Lue keskustelun säännöt.
Mikähän puhetyyli Suomessa lähinnä vastaa sitä brittien rp paremman väen -englantia mitä mm. Bojo puhuu
Kommentit (54)
Uudenmaan intonaatio, poislukien stadin slangi ja pissisten valspeak
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleiskielellä, sanoja lyhentämättö ja murretta siihen sekoittamatta, pääsee pitkölle samaan suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
ruotsi.
Mutta eikö silläkin ole eri murteita riippuen oletko Hesasta, Turusta vai pohjanmaalta/rannikolta, puhumattakaan sitten pohjoisesta Ruotsin rajalta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjakieli. Se on ollut parempien ihmisten kieli jo autonomian ajasta, jolloin Venäjän valtaa vastustaakseen fennomaaneiksi intoutuneet yläluokkaiset ruotsinkieliset halusivat oppia suomea. Vaan eihän se käynyt, että sitä olisi suomea puhuvan palvelusväen kanssa keskustellen opiskeltu, hehän olisivat saattaneet alkaa kuvitella olevansa ihmisinä tasaveroisia. Ei, oppimateriaaliksi kelpasi vain kirjat ja muut julkaisut.
Ja siinä ohessa luontevasti iskostui kaikille mieliin, että hienomman väen kirjasuomi on osoitus paremmasta sivistyksestä kuin rahvaan murre-suomi.
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjakieli. Se on ollut parempien ihmisten kieli jo autonomian ajasta, jolloin Venäjän valtaa vastustaakseen fennomaaneiksi intoutuneet yläluokkaiset ruotsinkieliset halusivat oppia suomea. Vaan eihän se käynyt, että sitä olisi suomea puhuvan palvelusväen kanssa keskustellen opiskeltu, hehän olisivat saattaneet alkaa kuvitella olevansa ihmisinä tasaveroisia. Ei, oppimateriaaliksi kelpasi vain kirjat ja muut julkaisut.
Ja siinä ohessa luontevasti iskostui kaikille mieliin, että hienomman väen kirjasuomi on osoitus paremmasta sivistyksestä kuin rahvaan murre-suomi.
Onko tämä vallitseva selitys? Mainio selitys kuitenkin miksi kirjakieli on kirjakieli.
No ei todellakaan mikään Uudenmaan ”intonaatio”. Kirjakielisiä sanoja elävästi ja rikkaasti sekä oikeaa kielioppia käyttävä henkilö osoittaa sivistyksensä tason, oli hän sitten mistä tahansa maakunnasta lähtöisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhdas kirjakieli, sellainen missä ei ole lainkaan aksenttia, murretta ja slangia.
Eli se miten Jyväskylässä puhutaan. No, toisaalta, sehän onkin "Suomen Ateena". :)
😂😂😂😂😂😂 Joo ei 😅🤣
Eikä ne linkkarit ja eputtelijat oikein kirjakieltä ole.
Kirjakieltä ei määritelmällisesti voi käyttää puhuessa. Oikea termi on yleiskieli. Ja tosiaankin lähimpänä yleiskieltä puhekieli on Jyväskylän seudulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittää kun puhuu useimmiten täydellisillä lauseilla ja ilman kirosanoja sekä välttäen pahimpia muotisanontoja ja anglismeja. Kun vielä välttää voimakasta murretyyppistä intonaatiota niin ollaan jo aika hyvällä tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi se täällä on.
Oikeastaan kaksikielinen puhuessaan suomea on yleensä lähimpänä tuollaista paremman luokan vaikutelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjakieli. Se on ollut parempien ihmisten kieli jo autonomian ajasta, jolloin Venäjän valtaa vastustaakseen fennomaaneiksi intoutuneet yläluokkaiset ruotsinkieliset halusivat oppia suomea. Vaan eihän se käynyt, että sitä olisi suomea puhuvan palvelusväen kanssa keskustellen opiskeltu, hehän olisivat saattaneet alkaa kuvitella olevansa ihmisinä tasaveroisia. Ei, oppimateriaaliksi kelpasi vain kirjat ja muut julkaisut.
Ja siinä ohessa luontevasti iskostui kaikille mieliin, että hienomman väen kirjasuomi on osoitus paremmasta sivistyksestä kuin rahvaan murre-suomi.Onko tämä vallitseva selitys? Mainio selitys kuitenkin miksi kirjakieli on kirjakieli.
Sopii hyvin herravihaisen maailmankuvaan.
Mutta kannattaa kuitenkin myös muistaa, että suomen kirjakieli rakennettiin kompromissina itä- ja länsimurteista, eli alun alkaen ei ollut yhtään ihmistä, joka olisi suomen yleiskieltä puhunut. Kaikkien se piti opetella, niin suomenruotsalaisten kuin savolaisten.
Ja tätä ei tosiaankaan tehty kenenkään kiusaksi, vaan ajatuksella että yhteinen kieli yhdistää myös kansan. Ja niinhän se vähän tekikin.
Ei mikään. Suomessa ei ole vastaavia sosiolektejä kuin Iso-Britanniassa. Sosiolektillä tarkoitetaan yhteiskunnalliseen, sosioekonomiseen asemaan liittyvää puhetapaa. Suomalainen yhteiskunta ei ole verrattavissa brittiläiseen yhteiskuntaan, koska Suomessa on tapahtunut hyvin voimakas kielimurros. Ennen eliitti puhui ruotsia tai venäjää, kunnes fennomaaninen aate johti suomen kielen kehittämiseen sivistyskieleksi. Toki Suomessa murteisiin on liittynyt (ja liittyy edelleen) halveksuvia asenteita, koska monet fennomaanit olivat ruotsinkielisiä, eikä heillä ollut luontevaa puhekieltä, johon siirtyä (Helsinkikin oli tuolloin voittopuolisesti ruotsinkielinen), siispä he opettelivat kirjakielen. Suomalainen yhteiskunta on käynyt läpi valtavasti murroksia tuon ajan jälkeen, ja luokkayhteiskunta on kadonnut paljon nopeammin ja rajummin kuin Iso-Britanniassa.
On Suomessakin vastaava ilmiö, mutta se on paljon hienovaraisempi kuin Britanniassa.
Paljon lukenut ihminen käyttää sanoja oikein ja täsmällisesti, eikä kömmähtele myöskään sivistyssanojen kanssa. Hän pystyy halutessaan puhumaan yleiskieltä, vaikka hallitsisi paikallisen murteensa myös. Hän pystyy säätelemään puheensa puhekielisyyttä tilanteen mukaan, töissä esimerkiksi voi huomata, että kokouspuheenvuoro on lähes kirjakieltä, mutta kahvitauolla kieli rentoutuu heti kaksi astetta.
Suuttuessa ”alaluokkainen” reaktio on korottaa ääntään ja kiroilla, ”ylempiluokkainen” reaktio on napakoitua, siirtyä lähemmäs kirjakieltä ja karsia puheesta ylimääräiset epämuodollisuudet, ilman huutamista tai yhtäkään asiatonta sanaa.
Tuota ylempää selitystä kirjakielen asemasta en ihan usko. Esimerkiksi Saksassa sivistyksen merkki on jo kauan ollut taito puhua tarvittaessa ”hochdeutschia”, koska paikalliset murteet ovat niin vahvoja, että niitä on saksankielisenkin joskus vaikea ymmärtää, jos hän on kaukana kotoa.
Osa akateemisesti koulutetusta, ennen 50-lukua syntyneestä, Uudeltamaalta kotoisin olevasta ylemmästä keskiluokasta puhuu tavalla, jonka erottaa tavallisesta rahvaasta selvästi.
Siihen liittyy kirjakielen puhuminen, ehkä tietty hieman nasaali puheääni ja tietyt harvemmin käytetyt sivistyssanat ym. Se puhetapa ei kuitenkaan liity vain yhteiskunta- tai ikäluokkaankaan, vaan ilmenee niiden tietyssä kombinaatiossa ainoastaan.
Tausta maaseudulla tai vahvalla murrealueella, alempi yhteiskuntaluokka ja koulutuksen puute hävittävät sen piirteen, vaikka koulutusta löytyisikin ja henkilö olisi vanhempaa ikäpolvea.
Bojolla on laaja sanavarasto ja osaa käyttää sitä tyylikkäästi. Osaa myös halutessaan huomioida muut keskustelijat. Ei Suomesta löydy vastaavaa.