18-vuotias nuori täällä kysyy: Kuinka ihmiset pärjäsivät ennen mm. ilman älylaitteita, Youtubea, Instagramia, Whatsappia ja Snapchattia?
Siis miten te ootte viettäneet aikaanne ja päiviänne ennen noiden tulemista? On teillä varmaan ollut aivan hemmetin tylsää päivästä toiseen!
Käytän itse kaikkia noita joka päivä!
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Sain paljon enemmän aikaan esim. opinnoissa, kun ei ollut sellaista aikavarasta kuin Youtube. Jotenkin sitä vain aina unohtuu kuuntelemaan musaa ja katselemaan kaikenlaisia videioita. No, onhan se tavallaan sivistävääkin joskus, esim. katsella videoita ihan eri puolilta maailmaa, ja kieltämättä olen oppinut kieliä sen avulla ihan toisin kuin joskus kouluaikoinani.
Netti on todella myös aikavaras. Ennen ihmiset tekivät niitä asioita, joita nyt vain harva tekee ja massat seuraavat somesta. Se että seuraa kun muut tekevät asioita, ei ole tekemistä. Tuntuu että jos nykyisin teet ihan mitä vain, olet automaattisesti somevaikuttaja jonka tekemistä muut tyytyvät seuraamaan sohvalta.
Itse olen sitä mieltä, että ennen tehtiin enemmän, siis konkreettisesti asioita. Kuinka moni tekee sitä pientä pintaremonttia, piirtää taulun tai käy itse vanhainkodissa vierailulla. Mielummin ihmiset nykyään katsovat tosi tvstä kuinka muut tekevät.
Ihanne tuntuisi muutenkin nukyisin olevan se ettei ylipäätään tarvitsisi tehdä mitään. Ei töitä, kotitöitä, liikuntaa, ulkoilua, sukujuhlia, perinteitä yms.
Kait istutaan vain sohvalla sitten ja katsellaan kun Jesse syö. Sitten nauruhymiö kommentteihin, että vaikutetaan maailmassa ja ollaan sosiaalisia ja linkataan whatsappiin. Taas tuli tehtyä paljon kaikkea, mitenkähän ennen pärjättiin...
Ennen facea yms. irkkasin :D Ja oli esim. suomi24 chatti. Minä olin nuori siinä vaiheessa kun netti juuri tuli markkinoille, aluksi se tosin toimi lankapuhelinlinjan kautta, eikä ollut kännyköitä, joten nettiaika oli hyvin rajoitettua, kun puhelin ei toiminut samalla, aika nopeasti tosin ne puhelimetkin tuli ja niillähän pystyi aluksi vaan soittamaan ja laittamaan tekstareita ja oli kallista.
Silloin touhuttiin ulkona kavereitten kanssa ja nuokkarilla, luettiin kirjaa, pelasin gameboy colorilla mm. donkey kongia ja pokemonia, meillä ei ollut mitään telkkariin liitettäviä konsoleitakaan, joillakin kavereilla oli. Katsottiin tietenkin telkkaria, mutta oli vain yksi tv, 6 hengen perheessä, joten aika usein sen oli varannut joku muu ja vanhemmilla oli tietenkin etuajo-oikeus.
Ja jos tuli kaverille jotain asiaa pitin soittaa ja jos jotain tapahtui elämässä, sen sai kertoa muille ihan kasvotusten/puhelimessa, ei ollut mitään julkista tiedonlevityskanavaa kuten esim. instagram ja facebook. Sitä kaipaan kyllä vieläkin, nykyisellään henkilökohtainen yhteydenpito muihin on vähentynyt ihan minimiin ja usein tapahtuu kirjoittamalla esim. whatsappissa.
Kamalaa, olenko jo niin vanha että nykyteinit ihmettelee että mitä mun nuoruudessa tehtiin? x)
Vierailija kirjoitti:
Ennen facea yms. irkkasin :D Ja oli esim. suomi24 chatti. Minä olin nuori siinä vaiheessa kun netti juuri tuli markkinoille, aluksi se tosin toimi lankapuhelinlinjan kautta, eikä ollut kännyköitä, joten nettiaika oli hyvin rajoitettua, kun puhelin ei toiminut samalla, aika nopeasti tosin ne puhelimetkin tuli ja niillähän pystyi aluksi vaan soittamaan ja laittamaan tekstareita ja oli kallista.
Silloin touhuttiin ulkona kavereitten kanssa ja nuokkarilla, luettiin kirjaa, pelasin gameboy colorilla mm. donkey kongia ja pokemonia, meillä ei ollut mitään telkkariin liitettäviä konsoleitakaan, joillakin kavereilla oli. Katsottiin tietenkin telkkaria, mutta oli vain yksi tv, 6 hengen perheessä, joten aika usein sen oli varannut joku muu ja vanhemmilla oli tietenkin etuajo-oikeus.
Ja jos tuli kaverille jotain asiaa pitin soittaa ja jos jotain tapahtui elämässä, sen sai kertoa muille ihan kasvotusten/puhelimessa, ei ollut mitään julkista tiedonlevityskanavaa kuten esim. instagram ja facebook. Sitä kaipaan kyllä vieläkin, nykyisellään henkilökohtainen yhteydenpito muihin on vähentynyt ihan minimiin ja usein tapahtuu kirjoittamalla esim. whatsappissa.
Kamalaa, olenko jo niin vanha että nykyteinit ihmettelee että mitä mun nuoruudessa tehtiin? x)
Puhelimet tuli = kännykät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten te ootte viettäneet aikaanne ja päiviänne ennen noiden tulemista? On teillä varmaan ollut aivan hemmetin tylsää päivästä toiseen!
Käytän itse kaikkia noita joka päivä!
En käytä noita kaikkia tänä päivänäkään, eikä siltikään ole tylsää. Ainoat hetket kun pitkästyn, ovat ne kun pitää kuunnella jotain puhetta tai luentoa.
Olen tottunut ensin pöytätietokoneeseen ja sitten läppäriin, niiden rinnalla kaikki ns. älylaitteet ovat armottoman epäkäytännöllisiä. Älylaite eli kännykkä kyllä kulkee mukana, mutta nettiyhteyttä käytän lähinnä jos pitää selvittää milloin tulee seuraava bussi, tms. käytännöllistä. En vain jaksa sitä pikku ruutua tihrustaa yhtään sen enempää.
Youtubesta tulee kuunneltua musaa. Tubettajien lätinöitä en jaksa. Snapchat, WhatsApp, Instagram - ihan tarpeettomia. En osaa sen tylsempää tekemistä kuvitella kuin katsella Instagram-kuvia. Mieluummin vaikka maisemia bussin ikkunasta.
Mutta joo, mikä oli se "ennen" ennen noita? Olihan esim. keskustelufoorumit olemassa, uutisryhmät (news), sähköpostiryhmät (jotka ovat nykyään melkein kadonneet), Irc ja muut chatit. Niissä aika kului ihan huomaamatta ja jäi tekemättä ne kaikki jutut mitä piti tehdä.
Ennen niitä tuli enemmän katsottua telkkaria ja kuunneltua radiota. Oikein harmittaa, kun nykyään ei ehdi. Ja luettua myös tuli paljon enemmän. Nytkin olisi vaikka mitä, mitä haluaisin lukea.
No mikä sinua oikeasti estää lukemasta nykyään? Osta niitä kirjoja ja lue vaikka sängyssä ennen nukahtamista, menet sänkyyn vaikka tuntia aiemmin ja luet. Minulla on nykyään aina kirja mukana töissäkin, luen tauoilla ja jos tulee odottelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No setä kertoo: silloin käytiin kavereita tapaamassa ihan livenä ja tehtiin yhdessä kaikkea hauskaa.
Elämä oli paljon sosiaalisempaa ja aidompaa ilman sosiaalista mediaa. Kaduilla ja liikennevälineissä näki korkeintaan jonkun kuuntelevan musiikkia kuulokkeet päässä. Muuten oltiin valppaampia kaikin puolin ja jotain kapulaan julkisilla paikoilla tuijottavaa ihmistä pidettiin varmaan kylähulluna. Nykyäänhän lapsetkaan eivät osaa juosta ja tasapainoilla koska kävelevät koulumatkansa älypuhelin kädessä.
Äskettäin näin kun nuorehko (oli ainakin 30-vuotias) isä työnsi yhdellä kädellä lastenvaunua ja toisessa kädessä oli älypuhelin, jota tuijotti pää vinossa. Surkean näköistä touhua tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli kivaa. Ei samanlaisia ulkonäköpaineita kuin nykyään, kavereita nähtiin livenä ja bileissä keskusteltiin naamatusten, ei räplätty luureja. Oi noita aikoja <3
Ihan samalla tavalla niitä ulkonäköpaineita oli silloinkin.
Kyllä. Ja vielä pahemmat paineet silloin oli. Massasta ei saanut poiketa. Leviksen 501, valkoinen paita, purkkarit, tennissukat, kiharat, vaaleaa huulipunaa, clubAn takki. Nykyisin sentään nuoret voi pukeutua miten haluaa.
Musiikki, jota sopi kuunnella oli Europea, Bon Jovia, Snappia, Bogart Companya, Dr Albania, Bad Boys Blueta, Haddawayta, Culture Beatia, Mr Presidenttia, DJ Boboa Roxettea, Milli Vanillia ;)
Silloin kierrettiin 15-17 vuotiaana kavereiden kanssa rundia joka perjantai ja lauantai kaupungilla ja kun ikää tuli 18, niin päästiin Kanttikseen, Oldiin, Teerenpeliin, High HIll Houseen, Black Cattiin tai Faaraoon.
Kaverit asui yleensä ihan lähellä, joten kaupungille pyöräiltiin, käveltiin tai mentiin linkulla yhtämatkaa.
jos kokee, että elämä on tylsää ilman instaa, snäppiä yms, niin aika heikot elämänarvot ihmisellä - kannattaa jättää se kännykkä viikoksi pois käytöstä ja kokea, että elämään on ruudun ulkopuolellakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin. Ehkäpä paremmin kuin nykyään. Ei nimittäin tarvinnut koko ajan napsia kuvia tai videoita. Jos vaikka kävi ravintolassa niin saattoi keskittyä ruokaan, juomaan ja seuralaiseen, sen sijaan että päivittäisi someen mitä tapahtuu.
Näin juuri. Ja silloin kun olit jonkun seurassa, se oli sinun seurassasi eikä kaikkien somekavereittensa.
Kun olin vielä yhdessä entisen naisystäväni kanssa ja hänen kaverinsa tuli kyläilemään, niin nämä kaksi kumpikin tuijottivat omia älypuhelimiaan. Eivät puhuneet mitään, välillä kuului jokin ynähdys kun rohkenin kysyä jotain. En viihdy tuollaisten ihmisten seurassa, jotka eivät ole oikeasti paikalla.
22v kännyköitä ja edelleenkin pärjään ilman ibstaa, snapchattia, youtubea... vaikka mm. youtubea selaankin päivittäin sieltä jotain ja viestit kulkee whatsapilla... mutta ei ole tarve hiplata ruutua koko ajan eikä kiinnosta mitä muut tekee, tykkää, peukuttaa, julkaisee... kun suurin osa on niistä kaikesta täyttä paskaa.
narsistisilla on tarve etsiä toisten hyväksyntään ja olla äänessä, näkyä ja kuulua koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Mihin noita tarvitaan?
Tiedän toki mitä ne ovat jne, mutta mihin niitä tarvitaan?
muiden hyväksyntä. pitää olla peukut, sydämet ja tähdet. jos vaan 114 tykkäystä, niin huomenna terapiaan, koska edellinen kuva sai 167 tykkäystä - päivä pilalla siis.. ja terapeutille itkee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No setä kertoo: silloin käytiin kavereita tapaamassa ihan livenä ja tehtiin yhdessä kaikkea hauskaa.
Elämä oli paljon sosiaalisempaa ja aidompaa ilman sosiaalista mediaa. Kaduilla ja liikennevälineissä näki korkeintaan jonkun kuuntelevan musiikkia kuulokkeet päässä. Muuten oltiin valppaampia kaikin puolin ja jotain kapulaan julkisilla paikoilla tuijottavaa ihmistä pidettiin varmaan kylähulluna. Nykyäänhän lapsetkaan eivät osaa juosta ja tasapainoilla koska kävelevät koulumatkansa älypuhelin kädessä.
Äskettäin näin kun nuorehko (oli ainakin 30-vuotias) isä työnsi yhdellä kädellä lastenvaunua ja toisessa kädessä oli älypuhelin, jota tuijotti pää vinossa. Surkean näköistä touhua tuollainen.
Pää vinossa viittaa siihen, että yritti katsoa kartasta missä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti sanottuna, pärjättiin paremmin.
Miten itse pärjäät ilman niitä asioita, jotka keksitään 20 vuoden päästä?
Miltä susta tuntuu joutua matkustamaan pitkiäkin aikoja eri paikkoihin, kun tulevaisuudessa sinne vaan teleporttaudutaan?
Vai teleporttaudutaan? :D Heh heh, ei ainakaan meidän elinaikanamme edes, saati että sitten jo 20 vuoden päästä.
No en mä nyt tarkoittanut, että jo 20 v päästä näin tapahtuisi, mutta laitoin sen vaan esimerkiks. Mielestäni kysymys on tyhmä, koska maailma muuttuu koko ajan ja aivan samoin ap joutuu vastamaan samanlaiseen kysymykseen seuraavan sukupolven kasvettua hänen ikäänsä.
Minusta on tyhmää sanoa kysymystä tyhmäksi. Ihan mielenkiintoinen avaus ja hauskasti herättää miettimään, miten asiat muuttuvat ja voi tosiaan peilata omaa nuoruuttaan tämän päivän nuoriin. Omasta lapsestani on myös hauskaa kuulla millaista oma elämäni oli hänen iässään
Kysyvä oppii ja ajattelu kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa, mikä harmittaa, on ettei 70-luvulla ollut digitaalista äänentallennusta kuluttajakäytössä. Tai edes 80-luvulla. Niitä prkln c-kasetteja ja rimpuloita mankkoja käytettiin, kun ei ollut parempaa.
Lue toi eka lause ääneen ja mieti pilkun paikkaa uudestaan!
Ennen älylaitteita meillä oli tylsää ja kurjaa kun harrastettiin päivittäin lasten tekemistä.
Aivan helvetin hyvin ! Ihmisillä oli jopa elämä, nyt vaan tuijotetaan puhelinta tai pelataan tietokonetta. Eihän nykynuoriso muuta teekkään . Ylipaino ja terveysongelmat jo 30 . Työt ei kiinnosta kun ei saa räplätä puhelinta. Siinäpä tulevaisuuden toivot !
No kuule oikein hyvin. Kavereiden kanssa hengailtiin ja juteltiin, ei tuijotettu mykkinä kännyköitä . Teinivuosien kännihölmöilyt sai käydä läpi ilman että että äiti soitteli kännykkään ja vaati kuvatodisteita missä olet, tai että kaverit kuvasivat ja laittoivat nettiin kiertoon kun pyllähdit puskapissalla paljas pylly loistaen kumoon.Yökerhoissa tanssittiin itsemme hikeen ja ryypättiin, ei otettu kuvia drinkeistä ja vessoista! Videovuokraamoista sai leffoja ja kirjastoista kirjoja.
T. 39vee muumio
Joku sanoi hyvin jossain: ennen oli tapana kirjoittaa ajatuksensa päiväkirjaan ja jos joku sen luki niin kiukutti ja hävetti. Nyt kiukuttaa ja hävettää jos kukaan ei lue ja peukuta sun somepäivitystä..
Rakastin käydä kirjastossa ja lukea kirjoja. Saatoin viettää helposti parikin tuntia kirjastossa. Nykyään ei tule enää koskaan oikein käytyä, vaikka kotoa kirjastoon noin viiden minuutin kävelymatka. Lenkkeilin myös ahkerasti. Kaverien kanssa nähtiin useammin kuin nykyään ja käytiin pitkiä keskusteluja kasvotusten.
Paremmin. 2000-luvun alussa oli foorumeita, chatteja ja IRC-kanavia joilla tapasi uusia ihmisiä. Somessa on tarkoitus vain kerätä itselleen uusia tykkäyksiä ja somefeimiä, ei tutustua uusiin tuttavuuksiin tai oppia uusia taitoja.
Kyllä sinä olet vähän liian nuori vastaamaan tähän kyselyyn. Vai että 24-vuotiaan nuoruudessa ei ollut muuta tekemistä kuin ulkoilu ja kirjoittaminen. 90-luvulla syntyneet ovat jo tätä somesukupolvea.