Se tunne kun vain muutama tykkää sun kuvasta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron esimerkkejä miksi en itse joskus tykkää jonkun tutun tai kaverin naamakuvasta somessa:

1) jos postaa monta naamakuvaa joka päivä

2) jos kuvasta näkee selvästi, että siihen on ladottu viisi filtteriä päällekkäin ja siihen päälle vähän muutenkin photoshopia niin, ettei kuvassa olevaa tunnista samaksi ihmiseksi kuin tosielämässä

3) jos kuva on ehkä vähän epäonnistunut (esim. Salamavalolla puhkipoltettu kuva)

Tykkäyksen saa varmasti kuva jossa

1) kuvattava on rento hymyilee aidosti, ihan ulkonäöstä riippumatta

2) on joku taiteellinen juju, esim. keltainen paita ja syksyn lehdet samaa väriä

3) kuvattava on lemmikkinsä kanssa

Plussaa jos naamakuvia tulee harvoin.

Tämä juuri on se somen ongelma: kun some tuli, ihmiset saivat tällaisen keinotekoisen mahdollisuuden muiden, "kavereidensa", arvottamiseen, mihin heillä itse asiassa ei ole mitään kompetenssiä tai moraalista oikeuttakaan. Somessa kuitenkin tällaiset ajatus- ja käyttäytymismallit on normalisoitu. Lainaamani kirjoittajakaan tuskin edes ymmärtää toimivansa inhimilliseltä kannalta väärin. En tykkää.

Ajatteletko siis, että somessa on velvollisuus tykätä kaikkien kaikista kuvista? Mikä järki siinä olisi?

Koen, että jos somessa seurailisi vain oikeasti itselleen merkityksellisiä ihmisiä, heidän elämässään tapahtuvat jutut herättäisivät loogista myötätuntoa ts. jos kaveri julkaisee iloisen kuvan siitä "väkisinkin" tykkää, koska alkaa tuntea samaa iloa kuin kaverikin. Jos taas kaveri postaa murheestaan, asiaa pahoittelee, koska kokee myötätuntoa läheisen mielipahasta jne. Vastustan kulttuuria, jossa on oikeutettua ja mahdollista arvottaa ja arvostella toisi IHMISIÄ ikään kuin he olisivat elokuvia, musaa tai kirjoja: hyvä huono hyvä huono kiva ei-kiva... Kenenkään yksilön kompetenssi ei todellisuudessa riitä tämmöiseen, vaan se väistämättä aiheuttaa mielipahaa, ylimielisyyttä ja ristiriitoja. En ymmärrä, että otetaan sitä arvostelijan roolia suhteessa muihin ihmisiin. Itse koen, että sen rooli kuuluisi olla myötäeläjän, ei arvostelijan, rooli. -tuo, jolta kysyit

Vierailija kirjoitti:

Sieltä haetaan huomiota ja jos sitä ei saa se saa ihmisen tuntemaan olonsa paskaksi. Näin se vain menee. Emme me yksin pärjää.

Minä ainakin pärjään ihan yksikseni vallan mainiosti. En tarvitse someja ja simejä omaa egoani pönkittämään. En tarvitse huomiota, en sitten vähäisimmässäkään määriin, päinvastoin. Mitä vähemmällä huomiolla saan elämäni elää sen parempi. 

Minulla on 217 kaveria Facebookissa. Nyt kävin katsomassa viime viikolla vaihtamaani profiilikuvaa, ja siihen oli tullut 81 tykkäystä. Edellisessä kuvassani näyttää olevan suurin piirtein saman verran.

Omasta mielestäni tykkäyksiä näyttää olevan aika paljon, mutta en ole oikeasti mitenkään suosittu. Olen introvertti ja saatan elää viikkoja niin ettei kukaan ota minuun yhteyttä. Facebook-kavereistani olen tavannut jokaisen henkilökohtaisesti, mutta pidän harvakseltaan yhteyttä kenenkään kanssa. Päivitän harvoin mitään. Kuvan vaihdan ehkä kerran vuodessa, joskus harvemmin. En ole kaunis enkä käytä mitään filttereitä tms. kuvissani. 

Tuntuu vähän hölmöltä, että tykkäyksiä tulee esim. minulle joka en tarvitse niitä mihinkään. Mutta jos pitäisi arvailla mistä se johtuu arvaisin seuraavasti:

1. olen ollut ystävällinen kaikille kaverilistallani oleville

2. päivitän sen verran harvoin, että he ilahtuvat nähdessään minun olevan elossa ja painavat tykkää-nappia enemmän sanoakseen "moi" kuin näyttääkseen että tykkäävät nimenomaisesta kuvasta

3. näytän kuvissa itseltäni

Tykätä ei tarvitse, mutta kyllä minäkin kiusaamisesta pahottaisin mieleni pitkäksi aikaa.

Perus Suomi-meininki, kiusataan heikompia ja sairaita. Ei ihme että täällä ”sattuu ja tapahtuu”.

Vierailija kirjoitti:

Olen pyöreänaamainen vanhempi nainen. En ole ruma enkä kaunis, tavallinen suomalainen nainen. Mutta ei tulisi mieleenkään laittaa naamakuviani mihinkään someen.

Miksi laittaisin? No, en edes ole missään näissä jutuissa, mutta jos olisin, niin saattaisin laittaa juuri kuvia jostain tilanteesta tai nähtävyydestä.

En millään ymmärrä, sori siitä kaikille jotka nyt ottavat itseensä, mitä kiinnostavaa on kenellekään kymmenistä jopa sadoista tavallisten ihmisten pelkistä naamakuvista?

Poislukien jotkut missit tai vastaavat, jotka kalastelevat niillä julkisuutta tai rahaa. Jotenkin silloin ymmärrän tarkoitusperän.

Miksi kuka tahansa ei saisi laittaa kuvaansa someen? Kyllä pyöreänaamainen keski-ikäinen on ihminen siinä missä muutkin.

Käsittääkseni fb:n ja linkedinin ideaan sisältyy se, että sinne on laitettu kuva, josta sinut voi tunnistaa tai vaikka etäkollega käydä katsomassa miltä näytät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pyöreänaamainen vanhempi nainen. En ole ruma enkä kaunis, tavallinen suomalainen nainen. Mutta ei tulisi mieleenkään laittaa naamakuviani mihinkään someen.

Miksi laittaisin? No, en edes ole missään näissä jutuissa, mutta jos olisin, niin saattaisin laittaa juuri kuvia jostain tilanteesta tai nähtävyydestä.

En millään ymmärrä, sori siitä kaikille jotka nyt ottavat itseensä, mitä kiinnostavaa on kenellekään kymmenistä jopa sadoista tavallisten ihmisten pelkistä naamakuvista?

Poislukien jotkut missit tai vastaavat, jotka kalastelevat niillä julkisuutta tai rahaa. Jotenkin silloin ymmärrän tarkoitusperän.

Miksi kuka tahansa ei saisi laittaa kuvaansa someen? Kyllä pyöreänaamainen keski-ikäinen on ihminen siinä missä muutkin.

Käsittääkseni fb:n ja linkedinin ideaan sisältyy se, että sinne on laitettu kuva, josta sinut voi tunnistaa tai vaikka etäkollega käydä katsomassa miltä näytät.

Ei. Suomalaisen setämiehen mielestä ei ole naiselle sopivaa vanhentua, saatika sairastaa. Silloin pitää muuttua olemattomaksi, tai muuten viuhuu silmitön kiusaamisviikate.

”Ihan normaalia käytöstä!”

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä olen keski-ikäinen nainen, en tosiaankaan mikään kaunokainen, sairastan fyysisesti ja lääkitys turvottaa kasvoja. Karuinta on se, kun kymmenen vuotta vanhempi kiusaajamies (tietää sairaudesta) kommentoi kuvaa ”miksi otat sen ylhäältäpäin”. Juuri tätä kaipasinkin päivääni. Ihmiset ovat pahoja ja julmia.

Mulla on asperger, en ymmärrä mikä tuossa on julmaa ja pahaa. Voisiko joku selittää, ihan tosissani kysyn. Sehän on vain kysymys miksi kuva on otettu oudosta kulmasta. Miten tämä on loukkaavaa?

Tehkää palvelus elämällenne ja unohtakaa koko some. Itse lähdin facesta jo vuonna 2014.

Mielenterveys kiittää ja aikaa jää muuhun mukavaan.

Iha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä olen keski-ikäinen nainen, en tosiaankaan mikään kaunokainen, sairastan fyysisesti ja lääkitys turvottaa kasvoja. Karuinta on se, kun kymmenen vuotta vanhempi kiusaajamies (tietää sairaudesta) kommentoi kuvaa ”miksi otat sen ylhäältäpäin”. Juuri tätä kaipasinkin päivääni. Ihmiset ovat pahoja ja julmia.

Mulla on asperger, en ymmärrä mikä tuossa on julmaa ja pahaa. Voisiko joku selittää, ihan tosissani kysyn. Sehän on vain kysymys miksi kuva on otettu oudosta kulmasta. Miten tämä on loukkaavaa?

Länsirannikolta kiusaamisterveiset kun mikään ei riitä?

”Normaalia on!”

Iha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä olen keski-ikäinen nainen, en tosiaankaan mikään kaunokainen, sairastan fyysisesti ja lääkitys turvottaa kasvoja. Karuinta on se, kun kymmenen vuotta vanhempi kiusaajamies (tietää sairaudesta) kommentoi kuvaa ”miksi otat sen ylhäältäpäin”. Juuri tätä kaipasinkin päivääni. Ihmiset ovat pahoja ja julmia.

Mulla on asperger, en ymmärrä mikä tuossa on julmaa ja pahaa. Voisiko joku selittää, ihan tosissani kysyn. Sehän on vain kysymys miksi kuva on otettu oudosta kulmasta. Miten tämä on loukkaavaa?

Oliko tämä mielestäsi asiallista? Kannattaa kysyä sitä seuraavan kerran kuntoutuksessa. Luultavasti myös diagnoosisi on väärä - olet lähinnä psykopaatti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä haetaan huomiota ja jos sitä ei saa se saa ihmisen tuntemaan olonsa paskaksi. Näin se vain menee. Emme me yksin pärjää.

Huomio kannattaa hakea ihan reaalikontakteissa, joissa saat samalla aidon katseen, kosketuksen, halauksen tms. 

Somessa yksinäinen tuntee itsensä helposti entistä surkeammaksi, kun näyttää siltä, että muiden elämä on täynnä ystäviä, perheenjäseniä ja tapahtumia. Tai köyhä, kun näyttää siltä, että muiden elämä on kauniita koteja, hienoja harrastuksia, matkoja jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sieltä haetaan huomiota ja jos sitä ei saa se saa ihmisen tuntemaan olonsa paskaksi. Näin se vain menee. Emme me yksin pärjää.

Huomio kannattaa hakea ihan reaalikontakteissa, joissa saat samalla aidon katseen, kosketuksen, halauksen tms. 

Somessa yksinäinen tuntee itsensä helposti entistä surkeammaksi, kun näyttää siltä, että muiden elämä on täynnä ystäviä, perheenjäseniä ja tapahtumia. Tai köyhä, kun näyttää siltä, että muiden elämä on kauniita koteja, hienoja harrastuksia, matkoja jne. 

Näyttää? Kyllä se usein ihan sitä on.

Iha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä olen keski-ikäinen nainen, en tosiaankaan mikään kaunokainen, sairastan fyysisesti ja lääkitys turvottaa kasvoja. Karuinta on se, kun kymmenen vuotta vanhempi kiusaajamies (tietää sairaudesta) kommentoi kuvaa ”miksi otat sen ylhäältäpäin”. Juuri tätä kaipasinkin päivääni. Ihmiset ovat pahoja ja julmia.

Mulla on asperger, en ymmärrä mikä tuossa on julmaa ja pahaa. Voisiko joku selittää, ihan tosissani kysyn. Sehän on vain kysymys miksi kuva on otettu oudosta kulmasta. Miten tämä on loukkaavaa?

No mutta, kepulaisia kanavalla! Mikä tahansa kelpaa kiusaamiseen!

Mä käytän lännenhattua proffakuvissa ja kaikki puolikaljut setämiehet ja ulkkarit diggaa sairaasti!

:D

Vierailija kirjoitti:

Iha kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä. Minä olen keski-ikäinen nainen, en tosiaankaan mikään kaunokainen, sairastan fyysisesti ja lääkitys turvottaa kasvoja. Karuinta on se, kun kymmenen vuotta vanhempi kiusaajamies (tietää sairaudesta) kommentoi kuvaa ”miksi otat sen ylhäältäpäin”. Juuri tätä kaipasinkin päivääni. Ihmiset ovat pahoja ja julmia.

Mulla on asperger, en ymmärrä mikä tuossa on julmaa ja pahaa. Voisiko joku selittää, ihan tosissani kysyn. Sehän on vain kysymys miksi kuva on otettu oudosta kulmasta. Miten tämä on loukkaavaa?

Oliko tämä mielestäsi asiallista? Kannattaa kysyä sitä seuraavan kerran kuntoutuksessa. Luultavasti myös diagnoosisi on väärä - olet lähinnä psykopaatti:

Just, no kiitos vaan mutta kiusaaja olet itsekin. Kysyin ihan asiallisen kysymyksen. Sen sijaan että olisit viitsinyt ns vääntää rautalangasta miksi kuvakulmasta kysyminen on ilkeää, sun piti itse olla ilkeä. Toivottavasti on nyt hyvä mieli, mulla ei ole enkä oppinut yhtään mitään. Minä näen yhä vain kysymyksen kuvausteknisestä seikasta, enkä ymmärrä miten se liittyy kirjoittajan sairauteen tai lihavuuteen.

Se tunne ku kukaa ei vastaa sun snäppii ja kaikille muille kyl vastataa taidan poistaa koko snäpin ku ei oo kavereita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron esimerkkejä miksi en itse joskus tykkää jonkun tutun tai kaverin naamakuvasta somessa:

1) jos postaa monta naamakuvaa joka päivä

2) jos kuvasta näkee selvästi, että siihen on ladottu viisi filtteriä päällekkäin ja siihen päälle vähän muutenkin photoshopia niin, ettei kuvassa olevaa tunnista samaksi ihmiseksi kuin tosielämässä

3) jos kuva on ehkä vähän epäonnistunut (esim. Salamavalolla puhkipoltettu kuva)

Tykkäyksen saa varmasti kuva jossa

1) kuvattava on rento hymyilee aidosti, ihan ulkonäöstä riippumatta

2) on joku taiteellinen juju, esim. keltainen paita ja syksyn lehdet samaa väriä

3) kuvattava on lemmikkinsä kanssa

Plussaa jos naamakuvia tulee harvoin.

Tämä juuri on se somen ongelma: kun some tuli, ihmiset saivat tällaisen keinotekoisen mahdollisuuden muiden, "kavereidensa", arvottamiseen, mihin heillä itse asiassa ei ole mitään kompetenssiä tai moraalista oikeuttakaan. Somessa kuitenkin tällaiset ajatus- ja käyttäytymismallit on normalisoitu. Lainaamani kirjoittajakaan tuskin edes ymmärtää toimivansa inhimilliseltä kannalta väärin. En tykkää.

Ajatteletko siis, että somessa on velvollisuus tykätä kaikkien kaikista kuvista? Mikä järki siinä olisi?

Koen, että jos somessa seurailisi vain oikeasti itselleen merkityksellisiä ihmisiä, heidän elämässään tapahtuvat jutut herättäisivät loogista myötätuntoa ts. jos kaveri julkaisee iloisen kuvan siitä "väkisinkin" tykkää, koska alkaa tuntea samaa iloa kuin kaverikin. Jos taas kaveri postaa murheestaan, asiaa pahoittelee, koska kokee myötätuntoa läheisen mielipahasta jne. Vastustan kulttuuria, jossa on oikeutettua ja mahdollista arvottaa ja arvostella toisi IHMISIÄ ikään kuin he olisivat elokuvia, musaa tai kirjoja: hyvä huono hyvä huono kiva ei-kiva... Kenenkään yksilön kompetenssi ei todellisuudessa riitä tämmöiseen, vaan se väistämättä aiheuttaa mielipahaa, ylimielisyyttä ja ristiriitoja. En ymmärrä, että otetaan sitä arvostelijan roolia suhteessa muihin ihmisiin. Itse koen, että sen rooli kuuluisi olla myötäeläjän, ei arvostelijan, rooli. -tuo, jolta kysyit

En seuraa somessa kavereita. Instassa ja Pinterestissa seuraan muutamaa kaveria/tuttua mutta ennen kaikkea tiettyjä aiheita (matkailu, puutarha, käsityöt, ruoka). LinkedIn ja Twitter ovat puhtaasti ammatillista verkostoitumista varten. FB:ssä minulla on kontaktina ihmisiä, joiden joukossa on sukulaisia ja ystäviä mutta ehdottomasti eniten harrastusten, työn ja yhdistystoiminnan kautta tapaamiani ihmisiä. Käytän FB:tä ennen kaikkea tiettyjen uutisten seuraamiseen ja jakamiseen sekä erilaisien ryhmien kautta keskustelemiseen (harrastusryhmät, paikkakuntaryhmät, poliittiset ryhmät). Tottakai samalla näen, että ystäväni/tuttavani ovat parhoillaan matkoilla tai tekevät jotain muuta mielenkiintoista ja silloin voin tykätä tai kommentoida/kysellä lisää. Mutta että tykkäisin kuvista ihan vain siksi, että joku on postannut kuvan, niin siinä en näe mitään järkeä. Pitäisikö minun joka ikinen päivä ylipäänsä selata kaikki yli 400 kontaktini päivitykset läpi, jotta varmasti näkisin kaikki postatut kuvat ja tulisi tykättyä niistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei puhu nyt omasta facekuvastaan. Yleisesti jos kuvia laittaa, niin vit... 300 kaverista vain neljä tykkää. Kyl siin alkaa itsetunto musertua.

Vai niin. Ja sä meinaat, että 296 pitää sitten rumana, kun ei paina sitä tykkää-nappulaa?

Ei vaan se on passiivista kiusaamista.

Luulen, että monet ihmiset ovat aika kovia pelaamaan valtapelejä. Tykkääminen tai tykkäämättä jättäminen on varmaan joidenkuiden mielestä vallankäyttöä. Kasvattaa omaa vallan tunnetta.

En laita itsestäni someen koskaan kuvia. Olen  kai jotenkin sitä ikäpolvea, että se tuntuu itsekeskeiseltä ja vähän lapselliselta. (Ymmärrän silti, että joku haluaa laittaa kuviaan nettiin ja voi pahoittaa mielensä siten kuin tässä on mainittu.)