Lue keskustelun säännöt.
Raskaus oli hirveä kokemus, mutta vauva-aika ihaninta maailmassa
03.10.2019 |
Olen 4 kk vanhan vauvan äiti, kyseessä on esikoiseni. Rakastan lastani ja äitinä olemista, vauvan saaminen on ollut unelmien täyttymys sekä minulle että miehelleni. Imetys sujuu, luotan omaan kykyyni äitinä ja päivät vauvan kanssa ovat ihania. Koen eläväni elämäni parasta aikaa!
Sen sijaan raskausaika oli aivan hirveää. Oksensin puoleenväliin raskautta ja pelkäsin vauvan menettämistä ihan koko ajan, aluksi keskenmenoa ja sitten kohtukuolemaa. Joka paikkaa särki, supisteli ja oli yleinen kurja olo. Vaikeinta oli kuitenkin tuo henkinen puoli. Kun vauva syntyi, itkin kuukauden helpotuksesta, että raskaus oli ohi ja vauva kunnossa.
Olisi kiva kuulla onko monella vastaavia kokemuksia raskaudesta todella vaikeana aikana, kun taas vauva-aika tuntuu niin ihanalta ja helpolta? Haluaisin lisää lapsia, mutta pelottaa, miten pääsi kestäisi toista kertaa.
Kommentit (7)
Mulla taas oli päinvastaisesti. Raskaus oli ihan jees, mutta koliikkivauva oli aivan kaamea kokemus. Jotkut traumat jäivät tästä, enkä ole enää toista lasta tehnyt. En voinut ottaa riskiä, että vauva olisi samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kokemus. Olen saanut kolme keskenmenoa ennen saimme elävän vauvan syliin, lisäksi kärsimme vuosia lapsettomuudesta. Pelkäsin hysteerisesti koko raskausajan keskenmenoa ja lopuksi kohtukuolemaa. Ravasin pelkopolilla ja neuvolapsykologilla koko loppuraskauden ja pelkodiagnoosin takia sain käydä viikottain ultrassa. Samasta syystä raskaus olisi käynnistetty viimeistään laskettuna päivänä, jos olisin halunnut, mutta vauva päättikin tulla kaksi viikkoa etuajassa maailmaan. Kun vauva syntyi loppuivat pelkoni siihen. Vaikka tiedän, että vauva voi ihan yhtä hyvin menehtyä kohdun tällä puolen pystyn jostain syystä olemaan rento ja luottavainen, en ajattele kaikkea pahaa, mitä voi tapahtua toisin kuin raskausaikana. Ja vauvavuosi on ollut aivan mahtava.
Vauva-aika on molemmilla kerroilla tuntunut lastenleikiltä raskauteen verrattuna. Vihasin sitä, kun ihmiset hokivat "nauti nyt!". Kaksi lasta kuitenkin olen saanut. Luojan kiitos ei enää ikinä! Eka synnytys oli kamala, toka ihan ok, mutta molemmat pientä verrattuna siihen millaista kärsimystä raskaana oleminen oli.
Itse taas tiedän näitä, jotka elää raskausajan vaaleanpunaisessa hattarassa ja se vauva-arki onkin sitten ihan tosi raskasta ja kamalaa. Eli mieluummin kai näin päin, jos pakko valita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukut? - Ap
Koska Suomessa on edelleen tabu puhua siitä kuinka kamalaksi voi kokea raskausajan.
Minulla ei ollut vaikea raskausaika, mutta toiseen raskauteen ei kyllä keskittynyt niin paljon kuin ensimmäiseen, ehkä henkiset asiat ovat helpompia. Pahoinvoinnillehan ei mitään voi ja esikoisen kanssa joutuu myös fyysisesti enemmän koetukselle.