä murre on lähimpänä yleiskieltä.
Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä ja vokaalimuutoksia, ei Turun tai Kaakkois-Suomen pätkimisiä, ei peräpohjalaista h-ta. Mutta silti se on murre, ja sillä on omat piirteensä, jotka me tiedämme.[/quote]
Nimenomaan Jyväskylässä on 'venyyttelyjä' ja vokaalimuutoksia. Alue kuuluu savolaismurteisiin. Hyvä esimerkki on tuo ylempänä mainittu jyvääskylä. Myös monet jkläiset sanovat myö eikä me.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
Jyväskylässä puhutaan silkkaa savvoo.
Aivan. Tuo myytti siitä, että Jyväskylän seudulla puhuttaisiin "puhtainta suomea", on tosiaan pelkkä myytti. Ihan kaikki suomen murteet ovat yhtä "puhtaita" (tai likaisia, jos nyt haluaa jatkaa tämän metaforan käyttöä).
Ollaan nyt tarkkoja käsitteissä. Jyväskylässä ei puhuta puhtainta suomea, vaan siellä murre on lähimpänä yleiskieltä.
Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä ja vokaalimuutoksia, ei Turun tai Kaakkois-Suomen pätkimisiä, ei peräpohjalaista h-ta. Mutta silti se on murre, ja sillä on omat piirteensä, jotka me tiedämme.
Joo ei ole savooolaisiaa venyyyttelyyjä, ihan jyvääääskyläääläisten omaa venyyyyttelyyä.
Kuten sanottu, jokaisella murteella on omat piirteensä, ja mitä kauempana ne ovat oman murteen piirteistä, sitä paremmin ne huomaa. Eli aina toisille hihitellessään kertoo jotain omasta taustastaan.
Jyväskylän seudun murre ei ole kirjakieltä eikä edes puhuttua yleiskieltä. Mutta se on eri murteista lähimpänä yleiskieltä. Tämä ei ole minun mielipiteeni vaan murretutkijoiden näkökanta.
Niin enhän mä tuohon mitään kantaa ottanutkaan, onko se lähimpänä vai kauimpana.
Kirjoititko myös tuon kommentin "Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä"? Mitä tarkoitat pohjalaisilla venyttelyillä?
No esimerkiksi vaikka ”Isoon taloon Antti”. Yleiskielessä se sanotaan vähän toisin.
Sanotaan, mutta se ei johdu siitä, että pohjalainen venyttäisi, vaan siitä, että sanat ovat aiemmin loppuneet i-loppuiseen diftongiin (isoi, taloi). Loppu-i on yleiskielestä on kadonnut, pohjalalaismurteessa diftongi on oiennut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
Jyväskylässä puhutaan silkkaa savvoo.
Aivan. Tuo myytti siitä, että Jyväskylän seudulla puhuttaisiin "puhtainta suomea", on tosiaan pelkkä myytti. Ihan kaikki suomen murteet ovat yhtä "puhtaita" (tai likaisia, jos nyt haluaa jatkaa tämän metaforan käyttöä).
Ollaan nyt tarkkoja käsitteissä. Jyväskylässä ei puhuta puhtainta suomea, vaan siellä murre on lähimpänä yleiskieltä.
Siellä ei siis ole savolaisia tai pohjalaisia venyttelyjä ja vokaalimuutoksia, ei Turun tai Kaakkois-Suomen pätkimisiä, ei peräpohjalaista h-ta. Mutta silti se on murre, ja sillä on omat piirteensä, jotka me tiedämme.
Joo ei ole savooolaisiaa venyyyttelyyjä, ihan jyvääääskyläääläisten omaa venyyyyttelyyä.
Kuten sanottu, jokaisella murteella on omat piirteensä, ja mitä kauempana ne ovat oman murteen piirteistä, sitä paremmin ne huomaa. Eli aina toisille hihitellessään kertoo jotain omasta taustastaan.
Jyväskylän seudun murre ei ole kirjakieltä eikä edes puhuttua yleiskieltä. Mutta se on eri murteista lähimpänä yleiskieltä. Tämä ei ole minun mielipiteeni vaan murretutkijoiden näkökanta.
Hahahahahahaha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bojolla on laaja sanavarasto ja osaa käyttää sitä tyylikkäästi. Osaa myös halutessaan huomioida muut keskustelijat. Ei Suomesta löydy vastaavaa.
Ei taida kovin laajaa sanavarastoa tarvita tuossa hommassa
Päätellen pilkasta, jonka Sipilä sai sanavalinnoistaan jopa valtakunnallisessa lehdistössä, laaja ja monipuolinen sanavarasto on suomalaispoliitikolla vain haitaksi.
Minun mielestäni se on suppeutta, jos sana on vain tietyn alueen ja uskontokunnan käsitettävissä.
Sipilän ongelma oli siinä, että hän ei hallinnut kielen muuttamista kontekstin mukaan. Ylempiluokkainen kielenkäyttö toimisi niin, että kun puhutaan pääministerinä koko kansalle, käytetään yleiskielen ilmauksia. Paikallismurteen ilmaisut, ja etenkin oman uskonnollisen ryhmän tyypilliset kielelliset ominaispiirteet, ovat käytössä siellä omien joukossa ja sielläkin vain kahvitauolla, jos ollaan pääministerinä liikkellä. Kyvyttömyys erottaa pienen ryhmän käyttämät ilmaisut yleiskielen sanoista on sivistymätön piirre. Jos taas henkilöllä on kyky erottaa nämä toisistaan ja hän silti käyttää pienen ryhmän ilmaisua valtakunnallisissa virallisissa lausunnoissa, hän antaa itsestään piittaamattoman kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ruotsi.
Mutta eikö silläkin ole eri murteita riippuen oletko Hesasta, Turusta vai pohjanmaalta/rannikolta, puhumattakaan sitten pohjoisesta Ruotsin rajalta...
Minun mielestäni se on suppeutta, jos sana on vain tietyn alueen ja uskontokunnan käsitettävissä.