Lue keskustelun säännöt.
Miten reagoisit jos lapsesi siirrettäisiin toiseen kouluun eriarvoistumisen estämiseksi?
17.10.2019 |
Graduntekijä rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin. Malli laskee koulujen alueet uusiksi niin, että vieraskielisten lasten määrä tasoittuu.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html
Jutun yhteydessä on esimerkkikuva uusista koulualueiden rajoista. Esimerkiksi Puistolassa pientaloalueen lapset jaettaisiin käärmemäisesti kiemurtelevien koulualuerajojen mukaisesti lähialueiden ei-niin-hyvämaineisiin kouluihin kuten Tapulikaupungissa sijaitsevaan Maatullin kouluun. Vastaavaa tapahtuisi myös muilla keskiluokan ja ylemmän keskiluokan asuinalueilla. Malli on tehty Helsinkiin, mutta sama voisi tapahtua muissakin isoissa kaupungeissa.
Jos tämä koulupiirien "optimointi" toteutetaan jossakin muodossa, niin miten reagoisit? Kiinnostaa kuulla mielipiteitä erityisesti niiltä, joilla on kouluikäisiä tai kouluikää lähestyviä lapsia.
Kommentit (113)
Yksi peruste asuinalueen valinnassa on ollut hyvä koulu. Jos joku vihervassarisuvakki aikoo siirtää lapseni pois lähikoulustaan, otan vaikka lapsen kotiopetukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Tuo nyt on ihan erilainen tilanne. Ja muuten, minun lastani ei _käytetä_ yhtään mihinkään.
Kaikkilla tulisi ilmeisesti mennä yhtä huonosti ettei kenellekään tule paha mieli.
Tottakai köyhien, heikkolahjaisten ja muiden ongelmatapausten mielestä tuo on erinomainen idea, mutta oletteko koskaan kuulleet sanontaa "One bad apple spoils the barrel"?
Ihmeellistä vinkua että on itsekästä haluta lapselleen paras mahdollinen kasvatus ja koulutus. Sehän on jokaisen vanhemman tehtävä.
Tottakai huono-osaisten vanhemmista heidän lapsillaan pitäisi olla mahdollisuus repiä parempi osaistenkin kakarat sinne pohjamutiin koska muuten ovat itsekkäitä, mutta kuinka moni uskoo että olisivat samaa mieltä mikäli osat olisivat toisin päin? Uhraisivatko he itse omat lapsensa yhteisen hyvän alttarille jos heillä olisi vaihtoehtoja? Tuskin.
Tämähän voitaisiin toteuttaa vapaaehtoishengessä! Kaikki nämä yhteistä hyvää kuuluttavat voisivat itse ilmoittaa siirtävänsä lapsensa mielellään kaupungin kaikkein ongelmaisimpiin ma -mu kouluihin! Win-win!
Paljonkohan vapaaehtoisia löytyisi?
49/45 jatkaa.
Minä itseasiassa näen, että tuo johtaisi pidemmällä aikavälillä nimenomaan samaan mitä jenkeissä koulutuksen suhteen tapahtuu.
Yksityiskoulut lisääntyisivät räjähdysmäisesti, koska kaikki kynnelle kykenevät tahtoisivat taata lapselleen parhaan mahdollisen koulutuksen, kun taas kunnalliset koulut ghettoutuisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytännössä tuollainen tarkoittaisi lukuisia uusia yksityiskouluja. Ja päättäjien lapset tietysti laitettaisiin sellaisiin ensimmäisinä.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Ei tullut mieleen, että lapsesi olisi voinut edetä opinnoissaan paljon nopeammin, jos hänen ei olisi tarvinnut toimia heikompien oppilaiden opettajana? Mun lapseni jo alakoulussa, kun syyslukukausi alkoi, ensimmäisellä enkun tunnilla teki koko työkirjan valmiiksi. Lopun lukukaudesta luki kirjastosta lainaamiaan kirjoja...englanniksi tietenkin. Myös matematiikassa oli aina monta kappaletta muita edellä. Yläkoulussa sama juttu, mutta alkoi lukea enkun tunnilla kirjoja historiasta, maantiedosta, biologiasta jne. Englanniksi tietenkin. Matematiikassa jo kasilla teki lukion matikantehtäviä. Ja "jostain syystä" historia, maantieto ja biologiakin sujuivat varsin vähällä vaivalla. Lukion suoritti kahdessa vuodessa, koska suuren osan lukion oppimäärästä oli opiskellut jo peruskoulun puolella. Kirjoitti neljä ällää ja kaksi eetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä lukiessa on tyytyväinen, että asuu keskellä eimitään. Kyllä täällä omat puutteensa on, mutta koulussa ei ole ensimmäistäkään nee-oppilasta, ja kaikki puhuvat suomea sujuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yksityisiä peruskouluja, laki kieltää.
Joku yksittäinen kv-koulu on eri asia, niillä ei ole suomalaista opetussuunnitelmaa, eikä perusajatus olekaan että lapsi kävisi koko koulupolun Suomessa.
Suomessa on yksityisiä peruskouluja. Esimerkiksi Helsingin saksalainen koulu, jossa on ihan tarkoitus käydä koko koulupolku.
Olen miehen kanssa keskustellut, että kun saamme lapsia, laitamme ne saksalaiseen kouluun. Miehen suku on onneksi Itävallasta, joten meidän lapsilla on vähän paremmat mahdollisuudet päästä sinne. Tällä hetkellä asumme itä-Helsingissä, joten muuten lapsemme joutuisivat melko varmasti johonkin huonompaan kouluun. Ja en todellakaan aio uhrata lapsemme tulevaisuutta huonossa koulussa.
Sinnehän on pääsykoe. Ei sinne vain ”laiteta”.
Niin on, mutta itävaltalaiset sukujuuret avittavat sisäänpääsyä. Lisäksi pyrimme laittamaan muksun jo päiväkotiin, jolloin sisäänpääsy on myös varmempi.
Helsingissä on muitakin yksityisiä kielikouluja, joihin voi hakea
Miten? Siellä on pääsykoe. Ei siellä kysytty kenenkään sukujuuria.
Sorry, se koskikin esikoulua. Ei sillä sinällään ole merkitystä, koska tarkoituksemme on laittaa lapsi jo esikouluun. Alla on lainaus saksalaisen koulun sivuilta.
"Saksalaisen koulun esikoulu kestää kaksi vuotta. Oppilaat valitaan esikoulun 1. luokalle esikoulunopettajan arvioinnin perusteella. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota lapsen saksan kielen taitoon ja kehitystasoon, aikomukseen pyrkiä Saksalaisen koulun 1. luokalle sekä perheen yhteyksiin saksankielisiin maihin (esim. perheen kaksikielisyys, sukulaissuhteet tai oleskelu saksankielisessä maassa)."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan omille lapsilleni parasta, mitä on saatavilla. Teen sen täysin itsekkäästi yhteisestä hyvästä välittämättä. En ole valmis uhraamaan omien lasteni koulunkäyntiä ja laittamaan heitä kouluun, jossa on runsaasti kielipuolia ja/tai koulutukseen kielteisesti suhtautuvia lapsia. Tästä syystä haimme lapset painotettuun opetukseen. Luokalla on muitakin kuin kantasuomalaisia, mutta kaikkia yhdistää halu oppia ja kaikkien perheet haluavat panostaa koulutukseen.
Siinähän se. MINÄMINÄMINÄMINÄMINUNLAPSI
Todella surullista, että amerikkalainen ajattelu MUN LAPSELLE PARASTA on päästetty Suomeen. Se että tänne on ikinä saatu rakennettua hyvä koulujärjestelmä on ollut puhtaasti sen tulosta, ettei kellekään anneta parasta erikseen vaan kaikki joutuu tyytymään hyvään. Mutta nyt hyvä koulutus tulee katoamaan kun ihmiset eivät ole enää sitoutuneita sen ylläpitämiseen vaan pelkästään oman osansa parantamiseen. Koulutuksen myötä juurtumaan saatu hauras tasa-arvokehitys kuolee Suomesta pois ja kun eriarvoisuus on tarpeeksi suurta, parempiosainen kansanosa lopettaa hyvinvointiyhteiskunnan ilmoitusasiana.
Se on vanhemmuutta. Ja ihan tiedoksi vaan että nimenomaan kouluasioista päättävien omat lapset on siirretty aina parhaisiin kouluihin.
Siellä se oli tuon opetusviraston päällikön poikakin meilahtelaisessa yksityiskoulussa eikä Pikkiksen mamukoulussa.
Ei ole vanhemmuutta, vaan itsekkyyttä. Itsekkyydessä ei ole mitään ihailtavaa, se että sitä oikeutetaan sillä että ollaan itsekkäitä lapsen puolesta eikä omasta puolesta paranna asiaa yhtään. Päinvastoin se tekee sinun vanhemmuudestasi likaista ja inhottavaa.
"Mut kun toikin" ei ole myöskään mikään oikeutus. Olen kyllä erittäin tietoinen etuoikeuksien vahingollisuudesta yhteiskunnalle ja yhteiselle hyvälle, jos muuta luulit.
Minun tehtäväni vanhempana on ajaa lapseni etua.
Ei käyttää lastani työkaluna. Tai antaa muiden käyttää.
Ja minäkäön en ole tyhmä. Sinä olet.
:D jahah, kun sanon suoraan mikä on oikein ja mikä väärin niin että ymmärrät sen itsekin etkä enää pysty sitä kiistämään, kääntämään tai oikeuttamaan, niin minä olen tyhmä ja sinä et.
Sun lapsesi paras etu olisi, että hän voisi elää tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa maassa jossa ei tarvitse jatkuvasti vahtia ja tapella sen puolesta ettei joudu tallotuksi. Ja se että sun lapsesi sijoitetaan kouluun reilusti ei ole hänen käyttämistään työkaluna.Sinä olet äärimmäisen tyhmä.
Minun lapseni etu ei ole maksaa puolet tuloistaan veroja ja silti tulla valtiovallan päätöksellä tallotuksi.
Helsingissä oppii kyllä suomea jos haluaa. Jos ei opi, sitten se on oma häpeä.
Kaikkea ei voi vain ottaa, ottaa, ottaa ja ottaa antamatta mitään itse.
Se on VÄÄRIN.
Ei kai sun lapsellasi mitään tuloja ole? Lapsi on nettotappiollinen valtiolle pitkälle aikuisikään saakka. Nauttivat ilmaista verovaroin kustannettua koulutusta, terveydenhuoltoa, vanhempien hoitovapaita ja monia muita yhteiskunnan palveluita. Kaikkea ei voi ottaa, ottaa, ottaa ja ottaa olematta edes reilu niille joiden kanssa jakaa kuorman.
Koulutus, terveydenhoito, hoitovapaat ja muut yhteiskunnan palvelut ovat lahja yhteiskunnalla. Lahjan vastaanottaminen ei edellytä vastavuoroisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Sehän on opettajan tehtävä keksiä lisätehtäviä, kun joukossa on fiksu lapsi. Jos luokassa on joku todella hidas, niin ei se ole luokkakaverin tehtävä olla apuopettaja, vaan asia on ratkaistava muulla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Voisitte tehdä enemmänkin vapaaehtoistyötä. Meidän nurmikko pitäisi leikata. Teidän napero varmaan joutaisi tulla leikkaamaan kun on niin fiksukin?
En halua lapsiani sellaisille luokille, joissa hännen tehtävnsä on vertaiskotouttaa.
Haluan sellaiseen kouluun ja luokalle, jossa on mahdollisimman hyvin kouluun motivoituneita ja kieltä täysin osaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Ei tullut mieleen, että lapsesi olisi voinut edetä opinnoissaan paljon nopeammin, jos hänen ei olisi tarvinnut toimia heikompien oppilaiden opettajana? Mun lapseni jo alakoulussa, kun syyslukukausi alkoi, ensimmäisellä enkun tunnilla teki koko työkirjan valmiiksi. Lopun lukukaudesta luki kirjastosta lainaamiaan kirjoja...englanniksi tietenkin. Myös matematiikassa oli aina monta kappaletta muita edellä. Yläkoulussa sama juttu, mutta alkoi lukea enkun tunnilla kirjoja historiasta, maantiedosta, biologiasta jne. Englanniksi tietenkin. Matematiikassa jo kasilla teki lukion matikantehtäviä. Ja "jostain syystä" historia, maantieto ja biologiakin sujuivat varsin vähällä vaivalla. Lukion suoritti kahdessa vuodessa, koska suuren osan lukion oppimäärästä oli opiskellut jo peruskoulun puolella. Kirjoitti neljä ällää ja kaksi eetä.
Meidän lasten koulussa ei saanut tehdä tehtäväkirjoja lainkaan eteenpäin siitä, mitä yhdessä tehtiin luokan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
49/45 jatkaa.
Minä itseasiassa näen, että tuo johtaisi pidemmällä aikavälillä nimenomaan samaan mitä jenkeissä koulutuksen suhteen tapahtuu.
Yksityiskoulut lisääntyisivät räjähdysmäisesti, koska kaikki kynnelle kykenevät tahtoisivat taata lapselleen parhaan mahdollisen koulutuksen, kun taas kunnalliset koulut ghettoutuisivat.
Ja tämä taas johtaisi siihen, että köyhien lapsilla ei olisi mitään mahdollisuuksia.
Kukaan pätevä opettaja ei haluaisi enää kunnalliselle puolelle töihin, kukaan ei haluaisi lastaan kunnalliselle puolelle kouluun, levottomuudet lisääntyisivät entisestään ja niin edelleen.
No, tuntuuhan tämä aika epäreilulta periaatteelta, koska juuri siksihän asutaan kalliisti, että taataan lapsille oma hyväosaisten kupla. Jokainen haluaa pitää omat lapsensa suojassa ja turvassa. Mutta ainahan on vaihtoehtona laittaa ne sellaiseen kouluun, johon päästään lahjakkuuden, osaamisen, pääsykokeiden tms. kautta.
Vierailija kirjoitti:
Olen yllättynyt miten monen mielestä olisi negatiivista että heidän lastaan käytetään muiden lasten auttamiseen tai tukemiseen.
Yhtä meidän lapsista, matemaattisesti erittäin lahjakasta, käytettiin tukemaan saman luokan oppilasta, jolle matikka oli vaikeaa. Meidän lapsen tehtävä omien hommien valmiiksi saamisen jälkeen (aina ekana ja kaikki oikein) oli neuvoa tätä toista lasta miten tehtävä tehdään.
Musta tämä oli fiksu ratkaisu - opettajan ei tarvinnut joka välissä keksiä lisätehtäviä meidän lapselle ja toinen sai tarvitsemaansa lisäapua. Aivan varmasti myös meidän lapsi sisäisti asian vielä syvemmin koska joutui sen aina selittämään toiselle loogisesti. Ja tämä autettu lapsi alkoi pärjätä paremmin, jopa niin paljon että hänen äitinsä kävi meitä kiittämässä vuoden lopussa koska ymmärsi mistä apu oli tullut.
Vähän eri asia kuin ripotella muutama suomalaistyttö mamupoikaluokkaan jossa kukaan ei osaa suomea.
Arvaapa mitä vauhtia opetus etenee.
Ja mitä ne tytöt siellä itse saa.
En ikinä suostuisi tuohon. En ikinä.
Eikä syynä ole muiden köyhyys, ulkomaalaisuus tai muu sellainen vaan koko noiden huonojen koulujen ilmapiiri, levottomuudet, niissä vallitsevat "tavat" ja käytösmallit, opetuksen taso ja niin edelleen. Nuo lapset käyttäytyvät kuin eläimet ja seura tekee kaltaisekseen.
Ihan hullu ajatuskin että esim. siirtäisin hyvin menestyvät lapseni nykyisistä koulusta esim. johonkin centtiin jossa on ihan joka päiväistä ja normaalia tapella, impata butaania ja n* ssia setämiehiä alkoholia tai materiaa vastaan, varastella ja dokailla. En ikinä tekisi lapsilleni tuollaista enkä usko että kukaan rakastava, normaali vanhempi olisi myöskään valmis sabotoimaan omaa lastaan noin ideologiasta riippumatta.
Jos lapsi saisi taksikyydin kotipihasta koululle, niin miksipä ei. En näe järkevänä sitä, että lapsen pitää vaihtaa lähikoulusta 100m päästä kouluun, jonne päästäkseen pitää kävellä 3 km, ylittää vaarallisia kulkuväyliä jne.
Miten? Siellä on pääsykoe. Ei siellä kysytty kenenkään sukujuuria.