Lue keskustelun säännöt.
Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-ajan hyvinvointi
09.10.2019 |
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Vierailija kirjoitti:
silloin ei lennetty ulkomaille ja autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan kuluista tai uusista lenkkareista kuukausittain..
No ei ne autot kyllä välttämättä mitään Ladoja olleet, mutta olihan ne silti vaatimattomampia, kuin nykyautot ja huomattavasti pienemmillä konella. Meillä ainakin oli Taunusta ja Escorttia ym, mutta ei koskaan ladaa.
Eikä niitä perheenäitejä silloinkaan ole juuri ollut. Ainakin omissa työpaikoissa lähes kaikilla naistyöntekijöillä oli lapsia ja niin vain olivat töissä. Kotona lasten kanssa oltiin jokunen vuosi ja palattiin takaisin töihin.
Ulkomaanmatkoja ei kyllä tehnyt juuri kukaan ja elektoniikkaa kyllä oli, mutta olihan se kallista verrattuna nykyiseen.
Joopa joo, ei kai Suomessa miehet (herroja lukuunotamatta) ole koskaan perhettään elättänyt vaan naiset on raataneet maatiloilla ihan yhtä lailla, kuin miehetkin.
Jo 70-luvulla , kun päivähoito alkoi alkeellisesti kehittymään naiset menivät sankoin joukoin töihin. Ja monet hoidatti lapsensa sukulaismummolla ja mummo sai vähän lisää rahaa eläkkeen kylkeen . Tai naapurin täti hoiti lasta, kun vanhemmat oli töissä. Kotirouvia ei tallisilla miehillä ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani olivat molemmat duunareita, isä tehtaassa ja äiti ensin tehtaassa, sitten perhepäivähoitaja ja sittemmin siivooja. Meillä oli ihan tilava rivitaloasunto ja auto, puutetta ei ollut mistään. Mutta autoja oli siis yksi, ikinä ei matkustettu ulkomaille, matkailu oli mökkeilyä (halpa kuivan maan mökki sukulaisten lähellä) ja matkalla eväät mukana. Äiti teki käytännössä alusta alkaen kaikki ruoat, ei syöty juuri mitään eineksiä, leivänkin teki itse. Kotona oli tasan yksi puhelin ja sekin seinässä kiinni, yksi TV, videonauhuri, siinä viihde-elektroniikka. Kirppareita ei tainnut juuri ollakaan, joten vaatteet sain uutena, mutta ei niitä huvikseen shoppailtu ja silloin Vaatehuone-laatukin oli hyvää. Ei mitään maksullisia harrastuksia, lenkkeilyä ja kirjaston kirjojen lukemista. Samaa se oli monilla muillakin, joten ankealta ei tuntunut. Vaatimukset ovat kasvaneet tosi paljon.
Meillä onnistui, tein 15-16 tuntista päivää 6 päivää viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Asuntoihin tarvittiin 30% omaa rahaa mikä teki sen, että asuntojen hinnat oli jossain yhteydessä palkkoihin. Nyt ne on yhteydessä sen kanssa paljonko pankit antaa lainaa, ja nehän antaa.
Eli ihmisten elinikäiset tienestit ei mennyt yhden luukun maksamiseen ja perheet pystyi ottamaan vähän rennommin, esim. toinen puoliso pystyi jäämään kotiin.
Höpö höpö nyt taas. Ei kyllä ollut tavallisilla miehillä varaa elättää vaimoaan/perhettään yksin. Kyllä silloinkin asuntoa maksettiin kahden duunarin palkalla. Suuri palkkaiset ylemmänluokan kansalaiset on varmaan olleet luku erikseen.
Enpä muista ketään, jolla olisi ollut kotirouva kotona vaan kyllä kaikki naiset kävi töissä, paitsi, jos oli ihan pieni vauva/lapsi kotona.
Meilläkin vanhemmat teki duunarin hommia (varastotyö, tehdastyö, postinjako) ja kyllä molemmat käyneet aina töissä. Ensin asuttiin vuokralla ja silloin oli auto, mutta kun ostettiin rivarinpätkä, niin ei ollut varaa pitää edes autoa kun 80-luku taittui 90-luvun lamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani olivat molemmat duunareita, isä tehtaassa ja äiti ensin tehtaassa, sitten perhepäivähoitaja ja sittemmin siivooja. Meillä oli ihan tilava rivitaloasunto ja auto, puutetta ei ollut mistään. Mutta autoja oli siis yksi, ikinä ei matkustettu ulkomaille, matkailu oli mökkeilyä (halpa kuivan maan mökki sukulaisten lähellä) ja matkalla eväät mukana. Äiti teki käytännössä alusta alkaen kaikki ruoat, ei syöty juuri mitään eineksiä, leivänkin teki itse. Kotona oli tasan yksi puhelin ja sekin seinässä kiinni, yksi TV, videonauhuri, siinä viihde-elektroniikka. Kirppareita ei tainnut juuri ollakaan, joten vaatteet sain uutena, mutta ei niitä huvikseen shoppailtu ja silloin Vaatehuone-laatukin oli hyvää. Ei mitään maksullisia harrastuksia, lenkkeilyä ja kirjaston kirjojen lukemista. Samaa se oli monilla muillakin, joten ankealta ei tuntunut. Vaatimukset ovat kasvaneet tosi paljon.
Just näin. Elämä oli hyvää, eikä mistään puutetta, olihan nousukausi, mutta kulutustottumukset oli jotakin ihan muuta, kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä, jos jokainen laskisi eluntasonsa sinne kasarille. Enempää se ei vaatisi.
Kotiin yksi puhelin, perheen yhteinen. Yksi väline tietokonehommiin, esim ipad. Ei suoratoistopalveluita. Jos maaseutu, 1 auto. Kaupunkialueilla polkupyrä riittää.
Pelkkää kotiruokaa. Ei karkkeja, limuja, energiajuomia, sidukoita, noutopizzoja, hampurilaisaterioita paitsi erikoisjuhlina, joita vappu, juhannus, joulu ja päösiäinen. Lasten syntymäpäivät ehkä.
Noin viisi vaatetta uutena perheenjäsentä kohden. Kesällä yksi huvipuistoretki. Talvella joku hiihtoretki. Ei silti mitään kummoisia eritysharrastuksia.
Palasaippua käsipesuun. Veikkaan, että alkaa rahat riittämään tavallisella palkkatyötä täydet tunnit tekevälle.
Puhelimet voisivat olla peruspuhelimia tai edullisia älypuhelimia, joita ei vaihdettaisi joka vuosi, tatuoinnit, räpsyripset ja rakennekynnet jäävät hankkimatta, kampaajalla voisi käydä silloin tällöin, kesälomareissuilla voi yöpyä sukulaisten luona tai teltassa leirintäalueella, sisustusta ei vaihdeta joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vmp, ei tasan pystynyt. Tiltu taas satuilee.
Mä olin kasarilla lapsi, ja kun van isä oli töissä, asuttiin vuokrayksiössä kaikki kolme.
Kyllä kasarilla suurin osa naisista kävi töissä. Ajattelet nelkytlukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
maailman väkiluku on räjähtänyt, nyt on kakkua jakamassa joka maailmankolkasta ihmisiä.
Vastaus otsikkoon:
Ei pystynyt. Ja muutenkin väite sopii paremmin 1950-luvun kotimaiseen elokuvaan kuin kasariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
maailman väkiluku on räjähtänyt, nyt on kakkua jakamassa joka maailmankolkasta ihmisiä.
Eipä siitä heille paljon lohkea. Jos jotain persuilua yritit niin meni pieleen: tänne hiljattain tulleiden työllisyysaste on jo ohittanut perussuomalaisten äänestäjien työllisyysasteen. He elättävät teitä veroillaan.
Listataanpa mitä 80- luvulla ei ollut
- väh joka toinen vuosi vaihtuva väh 300€ puhelin per perheenjäsen.
- kuukasihintaiset nettiliittymä, puhelinliittymä per perheenjäsen, maksulliset kanavat, pelikonsolit ja niihin toki uusia pelejä
- lasten kalliit harrastukset
- tekokynnet, tekoripset, botox- injektiot, personal trainerit, säännölliset hierojaköynnit
- ulkomaanmatkat väh kerran vuodessa
- tietokone, väh yksi mutta todennäköisesti useampi
- todella kalliit vaatteet, joita nykyään pitää olla joka jonnella
- huonekalut vaihtuu vähän väliä
- suurin osa edellisistä velaksi tai osamaksulla
Lisätkää jos tulee muuta mieleen. Tässä ainakin minun tuntemieni keskituloisten perheiden säännöllisiä menoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävikö 80-luvulla perheet laskettelemassa Lapin lomakeskuksissa? Eivät.
Kävivätkö Thaimaassa , Karibialla, eivät käyneet.
Nuo oli siis rikkaiden huveja, ei edes keskiluokan.
Aloitus on ihan täyttä paskaa ja silti se on saanut yli 400 yläpeukkua?????
80-luvullakin asuttiin betoniyksiösä ja ilman autoa. Eikä edes ollut sitä leipäjonoa johon olisi vinut mennä :D
Nykyään ihmiset vaan kuluttaa enemmän, kuin mihin on varaa. Jos 80-luvulla jokaisella perheen jäsenellä olisi ollut oma puhelin ja kaikki mahdollinen niin kuin nyt on niin joka iikka olisi tehnyt vararikon .
Ei sen ajan palkoilla olisi voinut pitää yllä tälläistä elintasoa mika nyt on jopa työttömillä.
Itsekin elänyt 80-luvun ja mennyt juuri silloin työelämäänmukaan, elämä oli hyvää ja kaikki tarvittava oli, mutta ei sitä nyt osattu edes kuvitella millaista kulutus"hysteriaa" eletään nykyään. Ei mitään tolkkua suurimmalla osalla rahankäytössä .
Vierailija kirjoitti:
Listataanpa mitä 80- luvulla ei ollut
- väh joka toinen vuosi vaihtuva väh 300€ puhelin per perheenjäsen.
- kuukasihintaiset nettiliittymä, puhelinliittymä per perheenjäsen, maksulliset kanavat, pelikonsolit ja niihin toki uusia pelejä
- lasten kalliit harrastukset
- tekokynnet, tekoripset, botox- injektiot, personal trainerit, säännölliset hierojaköynnit
- ulkomaanmatkat väh kerran vuodessa
- tietokone, väh yksi mutta todennäköisesti useampi
- todella kalliit vaatteet, joita nykyään pitää olla joka jonnella
- huonekalut vaihtuu vähän väliä
- suurin osa edellisistä velaksi tai osamaksullaLisätkää jos tulee muuta mieleen. Tässä ainakin minun tuntemieni keskituloisten perheiden säännöllisiä menoja.
Ja uusia vaatteita ei ostettu jatkuvasti, ei myöskään kenkiä tai koruja. Rannekelloa ei vaihdettu kahden, vaan kahdenkymmenen vuoden välein, merkkilaukkuja ei ollut, vaan naisilla yleensä 2-3 käsilaukkua, ei ollut erillisiä pukeutumishuoneita, vaan vaatteet mahtuivat makuuhuoneen vaatekomeroon, ulkona syöminen oli harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Listataanpa mitä 80- luvulla ei ollut
- väh joka toinen vuosi vaihtuva väh 300€ puhelin per perheenjäsen.
- kuukasihintaiset nettiliittymä, puhelinliittymä per perheenjäsen, maksulliset kanavat, pelikonsolit ja niihin toki uusia pelejä
- lasten kalliit harrastukset
- tekokynnet, tekoripset, botox- injektiot, personal trainerit, säännölliset hierojaköynnit
- ulkomaanmatkat väh kerran vuodessa
- tietokone, väh yksi mutta todennäköisesti useampi
- todella kalliit vaatteet, joita nykyään pitää olla joka jonnella
- huonekalut vaihtuu vähän väliä
- suurin osa edellisistä velaksi tai osamaksullaLisätkää jos tulee muuta mieleen. Tässä ainakin minun tuntemieni keskituloisten perheiden säännöllisiä menoja.
Lisään tähän muutaman
- Aikuisten kalliit harrastukset (kaveriporukkapatikointi Alpeilla, puolison fatbikepyöräilyloma Kanadassa, joogaretriitti, jne) ja niihin liittyvä välineurheilu ja oheiselektroniikan jatkuva päivittäminen (urheilukellot jne)
- Ulkona syömisen arkipäiväistyminen
- Maksulliset sovellukset perheen kännyköissä. (Jumppaa, joogaa, musaa, mitä nyt kukakin haluaa)
- Lemmikkien harrastukset ja lisähärpäkkeet (gps-pannat, lemmikkien valvontakamerat, vaatteet, koirahoitolat, uimalat, agilityt, lelut, trimmaamot, hieronnat)
Kasarilla nuo olisivat olleet rikkaiden juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Listataanpa mitä 80- luvulla ei ollut
- väh joka toinen vuosi vaihtuva väh 300€ puhelin per perheenjäsen.
- kuukasihintaiset nettiliittymä, puhelinliittymä per perheenjäsen, maksulliset kanavat, pelikonsolit ja niihin toki uusia pelejä
- lasten kalliit harrastukset
- tekokynnet, tekoripset, botox- injektiot, personal trainerit, säännölliset hierojaköynnit
- ulkomaanmatkat väh kerran vuodessa
- tietokone, väh yksi mutta todennäköisesti useampi
- todella kalliit vaatteet, joita nykyään pitää olla joka jonnella
- huonekalut vaihtuu vähän väliä
- suurin osa edellisistä velaksi tai osamaksullaLisätkää jos tulee muuta mieleen. Tässä ainakin minun tuntemieni keskituloisten perheiden säännöllisiä menoja.
Minä lisään ihan vaikka tuon ulkonasyömisen/ kaupat auki sunnuntaisinkin jolloin ehtii kuluttaa paljon enemmän, kun ennen, kun kaikki oli kiinni sunnuntaina.
Kauppojen lisääntyt tarjonta "pikaruokaan" eli esim kolmioleivät/ paninit/ ym ym ym /paistopisteet jne.
Joka paikassa on vähintään kotipitsa ja kotiin kuljetus ja kaupoissa purkeissa myydään jos jonkinlaista moccalattea ja energiajuomaa.
Kauppojen tarjonta on lisääntynyt ihan valtavasti jos ajatellaan "roskaruokaa" . Ennen ruoka tehtii oikeastaan aina kotona.
Itse en olisi voinut kuvitellakaan kasarilla, että olisin pystynyt palkallani hankkimaan oman kodin tai edes pientä koiraa, jotka oli kalliita. Nyt minulla on varaa molempiin.
Taas näitä kateellisuus ja uhriutumisaloituksia, kun oma elämä ei olekaan mitään Kardashianeita tms. niin kyllä se syyllinen jostain pitää löytää. Kun ennen oli kaikki paremmin ja helpompaa - no ei ollut.