Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-ajan hyvinvointi
09.10.2019 |
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Asuntolainojen korot olivat törkeät, mutta lainan lyhennyksessä oli oiva apu: Inflaatio.
Juu, olihan palkoissa eroja, Kemirat, Rautaruukit, Outokummut jne. maksoivat kovaa palkkaa, mutta duunarit mielsivät silti itsensä kapitalistien riistämiksi proletaareiksi.
Ja kappas, kappas, mitäs muuta he sitten olivat? Aivan oikessa olivat. Hyvä, että saivat kiskottua hyvää liksaa sen ajan, kun isot firmat pysyivät täällä, sillä kapitalismilla ei ole muuta päämäärää kuin tuottaa osinkoa omistajilleen, se menee sinne missä saa riistää halvimmalla, ensin Kiinaan, sitten törkyriistomaihin Afrikoihin ja etelä-Amerikoihin.
Kapitalismi on hyvä renki, huono isäntä. Kapitalismi on rikki. Kommunismi ei tällä raadollisella ihmisapinalla toimi, se nähtiin, sosialismi toimi jonkin aikaa, mutta sekin meni rikki. Parhaiten pärjäsivät Pohjoismaat hyvinvointivaltioiden aikakaudella, jonkinlaisella sosialistisella kapitalismilla, jossa sitä markkinataloutta säänneltiin.
Mutta kun ei se kelvannut enää ihmisille, kun niistä tuli vauraita. Ihmiset halusivat olla ökyporvareita ja sitten lähdettiinkin oikeistolaisten paratiisit aukaisevan talousliberalismin kelkkaan ja se oli so long hyvinvointivaltiot ja pian ei ollut varaa edes huoltaa vanhuksia ja infrastruktuuria. Eliitti sen kuin rikastuu ja se rahvas käy köyhemmäksi. Nykyiset nuoret eivät voi kuin haaveilla vanhempiensa elintasosta. Paljon on muuttunut, kehitys kehittynyt, tekniikka mennyt aimo askelin eteenpäin sitten 70- ja 80-lukunen, mutta sen ei pidä antaa hämätä sitä tosiseikkaa, että valtaosan taviksi elintaso ei nouse niin korkealle kuin mitä vanhemmillaan oli (oma asunto, auto, kesämökki, vene jne).
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
On oikein hyvä käsitys, kiitos kysymästä. Osaatko sinä sen sijaan laskea, paljonko tulee kokonaisuutena maksettavaa, jos lyhentää 91030 € lainaa 10% korolla seitsemän vuotta, verrattuna siihen, että lyhentää 319000€ lainaa 30 vuotta 2% korolla? Siltä varalta ettet osaa, laskin sen sinun puolestasi (kuukausittainen tasaerä).
Vuonna 1985 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1518 €, ja laina+korot yhteensä 127 512 €.
Vuonna 2019 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1184 €, ja laina+korot yhteensä 426 240 €.
Totta on, että isommilla koroilla vyötä piti kiristää hetkellisesti enemmän, mutta kokonaisuutena asunnot ovat kallistuneet aivan älyttömän paljon. Kumman vaihtoehdon itse valitsisit, jos haluaisit kyseisen asunnon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se auto ei ollut Audi...
Ei niin, auto oli Lada tai Datsun. Talokin oli lastulevystä tehty talon näköiskopio, joka mätäni paikoilleen.
No eihän kai nykyäänkään duunari uutta Audia osta, vaan käytetyn Kian tai Toyotan. Eli ihan sama asia. Pitää tietysti verrata saman ajan asioita keskenään, eikä olettaa, että joku olisi 80-luvulla käyttänyt asiaa, jota ei vielä ollut olemassakaan.
Tietokoneet ja puhelimet vievät nykyään paljon rahaa, ennen ei sellaisia rahanmenoja ollut olemassa. Toisaalta itse laitteet ovat noista ajoista halventuneet vaikka kuinka. Televisio maksoi silloin todella paljon nykyaikaan verrattuna.
Esimerkiksi pyykkikoneet, jääkaapit ja viihde-elektroniikka ovat suhteellisesti halventuneet paljon 80-luvusta. Autoissa suhteellinenhinta on ehkä pysynyt, mutta ominaisuudet ja turvallisuus kehittynyt valtavasti.
Kyllähän suomalaiset ovat vaurastuneet 80-luuvusta. Huomaa autoissa esimerkiksi siitä että 80-luvulla Suomeen tuotiin vain riisuttuja karvalakkimalleja, kun taas nykyään se alkaen malli ei tule Suomen myyntivalikoimaan lainkaan.
Tämä saattaa kyllä osin johtua myös siitä, että nykyään eletään velaksi. Ne varusteet eivät niin tunnu, kun autoa maksetaan joka kuukausi. Suomalaisten elintasosta suuri osa perustuu nykyään velkaan. Sen kun riisuisi pois, millainen elintaso jäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi 80-luvulla, enkä muista, että yhdenkään koulukaverin äiti olisi ollut kotiäitinä. Kyllä ne kaikki kävi töissä.
Oma äitini oli terveydenhoitaja, mikä oli maailman ärsyttävin ammatti. Jos vähän raapi pepusta, heti epäiltiin kihomatoja. Lunta ei saanut syödä, kun siinä voi olla bakteereja ja saasteita. Jos oli flunssa, äiti määräsi petiin, juotti sipulimaitoa ja mustaherukkamehua, kurkki kurkkuun koko ajan ja kyseli tunnin välein, sattuuko korviin. Parhaan kaverin isä oli katsastusmies ja äiti tarjoilija. Siinä vasta rennot tyypit.
Katsastus miehet ja tarjoilijat saivat nipottaa töissä koko rahan edestä, joten kai se untui kivälta päästä töistä kotiin. Noissa ammateissa hymy oli harvinaisuus. Auton katsastus 80-luvulla oli hirveän pelottava homma, auto piti puunata sisältä ja ulkoa ettei vaan tulisi hylky.
Taivaan tosi, että katsastus on muuttunut! Silloin, kun se oli monopoli, piti katsastusmiestä kohdella kuin isoa herraa hyvin nöyrästi. Ajan tapoihin kuului paitsi yrmyily, myös ylenmääräinen vasaralla paukuttelu ja väkisin vikojen etsiminen. Nyt katsastuksessa otetaan iloisena vastaan, tarjotaan kahvit ja esitetään mahdollisuus mennä seuraamaan katsastustapahtumaa. Katsastusmies on kaikinpuolin asiallinen ja saattaapa jopa kertoa jotain havainnoistaan.
Palvelu on 80-lukuun verrattuna yleensä joku kadonnut tyystiin tai oleellisesti heikentynyt, mutta katsastuksen osalta kehtys on ollut aivan päinvastaista.
Toisaalta katsastuksen hinta on moninkertaistunut, ja mahtaakohan se hylättävien autojenkaan määrä vähentynyt olla. Ennen autoissa oli paljon vähemmän vikaantuvia osia. Tietysti auton "yleinen kestävyys" saattoi olla silti huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
On oikein hyvä käsitys, kiitos kysymästä. Osaatko sinä sen sijaan laskea, paljonko tulee kokonaisuutena maksettavaa, jos lyhentää 91030 € lainaa 10% korolla seitsemän vuotta, verrattuna siihen, että lyhentää 319000€ lainaa 30 vuotta 2% korolla? Siltä varalta ettet osaa, laskin sen sinun puolestasi (kuukausittainen tasaerä).
Vuonna 1985 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1518 €, ja laina+korot yhteensä 127 512 €.
Vuonna 2019 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1184 €, ja laina+korot yhteensä 426 240 €.
Totta on, että isommilla koroilla vyötä piti kiristää hetkellisesti enemmän, mutta kokonaisuutena asunnot ovat kallistuneet aivan älyttömän paljon. Kumman vaihtoehdon itse valitsisit, jos haluaisit kyseisen asunnon?
Laskelmassasi on se vika että ihminen joka saa lainan tonnin kuukausilyhennyksellä ei enää saa lainaa jota pitää lyhentää 1500e kuukaudessa. Tuo 70- ja 80-luvun systeemi johti pitkään asunnonvaihtokierteeseen jossa ostettiin ensin se perheelle liian pieni kaksio ja maksettiin sitä se 7 vuotta koska ei ollut varaa isompaan asuntoon. Sitten ostettiin kolmio ja taas maksettiin monta vuotta. Kun vihdoin päästiin siihen riittävän isoon asuntoon tai omakotitaloon, lapset olivatkin jo isoja ja muuttivat hetkenä päästä kotoa. Lähes koko ajan siis kituutettiin liian pienessä asunnossa koska lainaa ei korkeiden korkojen ja lyhyen maksuajan takia voinut ottaa kovin paljon kerralla.
Nykyään taas pitkien laina-aikojen ja matalien korkojen takia voidaan ostaa kerralla se itselle oikeasti sopiva asunto. Se ei ehkä euroissa laskien tule kauhean halvaksi mutta tarjoaa erilaista asumisen laatia kuin jatkuva vaihtaminen.
Itsekin asuin vanhempieni ja veljeni kanssa kaksiossa siihen saakka kunnes itse täytin 10 vuotta. Sitten päästiin kolmioon ja vihdoin omakotitaloon kun olin lukioikäinen. Olisi ne isot tilat ollut kiva saada vähän aikaisemminkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
On oikein hyvä käsitys, kiitos kysymästä. Osaatko sinä sen sijaan laskea, paljonko tulee kokonaisuutena maksettavaa, jos lyhentää 91030 € lainaa 10% korolla seitsemän vuotta, verrattuna siihen, että lyhentää 319000€ lainaa 30 vuotta 2% korolla? Siltä varalta ettet osaa, laskin sen sinun puolestasi (kuukausittainen tasaerä).
Vuonna 1985 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1518 €, ja laina+korot yhteensä 127 512 €.
Vuonna 2019 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1184 €, ja laina+korot yhteensä 426 240 €.
Totta on, että isommilla koroilla vyötä piti kiristää hetkellisesti enemmän, mutta kokonaisuutena asunnot ovat kallistuneet aivan älyttömän paljon. Kumman vaihtoehdon itse valitsisit, jos haluaisit kyseisen asunnon?
Otitko laskelmassasi huomioon inflaation? T. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
On oikein hyvä käsitys, kiitos kysymästä. Osaatko sinä sen sijaan laskea, paljonko tulee kokonaisuutena maksettavaa, jos lyhentää 91030 € lainaa 10% korolla seitsemän vuotta, verrattuna siihen, että lyhentää 319000€ lainaa 30 vuotta 2% korolla? Siltä varalta ettet osaa, laskin sen sinun puolestasi (kuukausittainen tasaerä).
Vuonna 1985 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1518 €, ja laina+korot yhteensä 127 512 €.
Vuonna 2019 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1184 €, ja laina+korot yhteensä 426 240 €.
Totta on, että isommilla koroilla vyötä piti kiristää hetkellisesti enemmän, mutta kokonaisuutena asunnot ovat kallistuneet aivan älyttömän paljon. Kumman vaihtoehdon itse valitsisit, jos haluaisit kyseisen asunnon?
Laskelmassasi on se vika että ihminen joka saa lainan tonnin kuukausilyhennyksellä ei enää saa lainaa jota pitää lyhentää 1500e kuukaudessa. Tuo 70- ja 80-luvun systeemi johti pitkään asunnonvaihtokierteeseen jossa ostettiin ensin se perheelle liian pieni kaksio ja maksettiin sitä se 7 vuotta koska ei ollut varaa isompaan asuntoon. Sitten ostettiin kolmio ja taas maksettiin monta vuotta. Kun vihdoin päästiin siihen riittävän isoon asuntoon tai omakotitaloon, lapset olivatkin jo isoja ja muuttivat hetkenä päästä kotoa. Lähes koko ajan siis kituutettiin liian pienessä asunnossa koska lainaa ei korkeiden korkojen ja lyhyen maksuajan takia voinut ottaa kovin paljon kerralla.
Nykyään taas pitkien laina-aikojen ja matalien korkojen takia voidaan ostaa kerralla se itselle oikeasti sopiva asunto. Se ei ehkä euroissa laskien tule kauhean halvaksi mutta tarjoaa erilaista asumisen laatia kuin jatkuva vaihtaminen.
Itsekin asuin vanhempieni ja veljeni kanssa kaksiossa siihen saakka kunnes itse täytin 10 vuotta. Sitten päästiin kolmioon ja vihdoin omakotitaloon kun olin lukioikäinen. Olisi ne isot tilat ollut kiva saada vähän aikaisemminkin...
Asuitte varmaan Helsingissä? Muualla maassa oli tyypillistä rakenta arava-lainalla okt. Tasakattoinen, piilosokkeli ja kylmiö keittiön kylkeen. Neliömäärä ja huoneluku oli myös tarkkaan määrätty (jos siis rakensi arava-lainalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Se ei ole moninkertaistunut. Asumisen osuus koko kulutusmenoista on noussut vuoden 1975 tasosta (18%) noin puolitoistakertaiseksi (28%). Suurin hyppäys kuitenkin tapahtui jo 90-luvun alussa jolloin osuus nousi jo 25 prosenttiin. Sen jälkeen nousu on siis ollut hyvin maltillista. Ja pitää muistaa että samaan aikaan asumisväljyys on kasvanut keskimäärin noin 5m2/henkilö ja ahtaasti asuvien osuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Eli asumisen taso on myös noussut sen maksuosuuden kasvaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Onko sulla käsitystä 80-luvun korkotasosta? Lainan korot huiteli kymmenessä prosentissa ja lama-aikana vielä hinnat romahti ja korot nousi pilviin. Moni jäi ilman kotia velkataakka niskassa.
On oikein hyvä käsitys, kiitos kysymästä. Osaatko sinä sen sijaan laskea, paljonko tulee kokonaisuutena maksettavaa, jos lyhentää 91030 € lainaa 10% korolla seitsemän vuotta, verrattuna siihen, että lyhentää 319000€ lainaa 30 vuotta 2% korolla? Siltä varalta ettet osaa, laskin sen sinun puolestasi (kuukausittainen tasaerä).
Vuonna 1985 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1518 €, ja laina+korot yhteensä 127 512 €.
Vuonna 2019 kuukausittainen maksuerä olisi ollut 1184 €, ja laina+korot yhteensä 426 240 €.
Totta on, että isommilla koroilla vyötä piti kiristää hetkellisesti enemmän, mutta kokonaisuutena asunnot ovat kallistuneet aivan älyttömän paljon. Kumman vaihtoehdon itse valitsisit, jos haluaisit kyseisen asunnon?
Laskelmassasi on se vika että ihminen joka saa lainan tonnin kuukausilyhennyksellä ei enää saa lainaa jota pitää lyhentää 1500e kuukaudessa. Tuo 70- ja 80-luvun systeemi johti pitkään asunnonvaihtokierteeseen jossa ostettiin ensin se perheelle liian pieni kaksio ja maksettiin sitä se 7 vuotta koska ei ollut varaa isompaan asuntoon. Sitten ostettiin kolmio ja taas maksettiin monta vuotta. Kun vihdoin päästiin siihen riittävän isoon asuntoon tai omakotitaloon, lapset olivatkin jo isoja ja muuttivat hetkenä päästä kotoa. Lähes koko ajan siis kituutettiin liian pienessä asunnossa koska lainaa ei korkeiden korkojen ja lyhyen maksuajan takia voinut ottaa kovin paljon kerralla.
Nykyään taas pitkien laina-aikojen ja matalien korkojen takia voidaan ostaa kerralla se itselle oikeasti sopiva asunto. Se ei ehkä euroissa laskien tule kauhean halvaksi mutta tarjoaa erilaista asumisen laatia kuin jatkuva vaihtaminen.
Itsekin asuin vanhempieni ja veljeni kanssa kaksiossa siihen saakka kunnes itse täytin 10 vuotta. Sitten päästiin kolmioon ja vihdoin omakotitaloon kun olin lukioikäinen. Olisi ne isot tilat ollut kiva saada vähän aikaisemminkin...
Asuitte varmaan Helsingissä? Muualla maassa oli tyypillistä rakenta arava-lainalla okt. Tasakattoinen, piilosokkeli ja kylmiö keittiön kylkeen. Neliömäärä ja huoneluku oli myös tarkkaan määrätty (jos siis rakensi arava-lainalla).
Kyllä. Ei aravalla omakotitaloja rakenneltu ainakaan pääkaupunkiseudulla. Tuskin olisi riittänyt kuin tonttiin. Muutenkin kun hintataso oli korkea niin lyhyet laina-ajat olivat iso ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ei ollu tätä ns. Tasa-arvoa jossa kykenemättömiä ja osaamattomillekin pitää maksaa
sama palkka.
Nauttimaan saavutuksistanne.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollu tätä ns. Tasa-arvoa jossa kykenemättömiä ja osaamattomillekin pitää maksaa
sama palkka.
Nauttimaan saavutuksistanne.
Ei ollut niin. Joten ne köyhemmät ja eläkeläiset piti elättää omaisten toimesta. Ei sekään muuten ihan halpaa ollut. Oma isäni otti omat vanhempansa asumaan meille 70-luvulla kun ne harvat vanhainkotipaikat olisivat olleet liian kalliita vanhemmille ja hoito muutenkin siellä huonoa. Me sitten maksoimme käytännössä heidän koko asumisensa ja ruokansa kun pienet eläkkeet riittivät lähinnä lääkkeisiin ja ihan perustarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Se ei ole moninkertaistunut. Asumisen osuus koko kulutusmenoista on noussut vuoden 1975 tasosta (18%) noin puolitoistakertaiseksi (28%). Suurin hyppäys kuitenkin tapahtui jo 90-luvun alussa jolloin osuus nousi jo 25 prosenttiin. Sen jälkeen nousu on siis ollut hyvin maltillista. Ja pitää muistaa että samaan aikaan asumisväljyys on kasvanut keskimäärin noin 5m2/henkilö ja ahtaasti asuvien osuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Eli asumisen taso on myös noussut sen maksuosuuden kasvaessa.
En puhunutkaan asumisesta, vaan asunnosta. Ja tämän kyseisen asunnon hinta todella on moninkertaistunut. Ja kun mietitään tulotason ja ostovoiman yleistä kasvua, on tuo asumismenojenkin lisääntyminen absoluuttisesti todella huomattava. Nykyään rahaa menee paljon kaikkeen sellaiseen, mitä 80-luvulla ei ollut olemassakaan, joten moneen muuhun riittää sitten vähemmän.
Samassa 1985 lehdessä muuten mainostetaan tarjouksessa Saludo-kahvia 18.50 mk/500 g. Nykyrahassa se vastaisi 6.24 €. Joku aika sitten ostin Saludoa 3 € paketti. Eri hyödykkeiden hinnat vaihtelee ajan myötä todella huomattavan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Se ei ole moninkertaistunut. Asumisen osuus koko kulutusmenoista on noussut vuoden 1975 tasosta (18%) noin puolitoistakertaiseksi (28%). Suurin hyppäys kuitenkin tapahtui jo 90-luvun alussa jolloin osuus nousi jo 25 prosenttiin. Sen jälkeen nousu on siis ollut hyvin maltillista. Ja pitää muistaa että samaan aikaan asumisväljyys on kasvanut keskimäärin noin 5m2/henkilö ja ahtaasti asuvien osuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Eli asumisen taso on myös noussut sen maksuosuuden kasvaessa.
En puhunutkaan asumisesta, vaan asunnosta. Ja tämän kyseisen asunnon hinta todella on moninkertaistunut. Ja kun mietitään tulotason ja ostovoiman yleistä kasvua, on tuo asumismenojenkin lisääntyminen absoluuttisesti todella huomattava. Nykyään rahaa menee paljon kaikkeen sellaiseen, mitä 80-luvulla ei ollut olemassakaan, joten moneen muuhun riittää sitten vähemmän.
Samassa 1985 lehdessä muuten mainostetaan tarjouksessa Saludo-kahvia 18.50 mk/500 g. Nykyrahassa se vastaisi 6.24 €. Joku aika sitten ostin Saludoa 3 € paketti. Eri hyödykkeiden hinnat vaihtelee ajan myötä todella huomattavan paljon.
Esimerkissäsi asunnon hinta oli noussut 3.5-kertaiseksi 1985-2019. No hassusti keskipalkka on samana aikana noussut myös 3.5 kertaiseksi (973e-3368e). Eli asunnon hintakehitys on seurannut hämmästyttävän tarkasti palkkatason nousua.
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tämä on assetti-inflaatiota joka syntyy kun rahaa painetaan liikaa ja lainataan hyvin pienellä korolla.
Ainakaan EUssa assetti-inflaatiota ei lasketa mukaan kuluttajahintainflaatioon. Kuluttajahintaindeksi taas vaikuttaa paljonko palkkoja nostetaan.
Palkat siis ovat jääneet jälkeen huomattavasti kokonaisinflaatiosta eli ostovoima on heikentynyt.
En nyt tässä ota kantaa miksi näin on tehty mutta ennustan että vuonna 2020 tilanne muuttuu radikaalisti .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy on pitkälti tässä. Asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 1985: https://img.aijaa.com/b/00999/14760983.jpg
Saman asunnon myynti-ilmoitus syksyltä 2019: https://img.aijaa.com/b/00812/14760984.jpg
Tämän laskurin: http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN mukaan tuo vuoden 1985 hinta vastaisi nyt 91030 €. Eli asunnon hinta on reaalisesti noussut 3,5-kertaiseksi. Ei ihme, että nykyään asuntolainoja otetaan 30 vuodeksi, kun 30 vuotta sitten laina-aika oli tyypillisesti 7 vuotta.
Tuo on ihan totta. Aina jaksetaan jauhaa siitä, kuinka ruoka, lentomatkustaminen tms. on halventunut. No ehkä onkin, mutta asunto on kuitenkin useimmille aika paljon isompi menoerä kuin koko elämän lentomatkat. Ja kun sen hinta moninkertaistuu, niin eipä juuri muuhun jääkään enää rahaa.
Se ei ole moninkertaistunut. Asumisen osuus koko kulutusmenoista on noussut vuoden 1975 tasosta (18%) noin puolitoistakertaiseksi (28%). Suurin hyppäys kuitenkin tapahtui jo 90-luvun alussa jolloin osuus nousi jo 25 prosenttiin. Sen jälkeen nousu on siis ollut hyvin maltillista. Ja pitää muistaa että samaan aikaan asumisväljyys on kasvanut keskimäärin noin 5m2/henkilö ja ahtaasti asuvien osuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä. Eli asumisen taso on myös noussut sen maksuosuuden kasvaessa.
En puhunutkaan asumisesta, vaan asunnosta. Ja tämän kyseisen asunnon hinta todella on moninkertaistunut. Ja kun mietitään tulotason ja ostovoiman yleistä kasvua, on tuo asumismenojenkin lisääntyminen absoluuttisesti todella huomattava. Nykyään rahaa menee paljon kaikkeen sellaiseen, mitä 80-luvulla ei ollut olemassakaan, joten moneen muuhun riittää sitten vähemmän.
Samassa 1985 lehdessä muuten mainostetaan tarjouksessa Saludo-kahvia 18.50 mk/500 g. Nykyrahassa se vastaisi 6.24 €. Joku aika sitten ostin Saludoa 3 € paketti. Eri hyödykkeiden hinnat vaihtelee ajan myötä todella huomattavan paljon.
Esimerkissäsi asunnon hinta oli noussut 3.5-kertaiseksi 1985-2019. No hassusti keskipalkka on samana aikana noussut myös 3.5 kertaiseksi (973e-3368e). Eli asunnon hintakehitys on seurannut hämmästyttävän tarkasti palkkatason nousua.
Ai ovat reaalipalkat 3,5-kertaistuneet? https://i.redd.it/td9m2aq7bvt01.jpg
Alue: Aihe vapaa
Ei todellakaan ole. Valtion ja kunnan työntekijämäärät saavutti huippunsa parikymmentä vuotta sitten, alas on tultu kymmeniä prosentteja.