Lue keskustelun säännöt.
Velkakaton vastustus on järjetöntä. Eikö 170 000€ asuntolaina muka riitä?
04.10.2019 |
Aivan järjettömiä lainoja otetaan vaikka asuntojen hinnat tulevat alas päin. Ihmisten pitäisi vain muuttaa pois Helsingistä, niin hinnat tippuu heti. Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
Kuinka moni noista maksuhäiriömerkintäisistä on samaa ryhmää, kuin ne joilla on asuntolainaa, kuinka moni taas syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia, pikavippejä käyttäneitä pienituloisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
Kuinka moni noista maksuhäiriömerkintäisistä on samaa ryhmää, kuin ne joilla on asuntolainaa, kuinka moni taas syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia, pikavippejä käyttäneitä pienituloisia?
Hienosti ohitit tuon velkaantuneiden osuuden.
Vierailija kirjoitti:
Luulis riittävän. Kuulumme nykyisin toiseksi korkeimpaan tuloluokkaan, johon kuuluu 2% palkansaajista. Kun uramme olivat aluillaan noin 20 vuotta sitten, meille riitti, kun saimme aluksi lainaa yksiötä varten. 170 000 euron lainaosuudella saa nykyisin jopa Helsingin lähiöstä 80-l kaksion - kolmion!
Yksiössä meitä asui parhaimmillaan kolme! Ihminen, joka ei pysty aloittamaan yksiöstä ja siksi syrjäytyy, on materian vanki. Kyllä ihmiset mahtuvat, jos ei ole liikaa tavaraa!
Kolmen asuminen yksiössä on lapsiperheelle toimiva ratkaisu silloin kun pariskuntaa ei kiinnosta seksi vähääkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Velkakatto on jo ajatuksena hölmö. Miten jokin mekaaninen järjestelmä voisi toimia fiksummin kuin lainanantaja ja lainanottaja? Kyllä pankki pitää huolen, että saa omansa pois ja toisaalta lainanottaja tietää omat tarpeensa. Tuollaisen mekaanisen katon kiertämiseksi luotaisiin myös järjestelmiä. Jo nyt voi asuntolainen omarahoitusosuuden kuitata jollain muulla lainalla. Ei ole toimiva.
Pikavippien myöntämistä kaiketi olisi syytä suitsia, sillä näyttää siltä, että osa käyttää niitä holtittomasti. Tosin vaikea siihenkään on mitään toimivaa keinoa löytää.
Niin kauan kun Suomi on sosialistinen maa, tarvitsemme velkakattoa. Siinä vaiheessa kun taloutensa sössinyt joutuu kadulle ja ei saa valtiolta tukea minullekin sopii, että kaikki ottaa velkaa miten haluaa.
Ei tarvitse minun kommentoida edellisessä kaikki totuus! 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
Olisi kiva tietää mistä nuo maksuhäiriömerkinnät ovat tulleet? Onko käräjäoikeudessa kantajana useimmiten Gigantti, Zalando, Oy Pikavippi Ab vai kenties Oy Asuntolainoittaja Ab? Ongelma on puhtaasti vakuudettomissa kulutusluotoissa, ei asuntolainoituksessa.
Ja mistä puhut kotitalouksien velan määrästä puhuessasi, puhtaasta antolainauksesta vai nettovelkaantumisasteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Ostin juuri uuden kerrostalohuoneiston, muuttopäivä toukokuussa 2020. Mihin remontteihin minun pitää varautua seuraavan 20 aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat."
Eli sadat miljoonat ihmiset ovat idiootteja muuttaessaan työn perässä? Vai ehkä sinä?
Lue tarkemmin. Kirjoitin, että työt tulevat ihmisten perässä. Kyllä siellä töitä riittää missä on ihmisiäkin.
Päinvastoin, ihmisiä on siellä, missä töitä.
Jostain syystä Helsingin työttömyys% on korkeampi kuin monen pikkukunnan. Siellä missä on ihmisiä, on myös paljon työtävieroksuvia.
Jos jostain peräkyläpaskakunnasta menee joku suutarinverstas konkkaan työttömyys on 95%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
No mä väitän että noista maksuhäiriömerkinnän saaneista suurelle enemmistöllä ei ole ikinä ollut asuntolainaa. Merkinnät ovat lopputulema yli varojen mälläämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurimmalle osalle 170t riittää. Helsingistäkin saa kolmion jostain huonommalta seudulta. Täällä päin nyt myynnissä pari ok-taloa tuohon hintaan, rakennettu alle 10v sitten, matkaa keskustaan 1,5 kilometriä. Paikan väkiluku kasvaa vuosittain eli ei ole vaarallista asua täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Ostin juuri uuden kerrostalohuoneiston, muuttopäivä toukokuussa 2020. Mihin remontteihin minun pitää varautua seuraavan 20 aikana?
Toivottavasti joihinkin jos yhtiössänne on vähänkään vastuullinen hallitus. Esimerkiksi lukitusjärjestelmät eivät ole suojauksen piirissä enää tuolloin. Mites on, onko vastike 150 euroa eikä lainkaan rahoitusvastiketta kuten täällä puhuttiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska haluan nimenomaan hienon asunnon Helsingin keskustasta mieheni kanssa, ja siihen ei 340 k laina riitä : )
Sitten vain säästämään. Saat kyllä ostaa sen talon, mutta hanki rahat siihen itse.
Kukas ne asuntolainat maksaa, jos ei lainanottaja itse?
Tuollainen velkakatto on vain keino pitää varattomat varattominan ja pakottaa asumaan vuokralla.
On joksenkin mahdotonta säästää asunnon hinta etukäteen säästäen samalla kun asuu vuokralla. Jälkikäteen säästäen, eli asuntolainalla se onnistuu suht helposti, koska jää kallis vuokra pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.
Noin 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja kotitalouksien velan määrä suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut 20 vuodessa 62 prosentista 127 prosenttiin.
Kyllä aikuiset ihmiset osaavat, ainahan voi itkeä itsensä velkajärjestelyyn josko joku muu maksaisi lystin.
No mä väitän että noista maksuhäiriömerkinnän saaneista suurelle enemmistöllä ei ole ikinä ollut asuntolainaa. Merkinnät ovat lopputulema yli varojen mälläämisestä.
Keskimääräinen ulosottovelka on jotain 18.000€, eli sen saa aikaan helposti osamaksusopimuksilla, vuokraveloilla, luottokorttiveloilla ja pikavipeillä. Monella on taustalla peliongelma tai yleisesti elämänhallintaongelmia. Asuntovelallisia näistä on pieni osa.
Meillä on velkaa 600k€. Noilla mittareilla mitattuna ihan hemmetin paljon. Lyhennys 30k€ vuodessa ja korkoa noin 5k€.
Ei meitä huolestuta eikä pankkia. Onhan tuota vastaan vakuudet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Oma laskentasi ei perustu todellisuuteen. Asuntosäästäjältä vapautuu budjetistaan se säästämiseen mennyt raha asunnon muihin kuluihin kun ostaa asunnon. Jos lainalyhennys lasketaan 1000e/kk:teen, otitko huomioon, että kymmenen vuoden päästä tuo 1000 e voi olla todella edullinen verrattuna vuokra-asuntojen hintoihin ja suhteessa tuloihin? Yleensä ihmisten tulot myös kasvavat sen 20 v aikana työuran edetessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Jännä juttu että vuokralla asuvat osaavat aina laskea omistusasumisen kulut, mutta eivät koskaan vuokralla asumisen kuluja. Kun laskee loppuelämälleen vuokraan 2% vuotuiset korotukset, niin siinä puhutaan helposti 50 vuoden elämisen aikana miljoonan euron kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Tulee kuitenkin päivä, jona asuntolaina on maksettu. Silloin asumiskustannukset ovat vain tavanomaiset sähkö, vesi ja muita kuluja riippuen asumismuodosta. Plus että assetteihin kuuluu tietenkin se asunto. Vuokraajalle ei tuota päivää koskaan tule.
No sepäs yllättävää. Puutuin lähinnä siihen että tuo laskenta ei peruntunut todellisuuteen. Toki kannattaa laskea myös ne taloyhtiön remontit mitä 20 vuoden aikana väkiselläkin tulee maksettavaksi.
Ostin juuri uuden kerrostalohuoneiston, muuttopäivä toukokuussa 2020. Mihin remontteihin minun pitää varautua seuraavan 20 aikana?
Rakentamisen laatu on nyt erittäin huonoa ja harvaan taloon on valittu rakennustyötarkkailijaa. Monissa kohteissa kupariputket pamahtelevat poikki jo muutaman vuoden jälkeen (YIT) ja muutama pienempi rakennusliike), yhdessä uudessa talossa oli jätetty salaojat rakentamatta kunnolla (Ihania koteja) ja sitten on vielä oma lukunsa rakentamisaikaiset vahingot (SRV) konkurssit (Omera) ja puhtaasti rikolliset yhtiöt (Sisco).
Uudessakin on nyt isot riskit kannettavana. Useimmissa myös isot yhtiölainat.
Aivan älytön idea. Pankeilla on riittävästi kykyä arvioida takaisinmaksukykyä ja jos joku sössii takaisinmaksunsa vaikkapa avioerossa, niin voi voi. Sellaista maailma on, aina on joku riski olemassa. Vastustan jyrkästi tämänkaltaisita hyysäämistä, joka aliarvioi aikuisten ihmisten oman kyvyn hoitaa asioitaan ja puuttuu vakavasti itsemääräämisoikeuteen.