Lue keskustelun säännöt.
Olen "kotirouva", rehellisiä mielipiteitä ja ajatuksia?
07.10.2019 |
Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä kuusi vuotta ja tuosta ajasta olemme asuneet saman katon alla viimeiset viisi vuotta. Viimeiseen kolmeen vuoteen en ole käynyt töissä, vaan olen huolehtinut kodista sekä käyttänyt aikaa harrastukseeni. Tämä oli täysin minun ja mieheni yhteinen päätös.
Monissa ihmisissä tämä meidän tilanne aiheuttaa hieman ihmetystä ja tuntuu että harva kertoo oikeasti rehellisen mielipiteensä minulle. Ajatuksia, kysymyksiä?
Kommentit (150)
Täysin vieraan ihmisen elämä ei aiheuta minkäänlaisia tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä saat onnistumisen tunteita?
Vierailija kirjoitti:
Ole mitä olet. Minä haluan, että lapseni ja lapsenlapseni voivat ylpeänä kertoa, mitä äitinsä ja mummonsa teki elämässään. Tämä malli saa lapsia pyrkimään myös elämässään eteenpäin. Haluaisin, että tyttäreni kouluttautuisivat ja tekisivät tärkeitä asioita yhteiskunnan hyväksi. Tai ainakin tienaisivat omat rahansa ja seisoisivat omilla jaloillaan.
Kyllä mieluummin katsoisin, että tyttäristäni tulee lääkäreitä kuin kotirouvia. Haluaisin nähdä, että he rakentavat oman elämänsä ja tekevät tärkeitä asioita. Ylipäänsä käyttävät aikansa ja elämänsä hyödyllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tekee elämässään niinkuin itselle ja tilanteelle parhaiten kokee, olisi väärin tehdä analyysiä tilanteestasi suuntaan tai toiseen tietämättä faktoja.
Mikä itselläni tökkisi kotirouvana olemisessa olisi se riippuvuus tavalla tai toisella miehestäni. Mielestäni parhaat ihmissuhteet ovat sellaisia, joissa ei tarvitse toista mihinkään mutta haluaa olla yhdessä ainoastaan koska on niin mukavaa.
Olen myös aika ylpeä kun etenen urallani, hankin sijoituksia itse tienaamallani rahalla tai ostan Cartierin kellon kysymättä kenenkään lupaa tai hyväksyntää ostokselleni.
Jos ap olet miehesi kanssa koska hän on paras ikinä tapaamasi henkilö etkä tarvitse urasi ja pankkitilisi suhteen samanlaista pönkitystä kuin minä, niin sitten olen iloinen puolestasi.Eipä tämä ap taida olla lto, enempikin provo, joka lukenut iltapäivälehtiä, ne kotityötkin ovat mieluisia kuten Mailisille. Tuossapa roolimallia nuorille naisille, kotitöitä ja muita palveluksia vastaan silloin tällöin ulkomaan matka:
On ihan sairasta ajattelua, että toinen siivoaisi jälkesi ulkomaanmatkaa vastaan :D Siivoa itse!
Nyt meni bimbolla tunteisiin.
eri
Vierailija kirjoitti:
Ole mitä olet. Minä haluan, että lapseni ja lapsenlapseni voivat ylpeänä kertoa, mitä äitinsä ja mummonsa teki elämässään. Tämä malli saa lapsia pyrkimään myös elämässään eteenpäin. Haluaisin, että tyttäreni kouluttautuisivat ja tekisivät tärkeitä asioita yhteiskunnan hyväksi. Tai ainakin tienaisivat omat rahansa ja seisoisivat omilla jaloillaan.
Ap ei vaikuttanut olevan lapsentekoaikeissa.
Monille vanhemmille muuten on tärkeintä se, että heidän lapsensa ovat onnellisia. Tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kallis piika olet miehellesi. Ja parempia seksipalveluitakin miehesi ehkä saisi ammattilaiselta ja paljon halvemmalla :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona kolmen lapsen kanssa kahdeksan vuotta ja se oli ihanaa aikaa. Mutta jos nyt kun lapset ovat jo teinejä joutuisin olemaan vain kotona, niin kuolisin tylsyyteen. Vaikka kotimme onkin iso, meillä on lemmikkieläimiä ja iso kaunis piha, niin ei se riittäisi mitenkään minulle tekemiseksi. Pääni hajoaisi parissa viikossa, jos tietäisin, että siinä on nyt minun työmaani ja muuta ei ole tiedossa. Kyllä se pari viikkoa varmaan menisi hengatessa, ruokaa tehdessä, siivoskellessa, telkkaria katsellessa ja av:ta selatessa, mutta sen jälkeen olisin äkäinen kuin ampiainen.
Varmaan sen takia aloinkin kymmenisen vuotta sitten yrittäjäksi, kun olin vielä lasten kanssa kotona. Laitoin harrastukseni ja osaamiseni ympärille yhden naisen yrityksen ja sain yritykseni kukoistamaan muutamassa kuukaudessa. Jos en tekisi tätä työtä, niin minulla on muutama muhevia idea jo valmiina. Rahan kanssa meillä ei ole ongelmia, lainat on maksettu jo vuosia sitten.
Joten juu, ehkä toisille yksinkertaiset kotihommat ovat ihan riittäviä, mutta kaikille niissä ei ole mielenkiintoa tarpeeksi.
Mahtaa tulla eläkkeellä vaikeaa, kun ei keksi mitään tekemistä ja kuolet tylsyyteen.
Pääsen eläkkeelle ehkä 20 vuoden päästä, eli siihen saakka saan tehdä töitä. Tykkään tehdä työtäni, se on oikeastaan harrastukseni ja intohimoni, josta saan tosi hyvin rahaa. Menen töihin enemmän kuin mielelläni ja kolmen viikon kesälomakin tuntuu jo pitkältä. Tänä kesänä tein muutaman päivän töitä lomani keskellä, kun en malttanut olla poiskaan. Mielestäni olen erittäin onnekas, koska minulla on hyvin paljon.
Nyt mennään näin, eläkeikäisenä ajatukset ovat varmasti hieman muuttuneet, mutta tuskinpa silloinkaan viitsin kulkea kotona vain kaksi kättä heiluen. Vanhempanikin ovat hyvin tekeväisiä seitsemänkymppisiä senioreita, joita ikävuodet eivät ole masentaneet.
Niin meitä on erilaisia ihmisiä maailma pullollaan. Minä olen onnellinen omassa elämässäni ja ap ehkä ainakin toistaiseksi onnellinen omassa elämässään. En oikeastaan ajattele hänen valinnoistaan yhtään mitään sen enempää, koska oma elämäni on mielenkiintoisempaa kuin tuollaisten asioiden ajattelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole mitä olet. Minä haluan, että lapseni ja lapsenlapseni voivat ylpeänä kertoa, mitä äitinsä ja mummonsa teki elämässään. Tämä malli saa lapsia pyrkimään myös elämässään eteenpäin. Haluaisin, että tyttäreni kouluttautuisivat ja tekisivät tärkeitä asioita yhteiskunnan hyväksi. Tai ainakin tienaisivat omat rahansa ja seisoisivat omilla jaloillaan.
Minä en ainakaan halua kasvattaa lapsiani ajattelemaan että ne jotka eivät ole lääkäreitä olisivat jotain huonompaa. Kaikki ei voi saavuttaa jotain suurta eikä tarvitsekaan vaikka olisikin sattumalta naiseksi syntynyt. Kaikenlaisia ihmisiä tarvitaan ja kaikki voivat olla hyviä. Kotiäitikin voi olla täysin hyvä äiti jonka lapsista tulee lääkäreitä ja joku itsekäs ja itseensä keskittyvä uraäiti voi saada taas aikaan narkkareita ja syrjäytyneitä joilta kyllä on vaadittu mutta joita ei koskaan rakastettu.
Vierailija kirjoitti:
Ole mitä olet. Minä haluan, että lapseni ja lapsenlapseni voivat ylpeänä kertoa, mitä äitinsä ja mummonsa teki elämässään. Tämä malli saa lapsia pyrkimään myös elämässään eteenpäin. Haluaisin, että tyttäreni kouluttautuisivat ja tekisivät tärkeitä asioita yhteiskunnan hyväksi. Tai ainakin tienaisivat omat rahansa ja seisoisivat omilla jaloillaan.
Eli kunhan on toimarimummo, juristimummo tai lääkärimummo voi olla vaikka kuinka kylmä ja ilkeä, mutta ammatti tekee mummosta ihanan. Outo ajattelutapa sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kotiäitikin voi olla erinomainen äiti, jonka tyttäristäkin tulee taitavia kotiäitejä, eikä tässä pitäisi olla kenelläkään arvostelemista, päinvastoin. Jostain syystä se lääkäri kuulostaa monesta niin paljon upeammalta.
Näillä työttömyysluvuilla on sitä parempi, mitä useammalla on haluja jäädä pois työelämästä tai edes vähentää työntekoa, jos siihen kerran on taloudelliset mahdollisuudet eikä tarvitse siihen yhteiskunnan tukia.
Hienoa! Kaltaisiasi tarvitaan enemmän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko luonteeltasi laiska? Hävettääkö yhtään, kun kysytään, mitä teet työksesi?
En ole laiska, mukavuudenhaluinen kylläkin. Työstä johtuvan uupumuksen väistymisessä meni aikaa, mutta olen nykyään energisempi ja tekevämpi kuin ennen. Ei oikeastaan hävetä. Harvoin kukaan sitä mitenkään kommentoi kunnolla. Ap
Miten sinun työssäsi voi saada työuupumuksen? Olet ollut aina muutenkin masentuvaa ja uupuvaa sorttia vai miten ihmeessä nuorehko ihminen uupuu tavallisissa töissä?
Olet siis käytännöllisesti katsoen ilmeisesti "kotirouvana" jonkun sairauden takia, mutta naamiot sairautesi niin kuin tännekin siitä kirjoittelit, eli kotirouvana oloksi.
Kirjoitat, että olet nyt energisempi ja tekevämpi kuin ennen, eli ennen olit kotonakin täysin hyödytön ja nyt saat jo jotain pientä aikaan, mutta mukavuudenhalusi kyllä jarruttelee asioiden etenemistä. Aika ovela veto höpöttää ympärille olevansa kotirouva vapaasta tahdostaan, kun on käytännössä työkyvytön.
Olenko kateellinen? En ikinä. Onnea valitsemallasi tiellä. :)
Oletko gold digger ap? Olisitko miehesi kanssa jos hän olisi varaton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai miten lastentarhanopettaja voi uupua työssään? Sanoisin että helposti.
En ole ap.
Äitiäsi varmaan hävettää kovasti.
Minulla on vielä 10 vuotta eläkeikään. Jäisin heti kotirouvaksi, jos löytäisin rikkaan miehen tai voittaisin lotosta. Löytäisin kyllä tekemistä itselleni
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinua hävetä kinuta mieheltäsi rahaa omiin juttuihisi? Jos vaikka haluat ostaa itsellesi uusia vaatteita, niin joudut aikuisena ihmisenä pyytämään luvan, että saat ne ostaa miehesi palkalla. Itse en voisi näin elää, mutta jotkut näköjään pystyvät.
Kerran erehdyin kysymään mieheni mielipidettä siitä, että olin aikeissa ostaa 2 mekkoa, joiden yhteishinta oli lähemmäs 1000€. Hänen vastauksensa oli, että ihan itse päätät siitä, ei tarvitse lupia kysellä, ne ovat yhteisiä rahoja. En ole sen jälkeen kysellyt, vaan ostanut, mitä tarvitsen.
T: se toinen kotirouva
Vierailija kirjoitti:
En arvosta ihmisiä jotka eivät tee mitään kunnollista.
Mitäs sä teet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö yhtään, kun kysytään, mitä teet työksesi?
Minä vastaan, että olen sijoittaja.
En ole ap.
Sama.
En myöskään ole ap
Niin, vahvojen naisten tyttäristä kasvaa vahvoja naisia. Mihin unohtui tämä, kun ihannoidaan kotirouvuutta.
En sano, etteikö kotirouva voi olla vahva ja itsenäinen, mutta tietty riippuvuus siinä on toisesta.