Lue keskustelun säännöt.
Katsoin eilen ekaa kertaa vuosikymmeniin Saturday Night Fever -elokuvan ja järkytyin
06.10.2019 |
Aivan karsean synkkä elokuva, jossa ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa, siitä naisvihan määrästä puhumattakaan. Vieläköhän joku laskee tämän johonkin klassikkoelokuvien joukkoon?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sisko saakin melkein kaikki olivat saman näköistä porukkaa. Italialaisten suosima disko? No, pari naista oli vaaleita.
*diskossakin, ei sisko saakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitaanko, mistäpäin tuon poikaporukan juuret ovat? En huomannut, että olisi mainittu.
Ne ovat Amerikan italialaisia. Katsokaa se leffan tekemisestä kertova dokumentti. Kun pääsi yli juontajan ärsyttävästä hehkutuksesta, niin oli ihan mielenkiintoinen. Siinä oli paljon haastatteluja tekijöiltä.
Kiitos vastauksesta!
Miten tuon dokumentin löytää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sisko saakin melkein kaikki olivat saman näköistä porukkaa. Italialaisten suosima disko? No, pari naista oli vaaleita.
Jenkeissä on todella vähän blondeja. Järkytyin, kun kävin ekan kerran New Yorkissa. Tajusin olevani harvinaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitaanko, mistäpäin tuon poikaporukan juuret ovat? En huomannut, että olisi mainittu.
Niin, montako silmää auki sitä oikein katsoit? Henkilöiden sukuniminä Manero, Mangano jne. ja välillä puhuivat i t a l i a a. Tyhmä.
En tunnista italian kieltä! En koe silti olevani tyhmä.
Kyllä vaan olet. Tietämätön, mikä samaa kuin tyhmä.
Minäkin katsoin sen ja ihmettelin siinä miten stereotyyppiesti amerikanitalialaiset oli esitetty. Tai todella huonossa valossa. Kaikki löivät toisiaan, mies vähätteli lapsiaan ja suurin ilo oli, kun yksi lapsista oli pappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sisko saakin melkein kaikki olivat saman näköistä porukkaa. Italialaisten suosima disko? No, pari naista oli vaaleita.
*diskossakin, ei sisko saakin
No oisko ollut. Senhän takia ne "voitti" sen tanssikilpailunkin eikä ne latinot(?).
Vierailija kirjoitti:
Minäkin katsoin sen ja ihmettelin siinä miten stereotyyppiesti amerikanitalialaiset oli esitetty. Tai todella huonossa valossa. Kaikki löivät toisiaan, mies vähätteli lapsiaan ja suurin ilo oli, kun yksi lapsista oli pappi.
Minusta päähenkilö oli sympaattinen ja perhekin aivan normaali. (tai no vähän ihmetytti sen papin palvonta. Miksi toivoa lapsestaan pappia, joka ei voi saada perhettä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitaanko, mistäpäin tuon poikaporukan juuret ovat? En huomannut, että olisi mainittu.
Ne ovat Amerikan italialaisia. Katsokaa se leffan tekemisestä kertova dokumentti. Kun pääsi yli juontajan ärsyttävästä hehkutuksesta, niin oli ihan mielenkiintoinen. Siinä oli paljon haastatteluja tekijöiltä.
Kiitos vastauksesta!
Miten tuon dokumentin löytää?
Paljon kiitoksia linkistä!
Tota se oli noihin aikoihin. Greasen Summer Nights kappalekin kuulostaa siltä, kuin siinä laulettaisiin raisk*uksesta:
"Tell me more, tell me more
Was it love at first sight?
Tell me more, tell me more
Did she put up a fight?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai hahmoja on kärjistetty ja pistetty kaikki stereotyypit samaan kasaan, mutta se on ihan normaalia elokuvamaailmaa. Vielä nykyäänkin, ja tämä leffa sentään on tehty yli 40 vuotta sitten. Eikä siinä dokumenttia ole yritettykään tehdä, vaan viihdettä. Hahmoissa ja heidän elämissään on kuitenkin suuri osa ihan tuon ajan realismia, mahtava aikansa kuva.
Klassikon tittelinsä ansainnut elokuva.
Tuosta linkistä aukeavasta dokumentista selvisi kaikki.
Hassua, että se on pienen budjetin elokuva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hauska yksityiskohta päähenkilön seinällä. Siellä on Rocky-elokuvan juliste.
No Rocky I ilmestyi 1977 ja Kauriinmetsästäjät samoin. Portti ikuisuuteen 1980. Kaikissa sivutaan siirtolaisuutta.
70-luku oli todella nihilististen ja raakojen elokuvien vuosikymmen, eikä sen vuosikymmenen elokuvista pysty useinkaan sanomaan että kuka on roisto ja kuka hyvis, siinä missä kasarilla laitettiin splatterit ja äksönit purkkiin vähän pilke silmäkulmassa ja sankarien ja roistojen välillä niissä elokuvissa selvä ero. Esim. rais kauk set ovat 70-luvun elokuvien vakiokamaa ja ne kohtaukset on monesti vieläpä kuvattu hyvinkin inhottavasti ja ero on selvä myöhempien vuosikymmenten tuotoksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70-luku oli todella nihilististen ja raakojen elokuvien vuosikymmen, eikä sen vuosikymmenen elokuvista pysty useinkaan sanomaan että kuka on roisto ja kuka hyvis, siinä missä kasarilla laitettiin splatterit ja äksönit purkkiin vähän pilke silmäkulmassa ja sankarien ja roistojen välillä niissä elokuvissa selvä ero. Esim. rais kauk set ovat 70-luvun elokuvien vakiokamaa ja ne kohtaukset on monesti vieläpä kuvattu hyvinkin inhottavasti ja ero on selvä myöhempien vuosikymmenten tuotoksiin.
Viimeinen tango pariisissa ja Taksikuski tuli heti mieleen.
En minäkään nuorena tyttönä tajunnut SNF:in raakuutta, mulle se oli vaan discoelokuva. Ihan eri silmin katsoin sen nyt, järkyttävää sovinismia elokuva täynnä. Silti elokuva oli parempi kuin pelkäsin, oman aikansa kuva. Klassikko.
70-luvulla oli ihan normaalia että jopa länkkärien ikoni Clint Eastwood, tarinan "hyvis", reippailee westernissään naisen. Kyseessä vieläpä oma ohjauksensa.
Vierailija kirjoitti:
Hauska yksityiskohta päähenkilön seinällä. Siellä on Rocky-elokuvan juliste.
Vielä parempaa, siellä oli Farrah Fawcett- Majorsin juliste. Se kuuluisa, jossa hänellä on punainen uimapuku.
Suomessa Suosikki-lehdessä oli vain mustavalkoinen juliste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mainitaanko, mistäpäin tuon poikaporukan juuret ovat? En huomannut, että olisi mainittu.
Ne ovat Amerikan italialaisia. Katsokaa se leffan tekemisestä kertova dokumentti. Kun pääsi yli juontajan ärsyttävästä hehkutuksesta, niin oli ihan mielenkiintoinen. Siinä oli paljon haastatteluja tekijöiltä.
Kiitos vastauksesta!
Miten tuon dokumentin löytää?
Yle Areena
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin katsoin sen ja ihmettelin siinä miten stereotyyppiesti amerikanitalialaiset oli esitetty. Tai todella huonossa valossa. Kaikki löivät toisiaan, mies vähätteli lapsiaan ja suurin ilo oli, kun yksi lapsista oli pappi.
Minusta päähenkilö oli sympaattinen ja perhekin aivan normaali. (tai no vähän ihmetytti sen papin palvonta. Miksi toivoa lapsestaan pappia, joka ei voi saada perhettä)
Minusta taas ne ruokapöytäkohtaukset huutamisineen olivat aika ahdistavaa katsottavaa. Perheenjäsenet läpsivät toisiaan, ja kaikilla oli selvästi paha olla.
Mielestäni isoveli (se ex-pappi) oli elokuvan mielenkiintoisin ja samalla myös arvoituksellisin hahmo.
Vierailija kirjoitti:
Kävi katsomassa se aikoinaan. En muista siitä mitään.
Voisiko joku kertoa juonen?
No alussa siinä heilutettiin persettä ,välillä tapeltiin sitten lopuksi heilutettiin persettä ja koko ajan koko hinuri lauloi korkealta ja kovaa.
Kiitos vastauksesta!
Miten tuon dokumentin löytää?