Lue keskustelun säännöt.
Velkakaton vastustus on järjetöntä. Eikö 170 000€ asuntolaina muka riitä?
04.10.2019 |
Aivan järjettömiä lainoja otetaan vaikka asuntojen hinnat tulevat alas päin. Ihmisten pitäisi vain muuttaa pois Helsingistä, niin hinnat tippuu heti. Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat.
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua jos sellaista lainaa ei saa jonka kuukausierä korkoineen olisi kuitenkin pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra...
Miten niin? Eihän sinulla välttämättä olisi oikeasti varaa asua siinä vuokra-asunnossakaan. Helsingissä on paljon ihmisiä jotka hassaavat lähes kaikki tulonsa liian kalliiseen asuntoon kun on pakko asua liian isossa asunnossa tai kantakaupungissa vaikka oikeasti ei ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua jos sellaista lainaa ei saa jonka kuukausierä korkoineen olisi kuitenkin pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra...
Miten niin? Eihän sinulla välttämättä olisi oikeasti varaa asua siinä vuokra-asunnossakaan. Helsingissä on paljon ihmisiä jotka hassaavat lähes kaikki tulonsa liian kalliiseen asuntoon kun on pakko asua liian isossa asunnossa tai kantakaupungissa vaikka oikeasti ei ole varaa.
No ei Tietenkään mulla olis varaa asua missä tahansa lukaalissa, mutta jos vaikkapa 120t maksavan asunnon (YKSIÖ PK-SEUDULLA) 25v lainaassa kuukausierä on nykykoroilla 485 eur + vastike 150e niin miten ihmeessä mä en tuota pystyisi maksamaan jos pystyn maksamaan 700e kk vuokran...? Asuntolainasta voi kuitenkin ottaa jopa lyhennysvapaata, vuokralla asujalle tuo ei oikein onnistu!
Ottakaa vain ylisuuria lainjoa, mutta älkää tulko kinuamaan valtiolta raahaa kun asuntomarkkinat kyyykkää. Kyn jatkuvasti rakennetaan tulee väkisinkin eteen se, että asuntoja on markkinoilla liikaa. Asunnot on nyt harva tuottava sijoituskohde ja siksi asuntoja rakennetaan ennätysvauhtia.
Itse asun noin 300 tonnin asunnossa yksin ja olen vain keskituloinen, joten kyllähän tuo katto nyt käytännössä pakottaisi isoon omaan rahoitukseen. Omassa tapauksessa se olisi pois osakesalkusta, mikä sitten puolestaan laskee valtion verotuloja, varsinkin asuntolainan korkovähennyksen kadottua. kun pääoma on tehottomammin sijoitettu. Ei sen nyt hirveän fiksulta kuulosta, ei luoteta kykyyni tai pankkini kykyyn arvioida tilannetta.
Mä oon siis vähä velkainen kun ei oo ku 1,5 kertaa vuositulot velkaa. 60keu ulosotossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat."
Eli sadat miljoonat ihmiset ovat idiootteja muuttaessaan työn perässä? Vai ehkä sinä?
Lue tarkemmin. Kirjoitin, että työt tulevat ihmisten perässä. Kyllä siellä töitä riittää missä on ihmisiäkin.
Päinvastoin, ihmisiä on siellä, missä töitä.
Jostain syystä Helsingin työttömyys% on korkeampi kuin monen pikkukunnan. Siellä missä on ihmisiä, on myös paljon työtävieroksuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se vähän hassua jos sellaista lainaa ei saa jonka kuukausierä korkoineen olisi kuitenkin pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra...
Miten niin? Eihän sinulla välttämättä olisi oikeasti varaa asua siinä vuokra-asunnossakaan. Helsingissä on paljon ihmisiä jotka hassaavat lähes kaikki tulonsa liian kalliiseen asuntoon kun on pakko asua liian isossa asunnossa tai kantakaupungissa vaikka oikeasti ei ole varaa.
No ei Tietenkään mulla olis varaa asua missä tahansa lukaalissa, mutta jos vaikkapa 120t maksavan asunnon (YKSIÖ PK-SEUDULLA) 25v lainaassa kuukausierä on nykykoroilla 485 eur + vastike 150e niin miten ihmeessä mä en tuota pystyisi maksamaan jos pystyn maksamaan 700e kk vuokran...? Asuntolainasta voi kuitenkin ottaa jopa lyhennysvapaata, vuokralla asujalle tuo ei oikein onnistu!
No mutta kai sinä noin pienen lainan saat vaikka ei isot tulot olisikaan?
Tuo laskelmasi ei kyllä ole oikein, 25 v laina-ajalla lyhennys on noin 550 euroa kuluineen. 25 v ajalle täytyy laskea myös että taloyhtiöön tulee ainakin yksi iso remontti josta tulee taloyhtiön lainaa vähintään 150 euroa/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat."
Eli sadat miljoonat ihmiset ovat idiootteja muuttaessaan työn perässä? Vai ehkä sinä?
Lue tarkemmin. Kirjoitin, että työt tulevat ihmisten perässä. Kyllä siellä töitä riittää missä on ihmisiäkin.
Älykääpiö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat."
Eli sadat miljoonat ihmiset ovat idiootteja muuttaessaan työn perässä? Vai ehkä sinä?
Lue tarkemmin. Kirjoitin, että työt tulevat ihmisten perässä. Kyllä siellä töitä riittää missä on ihmisiäkin.
Älykääpiö
Kiitos rakentavasta keskustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulis riittävän. Kuulumme nykyisin toiseksi korkeimpaan tuloluokkaan, johon kuuluu 2% palkansaajista. Kun uramme olivat aluillaan noin 20 vuotta sitten, meille riitti, kun saimme aluksi lainaa yksiötä varten. 170 000 euron lainaosuudella saa nykyisin jopa Helsingin lähiöstä 80-l kaksion - kolmion!
Yksiössä meitä asui parhaimmillaan kolme! Ihminen, joka ei pysty aloittamaan yksiöstä ja siksi syrjäytyy, on materian vanki. Kyllä ihmiset mahtuvat, jos ei ole liikaa tavaraa!
Onko mitään naurettavampaa kuultu...
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin väläytettiin 4,5 x vuositulot lainakattoa. Esim 20000 e vuodessa tienaavalle tuo olisi vain 90000 e. Tuolla ei saa kuin jonkun kämäisen yksiön pk-seudulla huonoimmilla alueilta mihin on juuri tulossa kuitenkin kymppitonnien putkiremontti.
Onhan se vähän hassua jos sellaista lainaa ei saa jonka kuukausierä korkoineen olisi kuitenkin pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra...
Samalla suositus on että asumiskulut olis enintään 40% nettotuloista... Silloin tuollaisen lainan maksaa kevyesti takaisin 10-12 vuodessa. Mihin tarvitaan 20 vuoden laina-aikaa?
Entä jos haluaa hankkia myö auton....no can do, ei tipu rahoitusta kuin vasta 5v kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
Nykyinen omarahoitusosuuden vaatimushan jo aika tehokkaasti estää varattomia pääsemästä edullisemman (=omistusasumisen) piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Työt kyllä tulee perässä sinne minne ihmiset muuttavat."
Eli sadat miljoonat ihmiset ovat idiootteja muuttaessaan työn perässä? Vai ehkä sinä?
Lue tarkemmin. Kirjoitin, että työt tulevat ihmisten perässä. Kyllä siellä töitä riittää missä on ihmisiäkin.
Päinvastoin, ihmisiä on siellä, missä töitä.
Totta. En ole huomannut yritysten muuttavan intopiukeina Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen, vaikka niissä on paljon työttömiä.
On muuten väärinkäsitys, että työttömyysprosentti = työntarjonta. Yritykset kyllä joutuvat liikkumaan työvoiman perässä ja tämän takia toimiva koulutusjärjestelmä esim. monipuoliset yliopistot vetävät puoleensa yrityksiä, koska sieltä saa myös työvoimaa.
Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on kaiken kaikkiaan vähän ihmisiä, eli korkeallakaan työttmöyysprosentilla ei tekijöitä löydy paljoa. Tämän lisäksi huomattava osa työttämistä on ikääntyneitä - omalla kotipaikkakunnallani lähes puolet. Puhutaan siis ihmisitä, joilla ansiosidonnaisen lisäpäivät alkavat riittää eläkkeelle. Nämä ihmiset eivät siis edes välttämättä hae töitä, osa mieltää itsensä jo eläkeläisiksi.
Ja lopuksi (nyt tulee alapeukut), yriykset hakee osaamista. Jos pulaa on ICT- alan ammattilaisista, ei siinä paljon kotiseudulleen jäänyt autonasentanja auta. OSaavaa tarjontaa on yleensä vain niillä muutamilla aloilla, joilla paikkakunnalla sattuu olemaan koulutusta.
Velkakatto=holhousyhteiskunta ja köyhät kyykkyyn.
Riistovuokria on kyllä köyhällä varaa maksaa mutta ei muka asuntolainaa. Rikkaiden asuntosijoittajien pitää saada vaikka väkisin vuokralaisia eikä käy päinsä että köyhät ostaakin oman asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä tämä estäisi käytännössä olisi uusien ihmisten pääseminen kiinni varallisuuteen. Helpoin tapa vaurastua Suomessa tähän mennessä on ollut ostaa asunto, asua siinä, myydä se enemmällä, ja päästä isompaan asuntoon, jossa odotella arvonnousua.
Vielä jos ottaa huomioon että käytännössä vuokrat Helsingissä ovat 1000 e kaksioista ja yksiöistäkin, tuolla kuukausierällä saisi lyhennettyä 20 vuodessa 240 000 e lainaa. Tuo raha olisi jäänyt asunnon ostajalle, mutta menee hukkaan vuokralla asujalla. Kumpi on järkevämpää? Jälkimmäisessä säästää enemmän, vaikka velkaa hetkellisesti olisikin enemmän.
No eikä saisi lyhennettyä. Kulut ja korot ovat osa lainaa ja lisäksi pitää muistaa vastike. Ei ole varaa 1000 euron kuukausierään jos on varaa 1000 euron vuokraan. Tuolloin lyhennys voi olla kulut sisältäen noin 800 kun vastike on sen 200 suunnilleen. Eli varsinainen lainanlyhennys ehkä 700-750 e.
En sanonut, että on varaa jopa/vain 1000 euron vuokraan. Totesin että se on realistinen pakko yksinasujalle. 200 e vastike voi mennä vaikka niistä rahoista mitkä tuo kuvitteellinen asuja on aiemmin siirtänyt asuntosäästötilille budjetin heilumatta mihinkään suuntaan. Korkojen ja kulujen kuukausiosuus ihmisille jolle nykytilanteessa ennen tota lainarajaa voisivat ostaa 240 000 e asunnon on aika yhdentekevä. Pankit eivät nytkään myönnä lainaa, jos talous kaatuu tuohon arvioimaasi 100-50 euroon!
Vierailija kirjoitti:
Aiemmin väläytettiin 4,5 x vuositulot lainakattoa. Esim 20000 e vuodessa tienaavalle tuo olisi vain 90000 e. Tuolla ei saa kuin jonkun kämäisen yksiön pk-seudulla huonoimmilla alueilta mihin on juuri tulossa kuitenkin kymppitonnien putkiremontti.
Onhan se vähän hassua jos sellaista lainaa ei saa jonka kuukausierä korkoineen olisi kuitenkin pienempi kuin vastaavan asunnon vuokra...
Olen viimeisestä periaatteessa samaa mieltä, jos laskennan perusteena käytetään sitä kuuden prosentin korkoa, mitä stressitesteihin suositellaan.
Kun valtio ei ole asuntolainojen takaavana osapuolena, ei sillä ole oikeutta tulla asettamaan vaatimuksiakaan kahden sopimusosauolen väliseen asiaan. Pankki lainatkoon sen verran, kun kuvittelee asunnonostajan pystyvän maksamaan takaisin tai vakuuksien arvon olevan.