Äitien pakottaminen alatiesynnytykseen Suomessa
Viime päivien otsikoissa on kauhisteltu syntyvyyden kiihtyvää laskua. Yksi syy monista kymmenistä on se, että naisilta evätään potilaan itsemääräämisoikeus, heidän tullessaan raskaaksi. Kuulostaa ihmisoikeusrikkomukselta, mutta se on Suomessa vallitseva tämänhetkinen hoitosuositus.
Toivottavasti joskus tulevaisuudessa kummastellaan tätä aikaa, kun naiset eivät saaneet päättää omasta kehostaan eli valita synnytystapaansa. Suomessa ollaan tultu jälkijunassa synnytyskulttuurissa aina (kuten mm. YLE:n artikkelista https://yle.fi/uutiset/3-10976854 käy ilmi) ja edelleen 2019 laahataan muita länsimaita kaukana jäljessä.
Nykypäivän Suomessa äitien otsaan (kuten minun) lyödään edelleen diagnoosi: synnytyspelko, jotta äidit saavat valinnanvapauden omasta synnytystavastaan. Jos kerran 1990-luvulla valinnanvapaus ollaan naamioitu ahtaaksi lantioksi ja 2000-luvulla synnytyspeloksi, olisiko 2020-luku viimein se aika, kun valinnanvapautta ei naamioida enää miksikään diagnoosiksi, vaan kutsutaan synnytystavan valinnaksi?
”– Vielä 90-luvulla monesti synnytyspelkodiagnoosi piilotettiin jonkun toisen diagnoosin taakse. Saatettiin tehdä sektio synnytyspelon vuoksi, mutta diagnoosissa lukikin suhteellisesti ahdas lantio. Esimerkiksi vuonna 1996 Suomessa tehtiin ahtaan lantion vuoksi yli 700 keisarinleikkausta. Synnytyspelko oli virallisena syynä vain sadassa suunnitellussa sektiossa. Vuonna 2010 ahtaan lantion diagnoosilla tehtiin enää noin 300 keisarinleikkausta. Synnytyspelon vuoksi tuolloin hoidettiin jo yli 4 000 äitiä. Heistä suurin osa synnytti kuitenkin alateitse.” -YLE
Mitä pelkkiä diagnooseja on tuijottelu, kummasti lantiot naisilla levenivät 14 vuodessa. Joko alkaa tilanne valjeta? Vuosittain nämä tuhannet äidit joutuvat käymään läpi synnytyspelkopolin: paikka mihin äiti siis Suomessa pakotetaan, mikäli ei halua synnyttää alateitse. Pelkopolin idea ja sisältö on suostutella äiti alatiesynnytykseen, keinolla millä hyvänsä. Pelkopoleilla äitejä uhkaillaan, pelotellaan, haukutaan, vähätellään ja heille valehdellaan alatiesynnytys täysin riskittömäksi. Vaikka Suomen laissa kielletään tällainen potilaan kohtelu ja valehtelu, se rehottaa päivittäin Suomen pelkopoleilla. Kukaan ei puutu asiaan.
Valitettavan monella äidillä, joka haluaisi päättää synnytystavastaan, ei ole samaa määrää 5 vuoden aikana kerättyä faktatietoa laukoa vastaan pelkopolilla syötetylle alatiepropagandalle ja periksiantamatonta luonnetta, jotta selviytyisi pelkopolin mankelista. Monet joutuvat Suomessa siis alatiesynnytykseen passiivisesti pakotettuna, eli toisin sanoen pelkopoli ei myönnä sektiota, vaikka sitä oltaisi vastaanotolla itkien ja huutaen aneltu.
Miten nykypäivän Suomessa tapahtuu tällaista?
Kommentit (2040)
Vitun kautta vaan synnytys ja kaikki kipulääkkeetkin pois! Naisvihaajana naisten tuska ja kurjuus ilostuttavat minua!
Vierailija kirjoitti:
Niin kaun kuin alatie on mukamas joku ykköstapa synnyttää, en ainakaan minä hanki lapsia. Missään pelkopolilla en ala juoksemaan, joten olkoon vauvakato minun puolestani.
sama. minulle ei ole yhdentekevää revetä, menettää mahdollisesti pidätyskyky, kärsiä kivusta ja tikeistä viikkokaupalla synnytyksen jälkeen.
Siis amen siihen, että alatiekipua en aio käydä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyi ällöä mä en ainakaan ikinä synnyttäis, vaan mun vauva leikattais kyl ulos mun mahasta". Tuostahan tässä oikesti on kyse. On niin ällöä ja eläimellistä, ei ollenkaan instagram-materiaalia.
Eiköhän tämä hömpötys mene jossain vaiheessa ohi; suurin osa nuorista naisista tuskin jättää hankkimatta lapsia tuollaisista syistä, vaan taustalla on esim. se ettei ylipäätään kiinnosta saada lapsia. Mikä on ihan ok. Sanokaa mieluummin niin kuin asia oikeasti on.
Lähemmäs nelikymppisenä lapsettomana voisin kertoa, että mulla oli sektio mielessä jo lapsena. Pidin synnytystä hullun hommana silloin ja kun sukulaisnainen sai 2 lastaan sektiolla niin ymmärsin että se on myös yksi tapa synnyttää. Kuvittelin myös että synnytysinhoni jossain vaiheessa katoaisi ja tulisi vauvakuumeet ja kypsyisin ihmisenä, mutta ei. Kypsynyt olen, mutta synnytys on edelleen itselleni ongelma. Suuri syy lapsettomuuteni on, etten halua punnata lasta ulos alakautta. Enkä ole halunnut joutua ruinaamaan pelkopolilta sektiota, koska sitä ei 100% varmasti saa.
Täällä toinen, nyt nelikymppinen nainen. Minun lapsentekohaaveeni ovat aina karahtaneet siihen, etten halua tehdä lasta asenneympäristöön, jossa naisen itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Voi olla, että jokunen muukin lapsi on mm. tämän alatiesynnytyshysterian vuoksi jäänyt tekemättä.
Minulle seksi on todella iso voimavara elämässä ja kuvitteletteko te naiset oikeasti niin, että yksikään mies olisi valmis menemään rutiinitoimenpiteeseen (joka myös riskittömällä tavalla tehtävissä), jossa yksi sadasta menettää kykynsä seksuaaliseen nautintoon? Jos tämä rutiinitoimenpide olisi ns. pakollinen, kuviteletteko oikeasti miesten hymyssä suin suostuvan siihen? Nyt valot päälle, mammat. Enää ei tarvitse synnyttää luolassa eikä saunassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys on ihan normaali synnytys, kaikki eläimet synnyttävät alateitse. Sektio on sitä varten mikäli asiat menee pieleen eikä ole enää muita vaihtoehtoja (alatiesynnytys ei onnistu).
Mielestäni jos lapsia haluaa, täytyy vaan hyväksyä se, että synnytys kuuluu asiaan ja se tapahtuu alateitse.
Tottakai ymmärrän sitten, jos vaikkapa edellinen synnytys on aiheuttanut suuria traumoja, vauva on perätilassa tai tosi isokokoinen ja äiti taas pieni. Tottakai tällaiset syyt on asia erikseen.
Mutta mikäli anatomisesti kaikki kunnossa, vauva normaalikokoinen eikä mitään erityisiä syitä ole, niin normaali alatiesynnytys on se vaihtoehto 1.
Lapsia ei ole kenenkään pakko tehdä, mutta mikäli niitä haluaa niin tietää sen jo etukäteen, että synnytys on aika olennainen osa siinä prosessissa.
Nykyisin synnytyksessä on vain ongelma, kun vauvat ovat yhä isompia, kun sitä ravintoa on helposti saatavilla. Ja ennen joku älähtää, myös niillä hoikilla äideillä. Katsokaan lasten ja nuorten hampaita ja verratkaa niitä isovanhempien, siinä näkyy hyvin ravinnon saannin ero.
Nykyään vauvat saattavat olla 4kg jopa 5kg, kun ennen vauvat painoivat alle 3kg.
Ja sekin ilmiö on tullut, kuinka odottavat äidit paastoavat, ettei vauva kasvaisi suureksi, kun sitä sektiota ei saa.
No kai siinä on jo peiliin katsomisen paikka äidillä, joka syö(ttää) vauvansa 5-kiloiseksi raskausaikana? Vauva ei ihan pelkällä pyhällä hengellä, tai edes terveellisellä ruokavaliolla ja sopivalla annoskoolla kasva itsestään noin suureksi. Ei, vaikka äidillä (tai isällä) olisi ne surullisen kuuluisat isot luut.
Ei tarvitse paastota, mutta ei tarvitse puputtaa energiatiheää höttöäkään, kuten monet tekevät. Raskaana olevan ei tarvitse syödä kahden edestä.
Ruuan määrä ei aina ole ratkaiseva tekijä, vaan laatu.
Ja jos tarkastellaan pituutta useamman sukupolven ajalta, nuoremmat sukupolvet ovat yhä pitempiä kuin edelliset. Ja painoon vakuttaa myös pituus ja muut raajat ja pää.
Pituuden kasvu on jo jouduttu huomioon useasti vaateiden kaavoituksessa ja huonekaluissa.
Vielä 10-20v sitten naiset saattoivat olla pitkiä 150-160cm, nyt ei ole lainkaan harvinaista 175-180cm.
Ps. onko sinulla jotenkin huono päivä? Vai missä syy jankuttamiseen.
Energiatiheällä hötöllä viittasin juuri ruuan laatuun.
Pahoitteluni, jos yhden (1) viestin kirjoittaminen ennestään kahden (2) viestin pituiseen ketjuun yli 50-sivuisessa keskustelussa on jankuttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kaun kuin alatie on mukamas joku ykköstapa synnyttää, en ainakaan minä hanki lapsia. Missään pelkopolilla en ala juoksemaan, joten olkoon vauvakato minun puolestani.
sama. minulle ei ole yhdentekevää revetä, menettää mahdollisesti pidätyskyky, kärsiä kivusta ja tikeistä viikkokaupalla synnytyksen jälkeen.
Et siis voi synnyttää sektiollakaan...
Tikit mahassa on ok, ei alapäässä.
Juupa juu. Ollaan melkein 2020-luvulla ja vieläkin naisen seksuaalisuus on näin hirveän paheelliseksi mielletty asia. Kuinka moni mies ottaisi mieluummin suuren vatsaleikkauksen kuin pienenkään mahdollisuuden siihen, että peniksestä lähtee tunto ja toimintakyky?
Minulle suurin syy olla hankkimatta lapsia on juuri se, että nautin seksistä, johon kuuluu myös yhdyntä, enkä halua ottaa RISKIÄ että seksuaalista nautintoa tuottava elimeni räjähtäisi tuusannuuskaksi. Näin ei käy kaikille, mutta joillekin käy, eikä huvita olla se joku.
Ystävä repesi todella pahasti synnyttäessä. Tiedän, melko harvinaista, mutta hänen kuvailunsa tapahtumasta oli kyllä niin karmea, että viimeistään sen jälkeen päätin että jos lapsen hankin, synnytän takuulla sektiolla !
En ikinä ottaisi riskiä että menetän seksuaalisen nautinnon. Jos se tekee minusta itsekkään ja tulevaisuudessa huonon äidin jonkun mielestä, ei voi mitään.
Nykyään olen sitä mieltä että ei lasta ennenkuin naisen kehoa, seksuaalisuutta ja itsemääräämisoikeutta aletaan täälä takapajulassakin arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä huomaa että jollain on vähän ongelmia pääkopan kanssa. Haukutaan alapääfanaatikoksi, alatieuskovaiseksi jne.
Lääketieteellinen fakta on että useasti alatiesynnytys nyt vaan on normaalisti komplisoimattomassa synnytyksessä turvallisin tapa niin äidille kuin lapselle.
Alapääfanaatikkoja ovat oikeasti ne sektiota haluavat jotka pelkää että se alapää räjähtää. Sellaisille pelkääjille annetaan se sektio. Sinne vaan kertomaan asiasta lekurille tai hoitajalle. Ei ole vaikeaa. Minulta asia ei ole pois ja haluan että kaikille pelkääjille se sektio tulee.
Sensijaan asia ei ole ihmisoikeuskysymys koska kyse on terveydestä ja leikkauksista.
Pääkopan hoitoon voi tarvita leikkausta (transsukupuolisuus) mutta muun kehokuvan/ mielihäiriöiselle ( käteni ei ole omani, jatkuvat kauneusleikkaukset) ei leikkaukset auta mitään.Minä ihmettelen, eikä näitä pelota lapsen kuoleminen, vammautuminen, tai vakava sairastuminen? Jonkun näistä toteutuminen on todennäköisempää kuin alapään meneminen tohjoksi synnytyksessä. Lapsuus itsessään kun kestää paljon kauemman aikaa kuin synnytys. Lapselle voi periaatteessa tapahtua mitä vaan, kun on tähän maailmaan saatettu, mutta palstailija on huolissaan siitä, mitä omalle alapäälle saattaa 1% mahdollisuudella tapahtua tunneissa laskettavan ajanjakson aikana, osa jopa jättää lapsen kokonaan tekemättä muka vain ja ainoastaan tämän takia.
Jos on niin pessimistinen, että uskoo kuuluvansa siihen pienen pieneen osaan ihmisistä, jotka vaurioituvat pysyvästi synnytyksestä, miten voi kuvitella välttävänsä kaikki muut vaarat, jotka ovat läsnä ihan jokapäiväisessä elämässä?
Nimenomaan lapsen turvallisuuden vuoksi valitsin sektion. Asun maassa, jossa sai vapaasti valita. Lapselle sektio on kiistatta todistettu turvallisemmaksi tavaksi syntyä. Esimerkiksi bakteerialtistusta ei tehdä sektiolapsille - vaikka se on teoriassa erittäin helppo - koska sitäkään ei ole voitu todistaa tarpeelliseksi. Sen sijaan siinäkin on omat riskinsä vauvalle.
Iso osa synnyttäjistä vaurioituu pysyvästi, siinä on jo monella elämä pilalla. Melkein kaikille kuitenkin tulee kiitä repeämiä ja toisen asteen repeämät ovat niin yleisiä, ettei niitä edes tilastoida. Tuo 1% on neljännen asteen repeäminen, ei pysyvää vammaa kuvaava tilasto. Jo toisen asteen repeäminen voi aiheuttaa pysyvän vamman.
Suomessa naisilla on tilastollisesti enemmän pysyviä vammoja ba haittoja synnytyksestä, kuin suurimmassa osassa muita EU maita. En valitettavasti muista tarkkaa lukemaa, lääkärin kanssa näitä kävimme läpi, kun keskustelimme paljon maakohtaisista eroista. Hänkin oli altiesynnytyksen kannalla, mutta jos vähääkään vaikuttaa siltä, että äiti tulee todennäköisesti repeämään pahemmin (yli 4 kiloinen vauva, yli 10cm pään halkaisija, perätila jne) piti hän sektiosta turvallisempana molemmille. Näin siksi, koska ihan tilastojen mukaan näin oli ja täällä olikin äideillä vähemmän pitkäaikaisia vaivoja, vaikka sektioidaan herkemmin.
Valinnainen sektiohan ei ole lisännyt sektioiden määrää maissa, joissa se on tehty valinnaiseksi. Moni silti valitsee alatien. Sitten on toki maita, joissa lähes poikkeuksetta sektioidaan, mutta ne ovat toki erikseen.
Olen omaan sektioon erittäin tyytyväinen. Oli ihanaa saada kivuton (itselleni sektio oli kivuton, koska sain särkylääkettä), nopeasti toipuva ja iloinen alku äitiydelle. Oli myös kiva päästä miehen kanssa harrastaan seksiä viikon päästä (ihan minun omasta halustani, ei miehen vaatimuksestani). Vaikka en tämän perusteella valintaani tehnytkään, se oli kiva bonus, josta tuli hyvä mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kaun kuin alatie on mukamas joku ykköstapa synnyttää, en ainakaan minä hanki lapsia. Missään pelkopolilla en ala juoksemaan, joten olkoon vauvakato minun puolestani.
sama. minulle ei ole yhdentekevää revetä, menettää mahdollisesti pidätyskyky, kärsiä kivusta ja tikeistä viikkokaupalla synnytyksen jälkeen.
Kannattaa siis hankkia parempia harrastuksia kuin vauvapalstalla kiukutteleminen ja ehkäistä huolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alatiesynnytys on ihan normaali synnytys, kaikki eläimet synnyttävät alateitse. Sektio on sitä varten mikäli asiat menee pieleen eikä ole enää muita vaihtoehtoja (alatiesynnytys ei onnistu).
Mielestäni jos lapsia haluaa, täytyy vaan hyväksyä se, että synnytys kuuluu asiaan ja se tapahtuu alateitse.
Tottakai ymmärrän sitten, jos vaikkapa edellinen synnytys on aiheuttanut suuria traumoja, vauva on perätilassa tai tosi isokokoinen ja äiti taas pieni. Tottakai tällaiset syyt on asia erikseen.
Mutta mikäli anatomisesti kaikki kunnossa, vauva normaalikokoinen eikä mitään erityisiä syitä ole, niin normaali alatiesynnytys on se vaihtoehto 1.
Lapsia ei ole kenenkään pakko tehdä, mutta mikäli niitä haluaa niin tietää sen jo etukäteen, että synnytys on aika olennainen osa siinä prosessissa.
Nyt sinulla on aukko sivistyksessä. Myös sektiot ovat yleisiä eläimillä.
"Keisarinleikkauksen jälkeinen paranemisprosentti vaihtelee 60:n ja 85 prosentin välillä." Kuulostaa todella hyvältä ennusteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kaun kuin alatie on mukamas joku ykköstapa synnyttää, en ainakaan minä hanki lapsia. Missään pelkopolilla en ala juoksemaan, joten olkoon vauvakato minun puolestani.
sama. minulle ei ole yhdentekevää revetä, menettää mahdollisesti pidätyskyky, kärsiä kivusta ja tikeistä viikkokaupalla synnytyksen jälkeen.
Kannattaa siis hankkia parempia harrastuksia kuin vauvapalstalla kiukutteleminen ja ehkäistä huolella.
Kyllä kannattaa meuhkata. Moni nainen on niin alistettu, ettei itse osaa tai uskalla pitää puoliaan. Tässä me kokoneemmat ja jääräpäisemmöt voimme ehkä olla avuksi ja viedä asipita eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hyi ällöä mä en ainakaan ikinä synnyttäis, vaan mun vauva leikattais kyl ulos mun mahasta". Tuostahan tässä oikesti on kyse. On niin ällöä ja eläimellistä, ei ollenkaan instagram-materiaalia.
Eiköhän tämä hömpötys mene jossain vaiheessa ohi; suurin osa nuorista naisista tuskin jättää hankkimatta lapsia tuollaisista syistä, vaan taustalla on esim. se ettei ylipäätään kiinnosta saada lapsia. Mikä on ihan ok. Sanokaa mieluummin niin kuin asia oikeasti on.
Lähemmäs nelikymppisenä lapsettomana voisin kertoa, että mulla oli sektio mielessä jo lapsena. Pidin synnytystä hullun hommana silloin ja kun sukulaisnainen sai 2 lastaan sektiolla niin ymmärsin että se on myös yksi tapa synnyttää. Kuvittelin myös että synnytysinhoni jossain vaiheessa katoaisi ja tulisi vauvakuumeet ja kypsyisin ihmisenä, mutta ei. Kypsynyt olen, mutta synnytys on edelleen itselleni ongelma. Suuri syy lapsettomuuteni on, etten halua punnata lasta ulos alakautta. Enkä ole halunnut joutua ruinaamaan pelkopolilta sektiota, koska sitä ei 100% varmasti saa.
Täällä toinen, nyt nelikymppinen nainen. Minun lapsentekohaaveeni ovat aina karahtaneet siihen, etten halua tehdä lasta asenneympäristöön, jossa naisen itsemääräämisoikeutta ei kunnioiteta. Voi olla, että jokunen muukin lapsi on mm. tämän alatiesynnytyshysterian vuoksi jäänyt tekemättä.
Minulle seksi on todella iso voimavara elämässä ja kuvitteletteko te naiset oikeasti niin, että yksikään mies olisi valmis menemään rutiinitoimenpiteeseen (joka myös riskittömällä tavalla tehtävissä), jossa yksi sadasta menettää kykynsä seksuaaliseen nautintoon? Jos tämä rutiinitoimenpide olisi ns. pakollinen, kuviteletteko oikeasti miesten hymyssä suin suostuvan siihen? Nyt valot päälle, mammat. Enää ei tarvitse synnyttää luolassa eikä saunassakaan.
Ongelma tässä sinun pelossasi on se, että synnytykset eivät todellakaan pilaa seksuaalista nautintoa. Pelkosi on siis aivan ylimitoitettu. Minulla on useampi alatiesynnytys eikä ole tullut mitään vauriota. Päinvastoin, seksi tuntuu paremmalta. Ne huutelevat eniten ketkä pelkäävät ja ne harvat joille on tullut jokin harvinainen vaurio. Ne kenellä seksi on parantunut tai pysynyt ennallaan niin harvoin pitävät siitä isoa meteliä. Minkä ihmeen takia synnytys pilaisi seksuaalista nautintoa? Tietenkin heti synnytyksen jälkeen paikat ovat herkkiä ja ehkä kipeitäkin, mutta muutaman kuukauden päästä synnytyksestä tilanne on jo aivan toinen. Eihän se vauva sitä alapäätä jotenkin pilaa sillä, että se sieltä syntyy. Emätin on tehty niin, että se pystyy venymään sillä hetkellä kun vauva syntyy. Ei se lopullisesti pysy venyneenä =D Voi kun nuoret naiset ymmärtäisivät tämän. Toki riskejä on olemassa, mutta sen takia en jättäisi lasta tekemättä. Lapset ovat kuitenkin parasta tässä elämässä. Jos jokin vaurio tuleekin niin sen kanssa kyllä pystyy elämään. Arvot muuttuvat myös monesti vanhemmuuden myötä. En sano, että seksi ei olisi enää tärkeää, koska itselleni se on kyllä. Mutta uskoisin että sopeutuisin ja oppisin toisia tapoja löytämään nautintoa elämästä jos nyt alapääni toimisi aivan eritavalla kuin ennen. Eli rohkeasti vaan vauvojen tekoon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kyllä huomaa että jollain on vähän ongelmia pääkopan kanssa. Haukutaan alapääfanaatikoksi, alatieuskovaiseksi jne.
Lääketieteellinen fakta on että useasti alatiesynnytys nyt vaan on normaalisti komplisoimattomassa synnytyksessä turvallisin tapa niin äidille kuin lapselle.
Alapääfanaatikkoja ovat oikeasti ne sektiota haluavat jotka pelkää että se alapää räjähtää. Sellaisille pelkääjille annetaan se sektio. Sinne vaan kertomaan asiasta lekurille tai hoitajalle. Ei ole vaikeaa. Minulta asia ei ole pois ja haluan että kaikille pelkääjille se sektio tulee.
Sensijaan asia ei ole ihmisoikeuskysymys koska kyse on terveydestä ja leikkauksista.
Pääkopan hoitoon voi tarvita leikkausta (transsukupuolisuus) mutta muun kehokuvan/ mielihäiriöiselle ( käteni ei ole omani, jatkuvat kauneusleikkaukset) ei leikkaukset auta mitään.Minä ihmettelen, eikä näitä pelota lapsen kuoleminen, vammautuminen, tai vakava sairastuminen? Jonkun näistä toteutuminen on todennäköisempää kuin alapään meneminen tohjoksi synnytyksessä. Lapsuus itsessään kun kestää paljon kauemman aikaa kuin synnytys. Lapselle voi periaatteessa tapahtua mitä vaan, kun on tähän maailmaan saatettu, mutta palstailija on huolissaan siitä, mitä omalle alapäälle saattaa 1% mahdollisuudella tapahtua tunneissa laskettavan ajanjakson aikana, osa jopa jättää lapsen kokonaan tekemättä muka vain ja ainoastaan tämän takia.
Jos on niin pessimistinen, että uskoo kuuluvansa siihen pienen pieneen osaan ihmisistä, jotka vaurioituvat pysyvästi synnytyksestä, miten voi kuvitella välttävänsä kaikki muut vaarat, jotka ovat läsnä ihan jokapäiväisessä elämässä?
Nimenomaan lapsen turvallisuuden vuoksi valitsin sektion. Asun maassa, jossa sai vapaasti valita. Lapselle sektio on kiistatta todistettu turvallisemmaksi tavaksi syntyä. Esimerkiksi bakteerialtistusta ei tehdä sektiolapsille - vaikka se on teoriassa erittäin helppo - koska sitäkään ei ole voitu todistaa tarpeelliseksi. Sen sijaan siinäkin on omat riskinsä vauvalle.
Iso osa synnyttäjistä vaurioituu pysyvästi, siinä on jo monella elämä pilalla. Melkein kaikille kuitenkin tulee kiitä repeämiä ja toisen asteen repeämät ovat niin yleisiä, ettei niitä edes tilastoida. Tuo 1% on neljännen asteen repeäminen, ei pysyvää vammaa kuvaava tilasto. Jo toisen asteen repeäminen voi aiheuttaa pysyvän vamman.
Suomessa naisilla on tilastollisesti enemmän pysyviä vammoja ba haittoja synnytyksestä, kuin suurimmassa osassa muita EU maita. En valitettavasti muista tarkkaa lukemaa, lääkärin kanssa näitä kävimme läpi, kun keskustelimme paljon maakohtaisista eroista. Hänkin oli altiesynnytyksen kannalla, mutta jos vähääkään vaikuttaa siltä, että äiti tulee todennäköisesti repeämään pahemmin (yli 4 kiloinen vauva, yli 10cm pään halkaisija, perätila jne) piti hän sektiosta turvallisempana molemmille. Näin siksi, koska ihan tilastojen mukaan näin oli ja täällä olikin äideillä vähemmän pitkäaikaisia vaivoja, vaikka sektioidaan herkemmin.
Valinnainen sektiohan ei ole lisännyt sektioiden määrää maissa, joissa se on tehty valinnaiseksi. Moni silti valitsee alatien. Sitten on toki maita, joissa lähes poikkeuksetta sektioidaan, mutta ne ovat toki erikseen.
Olen omaan sektioon erittäin tyytyväinen. Oli ihanaa saada kivuton (itselleni sektio oli kivuton, koska sain särkylääkettä), nopeasti toipuva ja iloinen alku äitiydelle. Oli myös kiva päästä miehen kanssa harrastaan seksiä viikon päästä (ihan minun omasta halustani, ei miehen vaatimuksestani). Vaikka en tämän perusteella valintaani tehnytkään, se oli kiva bonus, josta tuli hyvä mieli.
Kuinka mones kerta tämä samä spämmi?
Täällä ei ole montaa kirjoittajaa. Samat jankkaa jankkaa jankkaa.
Eiköhän nyt jo riitä.
Ei sitä samaa haksa jauhaa neljättä kierrosta enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kaun kuin alatie on mukamas joku ykköstapa synnyttää, en ainakaan minä hanki lapsia. Missään pelkopolilla en ala juoksemaan, joten olkoon vauvakato minun puolestani.
sama. minulle ei ole yhdentekevää revetä, menettää mahdollisesti pidätyskyky, kärsiä kivusta ja tikeistä viikkokaupalla synnytyksen jälkeen.
Kannattaa siis hankkia parempia harrastuksia kuin vauvapalstalla kiukutteleminen ja ehkäistä huolella.
Kyllä kannattaa meuhkata. Moni nainen on niin alistettu, ettei itse osaa tai uskalla pitää puoliaan. Tässä me kokoneemmat ja jääräpäisemmöt voimme ehkä olla avuksi ja viedä asipita eteenpäin.
Kenen kanssa siellä trollaat. Samaaaaaaaaaa
Alapeukutukset naisen seksuaalista nautintoa kohtaan ovat surullisia.
2020-luvulla naisen pitäisi edelleen vain hyväksyä, että hän ehkä menettää kyvyn seksuaaliseen nautintoon kokonaan. Ok, itse en todellakaan ota sitä riskiä.
Minulle seksi on äärimmäisen tärkeää ja vanhat tantat vapaasti suuttukoon, kun täten ilmoitan että en suostu ikinä alapää synnytykseen, koska en halua että pilluni räjähtää, noh, tuhannen pillun päreiksi :D
Lapsettomat ja miehettömät kaikkeapelkäävät naisraukat täällä kirjoittelee synnytyksistä, vaikka se ei edes koske heitä. Kaikkea uutta pelätään. Jotkut pelkää mennä kauppaankin, sellaisia nämä kirjoittajat täällä on! Parempi, että vain täyspäiset tulevatkin äideiksi.
Minulle on aivan sama tarjoaisiko julkinen sektori yhteiskunnan subventoimana halvempaa sektiota, kunhan minulla olisi oikeus valita suunniteltu sektio. Omalla rahalla.
Suomessa kun ei tällaista palvelua ole, en tule olemaan raskaana. Koko ajatus raskaudesta, jonka aikana joutuisin vakuuttelemaan ja anelemaan eri lääkäreiltä sektiota saa aikaan aivan järjettömän ahdistuksen.
Amen. Juuri näin