Lue keskustelun säännöt.
Miten reagoisit jos lapsesi siirrettäisiin toiseen kouluun eriarvoistumisen estämiseksi?
17.10.2019 |
Graduntekijä rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin. Malli laskee koulujen alueet uusiksi niin, että vieraskielisten lasten määrä tasoittuu.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html
Jutun yhteydessä on esimerkkikuva uusista koulualueiden rajoista. Esimerkiksi Puistolassa pientaloalueen lapset jaettaisiin käärmemäisesti kiemurtelevien koulualuerajojen mukaisesti lähialueiden ei-niin-hyvämaineisiin kouluihin kuten Tapulikaupungissa sijaitsevaan Maatullin kouluun. Vastaavaa tapahtuisi myös muilla keskiluokan ja ylemmän keskiluokan asuinalueilla. Malli on tehty Helsinkiin, mutta sama voisi tapahtua muissakin isoissa kaupungeissa.
Jos tämä koulupiirien "optimointi" toteutetaan jossakin muodossa, niin miten reagoisit? Kiinnostaa kuulla mielipiteitä erityisesti niiltä, joilla on kouluikäisiä tai kouluikää lähestyviä lapsia.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yksityisiä peruskouluja, laki kieltää.
Joku yksittäinen kv-koulu on eri asia, niillä ei ole suomalaista opetussuunnitelmaa, eikä perusajatus olekaan että lapsi kävisi koko koulupolun Suomessa.
Suomessa on yksityisiä peruskouluja. Esimerkiksi Helsingin saksalainen koulu, jossa on ihan tarkoitus käydä koko koulupolku.
Olen miehen kanssa keskustellut, että kun saamme lapsia, laitamme ne saksalaiseen kouluun. Miehen suku on onneksi Itävallasta, joten meidän lapsilla on vähän paremmat mahdollisuudet päästä sinne. Tällä hetkellä asumme itä-Helsingissä, joten muuten lapsemme joutuisivat melko varmasti johonkin huonompaan kouluun. Ja en todellakaan aio uhrata lapsemme tulevaisuutta huonossa koulussa.
Sinnehän on pääsykoe. Ei sinne vain ”laiteta”.
Niin on, mutta itävaltalaiset sukujuuret avittavat sisäänpääsyä. Lisäksi pyrimme laittamaan muksun jo päiväkotiin, jolloin sisäänpääsy on myös varmempi.
Helsingissä on muitakin yksityisiä kielikouluja, joihin voi hakea
Miten? Siellä on pääsykoe. Ei siellä kysytty kenenkään sukujuuria.
Voisiko mitenkään olla niin, että itävaltalaiset sukujuuret tarkoittavat, että lapsi OSAA PUHUA SAKSAA?
Urpo.
Pääsykokeessa mitataan suomen kielen taitoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä muuttaisin muualle. Ihan yksinkertaisesti näin. En ole valmis uhraamaan omien lasten hyvinvointia siksi, että joku ma mu oppisi paremmin suomea tai muita yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Itse asiassa en asu enää Helsingissä ja suosittelen samaa ihan kaikille, joilla vain on varaa ostaa asunto hyvältä paikalta.
Asia olisi varsin helposti ratkaistavissa ainakin osittain Tanskan malliiin eli lapset, jotka eivät puhu virallisia kieliä, menevät viimeistään yksivuotiaana päiväkotiin, jossa he saavat kielitukea ja oppivat kielen hyvissä ajoin ennen kouluun menoa. Tietysti meillä on niitä, jotka tulevat tänne jo kouluikäisinä, mutta tällä tavalla saataisiin ainakin Suomessa syntyvät oppimaan kieli äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Ei tullut mieleen, että lapsesi olisi voinut edetä opinnoissaan paljon nopeammin, jos hänen ei olisi tarvinnut toimia heikompien oppilaiden opettajana? Mun lapseni jo alakoulussa, kun syyslukukausi alkoi, ensimmäisellä enkun tunnilla teki koko työkirjan valmiiksi. Lopun lukukaudesta luki kirjastosta lainaamiaan kirjoja...englanniksi tietenkin. Myös matematiikassa oli aina monta kappaletta muita edellä. Yläkoulussa sama juttu, mutta alkoi lukea enkun tunnilla kirjoja historiasta, maantiedosta, biologiasta jne. Englanniksi tietenkin. Matematiikassa jo kasilla teki lukion matikantehtäviä. Ja "jostain syystä" historia, maantieto ja biologiakin sujuivat varsin vähällä vaivalla. Lukion suoritti kahdessa vuodessa, koska suuren osan lukion oppimäärästä oli opiskellut jo peruskoulun puolella. Kirjoitti neljä ällää ja kaksi eetä.
Meidän lasten koulussa ei saanut tehdä tehtäväkirjoja lainkaan eteenpäin siitä, mitä yhdessä tehtiin luokan kanssa.
Eli fiksuilla oppilailla paikattiin mieluummin henkilökuntavajetta? Kouluaisten oma lasikatto, jolla estetään oppilaita saavuttamasta enempää kuin heikoimmat oppilaatkaan. Kuulostaa ikävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yksityisiä peruskouluja, laki kieltää.
Joku yksittäinen kv-koulu on eri asia, niillä ei ole suomalaista opetussuunnitelmaa, eikä perusajatus olekaan että lapsi kävisi koko koulupolun Suomessa.
Suomessa on yksityisiä peruskouluja. Esimerkiksi Helsingin saksalainen koulu, jossa on ihan tarkoitus käydä koko koulupolku.
Olen miehen kanssa keskustellut, että kun saamme lapsia, laitamme ne saksalaiseen kouluun. Miehen suku on onneksi Itävallasta, joten meidän lapsilla on vähän paremmat mahdollisuudet päästä sinne. Tällä hetkellä asumme itä-Helsingissä, joten muuten lapsemme joutuisivat melko varmasti johonkin huonompaan kouluun. Ja en todellakaan aio uhrata lapsemme tulevaisuutta huonossa koulussa.
Sinnehän on pääsykoe. Ei sinne vain ”laiteta”.
Niin on, mutta itävaltalaiset sukujuuret avittavat sisäänpääsyä. Lisäksi pyrimme laittamaan muksun jo päiväkotiin, jolloin sisäänpääsy on myös varmempi.
Helsingissä on muitakin yksityisiä kielikouluja, joihin voi hakea
Miten? Siellä on pääsykoe. Ei siellä kysytty kenenkään sukujuuria.
Voisiko mitenkään olla niin, että itävaltalaiset sukujuuret tarkoittavat, että lapsi OSAA PUHUA SAKSAA?
Urpo.
Pääsykokeessa mitataan suomen kielen taitoa...
Ei pidä ihan täysin paikkaansa. Koulussa on kaksi luokkaa, joissa pitää osata saksaa ja yksi luokka, jossa ei tarvitse osata saksaa, kun perusopetus alkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Ei tullut mieleen, että lapsesi olisi voinut edetä opinnoissaan paljon nopeammin, jos hänen ei olisi tarvinnut toimia heikompien oppilaiden opettajana? Mun lapseni jo alakoulussa, kun syyslukukausi alkoi, ensimmäisellä enkun tunnilla teki koko työkirjan valmiiksi. Lopun lukukaudesta luki kirjastosta lainaamiaan kirjoja...englanniksi tietenkin. Myös matematiikassa oli aina monta kappaletta muita edellä. Yläkoulussa sama juttu, mutta alkoi lukea enkun tunnilla kirjoja historiasta, maantiedosta, biologiasta jne. Englanniksi tietenkin. Matematiikassa jo kasilla teki lukion matikantehtäviä. Ja "jostain syystä" historia, maantieto ja biologiakin sujuivat varsin vähällä vaivalla. Lukion suoritti kahdessa vuodessa, koska suuren osan lukion oppimäärästä oli opiskellut jo peruskoulun puolella. Kirjoitti neljä ällää ja kaksi eetä.
Meidän lasten koulussa ei saanut tehdä tehtäväkirjoja lainkaan eteenpäin siitä, mitä yhdessä tehtiin luokan kanssa.
Eli fiksuilla oppilailla paikattiin mieluummin henkilökuntavajetta? Kouluaisten oma lasikatto, jolla estetään oppilaita saavuttamasta enempää kuin heikoimmat oppilaatkaan. Kuulostaa ikävältä.
Kuulostaa myös laittomalta. Koulujen on huomioitava myös lahjakkaat opetuksessaan, esim. matemaattisesti lahjakkaat tekevät vaikeampia kokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä muuttaisin muualle. Ihan yksinkertaisesti näin. En ole valmis uhraamaan omien lasten hyvinvointia siksi, että joku ma mu oppisi paremmin suomea tai muita yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Itse asiassa en asu enää Helsingissä ja suosittelen samaa ihan kaikille, joilla vain on varaa ostaa asunto hyvältä paikalta.
Asia olisi varsin helposti ratkaistavissa ainakin osittain Tanskan malliiin eli lapset, jotka eivät puhu virallisia kieliä, menevät viimeistään yksivuotiaana päiväkotiin, jossa he saavat kielitukea ja oppivat kielen hyvissä ajoin ennen kouluun menoa. Tietysti meillä on niitä, jotka tulevat tänne jo kouluikäisinä, mutta tällä tavalla saataisiin ainakin Suomessa syntyvät oppimaan kieli äkkiä.
Heleingin kaupungin varhaiskasvatus ei osaa kotouttaa.
Käytännössä esim Pikku-Huopalahden ja Itä-Helsingin mamutaustaiset lapset on pienestä päiväkodissa mutta ei opi silti tarpeeksi suomea.
Ei ihme kosja esim meillä koko ryhmä on ulkomaalaustaustaisia ja opettajat samaten. Kuka siinä sitten suomea oppii kun kukaan ei osaa sitä???
Vierailija kirjoitti:
En ikinä suostuisi tuohon. En ikinä.
Eikä syynä ole muiden köyhyys, ulkomaalaisuus tai muu sellainen vaan koko noiden huonojen koulujen ilmapiiri, levottomuudet, niissä vallitsevat "tavat" ja käytösmallit, opetuksen taso ja niin edelleen. Nuo lapset käyttäytyvät kuin eläimet ja seura tekee kaltaisekseen.
Ihan hullu ajatuskin että esim. siirtäisin hyvin menestyvät lapseni nykyisistä koulusta esim. johonkin centtiin jossa on ihan joka päiväistä ja normaalia tapella, impata butaania ja n* ssia setämiehiä alkoholia tai materiaa vastaan, varastella ja dokailla. En ikinä tekisi lapsilleni tuollaista enkä usko että kukaan rakastava, normaali vanhempi olisi myöskään valmis sabotoimaan omaa lastaan noin ideologiasta riippumatta.
Sinun äänestämäsi puolue sabotoi lastesi tulevaisuuden haittamaahanmuutolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muuttaisin muualle. Ihan yksinkertaisesti näin. En ole valmis uhraamaan omien lasten hyvinvointia siksi, että joku ma mu oppisi paremmin suomea tai muita yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Itse asiassa en asu enää Helsingissä ja suosittelen samaa ihan kaikille, joilla vain on varaa ostaa asunto hyvältä paikalta.
Asia olisi varsin helposti ratkaistavissa ainakin osittain Tanskan malliiin eli lapset, jotka eivät puhu virallisia kieliä, menevät viimeistään yksivuotiaana päiväkotiin, jossa he saavat kielitukea ja oppivat kielen hyvissä ajoin ennen kouluun menoa. Tietysti meillä on niitä, jotka tulevat tänne jo kouluikäisinä, mutta tällä tavalla saataisiin ainakin Suomessa syntyvät oppimaan kieli äkkiä.
Heleingin kaupungin varhaiskasvatus ei osaa kotouttaa.
Käytännössä esim Pikku-Huopalahden ja Itä-Helsingin mamutaustaiset lapset on pienestä päiväkodissa mutta ei opi silti tarpeeksi suomea.
Ei ihme kosja esim meillä koko ryhmä on ulkomaalaustaustaisia ja opettajat samaten. Kuka siinä sitten suomea oppii kun kukaan ei osaa sitä???
Monikultturi ei toimi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yksityisiä peruskouluja, laki kieltää.
Joku yksittäinen kv-koulu on eri asia, niillä ei ole suomalaista opetussuunnitelmaa, eikä perusajatus olekaan että lapsi kävisi koko koulupolun Suomessa.
Suomessa on yksityisiä peruskouluja. Esimerkiksi Helsingin saksalainen koulu, jossa on ihan tarkoitus käydä koko koulupolku.
Olen miehen kanssa keskustellut, että kun saamme lapsia, laitamme ne saksalaiseen kouluun. Miehen suku on onneksi Itävallasta, joten meidän lapsilla on vähän paremmat mahdollisuudet päästä sinne. Tällä hetkellä asumme itä-Helsingissä, joten muuten lapsemme joutuisivat melko varmasti johonkin huonompaan kouluun. Ja en todellakaan aio uhrata lapsemme tulevaisuutta huonossa koulussa.
Sinnehän on pääsykoe. Ei sinne vain ”laiteta”.
Niin on, mutta itävaltalaiset sukujuuret avittavat sisäänpääsyä. Lisäksi pyrimme laittamaan muksun jo päiväkotiin, jolloin sisäänpääsy on myös varmempi.
Helsingissä on muitakin yksityisiä kielikouluja, joihin voi hakea
Miten? Siellä on pääsykoe. Ei siellä kysytty kenenkään sukujuuria.
Voisiko mitenkään olla niin, että itävaltalaiset sukujuuret tarkoittavat, että lapsi OSAA PUHUA SAKSAA?
Urpo.
Pääsykokeessa mitataan suomen kielen taitoa...
Ei pidä ihan täysin paikkaansa. Koulussa on kaksi luokkaa, joissa pitää osata saksaa ja yksi luokka, jossa ei tarvitse osata saksaa, kun perusopetus alkaa.
En koskaan jaksa ihmetellä keskustelijoita, jotka miinustavat totuutta. Käy ihmeessä tarkistamassa asia Suomalais-saksalaisen koulun sivuilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kielikoulujen pääsykokeissa mitataan lapsen kielellistä lahjakkuutta. Aina.
Ei sitä osaako hän ”puhua” jotain kieltä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä muuttaisin muualle. Ihan yksinkertaisesti näin. En ole valmis uhraamaan omien lasten hyvinvointia siksi, että joku ma mu oppisi paremmin suomea tai muita yhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Itse asiassa en asu enää Helsingissä ja suosittelen samaa ihan kaikille, joilla vain on varaa ostaa asunto hyvältä paikalta.
Asia olisi varsin helposti ratkaistavissa ainakin osittain Tanskan malliiin eli lapset, jotka eivät puhu virallisia kieliä, menevät viimeistään yksivuotiaana päiväkotiin, jossa he saavat kielitukea ja oppivat kielen hyvissä ajoin ennen kouluun menoa. Tietysti meillä on niitä, jotka tulevat tänne jo kouluikäisinä, mutta tällä tavalla saataisiin ainakin Suomessa syntyvät oppimaan kieli äkkiä.
Heleingin kaupungin varhaiskasvatus ei osaa kotouttaa.
Käytännössä esim Pikku-Huopalahden ja Itä-Helsingin mamutaustaiset lapset on pienestä päiväkodissa mutta ei opi silti tarpeeksi suomea.
Ei ihme kosja esim meillä koko ryhmä on ulkomaalaustaustaisia ja opettajat samaten. Kuka siinä sitten suomea oppii kun kukaan ei osaa sitä???
No niin. Jos näin tosiaan toimitaan, niin ei varmaan enää kannata päättäjien vinkua huonosta kotouttamisesta. En asu itse Helsingissä. Päiväkodissa oli paikallisen kiinalaisen ravintolanpitäjän kaksi tytärtä noin yksivuotiaasta alkaen ja oppivat kielen salamannopeasti. Veikkaan, että ei tule ongelmia tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kehitysvammaisten vanhemmat emme voi kikkailla koulupaikoilla. Toisaalta koulupaikkaa ei voi menettääkään. Kerrankin joku asia, jossa on paremmassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kielikoulujen pääsykokeissa mitataan lapsen kielellistä lahjakkuutta. Aina.
Ei sitä osaako hän ”puhua” jotain kieltä vai ei.
Voi hyvä luoja sentään mitä idiotismia.
Suora lainaus koulun sivuilta:
Saksalaisen linjan (a ja c-luokat) 1. luokan oppilaat valitaan helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan saksan kielen taitoon.
Suomalais - saksalaisen linjan 1. luokalle valitaan oppilaat helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Linjalle hakeutuvien ei tarvitse osata saksaa.
Yritä nyt edes hävetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella jännä ilmiö tuo totuuden miinustelu. Mikä tällaisen ihmisen diagnoosi mahtaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, kunhan koulumatka säilyy ok:na. Itse kävin kouluni niin, että kaikki oppilaat oli just samoja keskiluokkaisia elovenoja. Sillä pohjalla ei kasva hyviä aikuisia.
Jaahah. Ainakin meidän keskiluokkaisen ja naamapigmentiltään hyvin hailakan koulun oppilaista on useampi päätynyt jo reilu kolmikymppisinä yhteiskunnan huipulle. Jos nyt jokseenkin ansioituneita tutkijoita, taiteilijoita ja pikkujohtajia voi sellaisiksi kutsua. Ainakin suunta on useammalla lupaava.
Mitä itse aiheeseen tulee, niin eiköhän jokainen kykenevä välttele lastensa osalta noita mammukouluja, vaikka olishan sielläkin tarjolla avaruustutkijoiden sekä aivokirurgien jälkikasvua.
En ymmärrä mitä haittaa yksityiskoulujen lisääntymisestä olisi? Kaikki voittaisivat.
Jokainen vanhempi voisi maksaa lapselleen varojensa tasoisen koulutuksen, sossu-mammojen ei tarvitsisi enää valittaa miten rikkaatkin kouluttavat lapsiaan verovaroin ja he voisivat hymyssä suin taluttaa ekaluokkalaisensa koulutielle metallin paljastimien läpi oppimaan monikulttuurisuutta ja myöhemmin sitten lattiankiillotuskoneen käyttöä ja jos sattuisi huonosti käymään niin valtiolla olisi enemmän verovaroja maksaa Carla-Jessican rehab kun rikkaat kouluttaisivat omat pentunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielikoulujen pääsykokeissa mitataan lapsen kielellistä lahjakkuutta. Aina.
Ei sitä osaako hän ”puhua” jotain kieltä vai ei.
Voi hyvä luoja sentään mitä idiotismia.
Suora lainaus koulun sivuilta:
Saksalaisen linjan (a ja c-luokat) 1. luokan oppilaat valitaan helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan saksan kielen taitoon.
Suomalais - saksalaisen linjan 1. luokalle valitaan oppilaat helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Linjalle hakeutuvien ei tarvitse osata saksaa.
Yritä nyt edes hävetä.
Voi hyvä luoja kun se kielitaito ei ole sama asia kuin se että miten sitä puhuu.
Noissa testeissä mitatasn kielellistä lahjakkuutta.
Siksi siellä jatkuvasti käy myös nuin että vuolaasti puhuva ei välttis pääse vaikka joku muu pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Me kehitysvammaisten vanhemmat emme voi kikkailla koulupaikoilla. Toisaalta koulupaikkaa ei voi menettääkään. Kerrankin joku asia, jossa on paremmassa asemassa.
Ei. Tässäkin asiassa paremmassa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielikoulujen pääsykokeissa mitataan lapsen kielellistä lahjakkuutta. Aina.
Ei sitä osaako hän ”puhua” jotain kieltä vai ei.
Voi hyvä luoja sentään mitä idiotismia.
Suora lainaus koulun sivuilta:
Saksalaisen linjan (a ja c-luokat) 1. luokan oppilaat valitaan helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan saksan kielen taitoon.
Suomalais - saksalaisen linjan 1. luokalle valitaan oppilaat helmikuussa järjestettävän soveltuvuuskokeen perusteella. Linjalle hakeutuvien ei tarvitse osata saksaa.
Yritä nyt edes hävetä.
Voi hyvä luoja kun se kielitaito ei ole sama asia kuin se että miten sitä puhuu.
Noissa testeissä mitatasn kielellistä lahjakkuutta.
Siksi siellä jatkuvasti käy myös nuin että vuolaasti puhuva ei välttis pääse vaikka joku muu pääsee.
Mitä mielestäsi saksan kielen taito tarkoittaa? Tuon ikäisellä se ei oikein voi tarkoittaa mitään muuta kuin puhuttua kieltä. Ei voida peruskoulua aloittavalta kirjoitettua tai luettua kielitaitoa, vaan kyllä se nimenomaan on saksan kielen puhuttua taitoa. Enkä ole väittänyt, että jokaikinen saksaa osaava sinne pääsisi.
Voisiko mitenkään olla niin, että itävaltalaiset sukujuuret tarkoittavat, että lapsi OSAA PUHUA SAKSAA?
Urpo.