Meillä on kolme lasta ikähaarukalla 14-18v. Minä olen 39v, mies 43v. Hankkisitko enää iltatähteä?
Pitkään puhuttiin neljästä lapsesta, mutta neljäs jäi, kun menin töihin kolmen lapsen pitkän kotiäitiysputken jälkeen.
Onko nyt jo myöhäistä?
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin siitä iltatähdestä tulee koko perheen lemmikki.
Ei tule. Sisarustensa mielestä se on yleensä määräinen kiviriippa, jonka takia kaikkien elintaso tippuu ja ikinä ei voida tehdä mitään kivaa.
Lisäksi teinit häpeäis silmät päästään.
Senhän perusteella tässä maailmassa kannattaa päätöksiä tehdä, että teinit mahdollisesti häpeää. Voin kertoa, että ne teinit häpeää joka tapauksessa ja mitä vaan.
Nimenomaan. Raskaus kestää 9 kk, kyllä se teinien häpeä ohi menee. Äitini oli pikkuveljen syntyessä 17-v ja kertoi huvittuneena odottaessani kuopusta hävenneensä kun oma äiti kulki aikanaan maha pystyssä, sillä olihan se mahdoton ajatus, että omat vanhemmat harrastaisi seksiä ja nyt kaikki näkee, että ne on tehny sitä, että "älä ylläty jos teinit kiukuttelee, kyllä se siitä ohi menee" Pikkuveljestä tuli kuitenkin hyvin rakas äidilleni ja minulle, enolle ja minulle tuli ikäeroa vain 6 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me tehtiin! Meillä tosin oli ennen iltatähteä kaksi teiniä, ei kolmea kuten teillä. Saimme siis kuopuksemme kun isommat olivat 14 ja 16, minä olin 40v ja mies 43v. Kuopus on nyt vuoden vanha ja koko perheen silmäterä, myös lasten kaverit käyvät jatkuvasti lepertelemässä taaperolle - kyllä, myös teinipojat!
Tuliko roikkotissit ja pissivaivat?
Ei tullut:) Olen nyt nelikymppisenä fyysisesti paljon paremmassa kunnossa kuin olin parikymppisenä, kiitos säännöllisen liikunnan. Meillä tämä iltatähtikuvio on sopinut täydellisesti, mutta ymmärrän täysin niitä perheitä joissa ei enää haluta uudelleen aloittaa vauva-arkea. Oltiin juuri esim lomamatkalla Välimerellä, ja tottakai tänä vuonna taas juostiin pää punaisena yhden vilkkaan taaperon perässä, kun edellisellä reissulla istuskelin rauhassa aurinkotuolissa ja katselin kun teinit uivat. Mutta meille tällainen meininki sopii ja nautitaan tästä kovasti.
No ikinä et tule katumaan sitä tehtyä lasta, mutta se saattaa jäädä loppuelämäksi kaihertamaan jos et tehnytkään miten sydän yritti sanoa.
Pakkoko se on oma laittaa? Jos lasta syliinsä kaipaa, niin ei kun hoitotarjouksia ilmoille. Voit tarjota jollekin väsyneelle äidille lapsenhoitoapua. Alkaa "varatädiksi".
Vierailija kirjoitti:
Iltatähti täällä hei. Tahtoisin vain kysyä: teillä tulee sitten olemaan saman katon alla teini ja vaihdevuosia poteva nainen. Kuulostaako houkuttelevalta?
Se on myös tavallaan helvetin itsekästä. Olet myös kotihoidon tarpeessa sen lapsesi pahimpien ruuhkavuosien aikaan. Olettaen että elämä menee sen 'normaalin käsikirjoituksen' mukaan.
Itse nyt kolmekymppinen ja voin sanoa ettei ole yhtään kiva huomata ensimmäisiä vanhuudenhöperyyden merkkejä äidissä, kun kavereiden äidit voi joskus vielä ihan oikeasti tukea.
Olisitko siis mielummin jäänyt kokonaan syntymättä?
Juuri aamulla varatessani gynekologille aikaa mietin tätä samaa kysymystä. Itselläni 13v ja 15v ja me vanhemmat ollaan alle 40v. Tulin tulokseen ei enää tässä vaiheessa. Ollaan eletty kuin tuulispäät, aina jotaki hommaa, ei tähän enää vauva-aikaa kaipaa. Nyt pääsee jo miehen kanssa helpommin kahdestaankin johonkin, häämatkakin vielä tekemättä.
En todellakaan. Ei siksi, etten pitäisi lapsista vaan siksi, että kaikki alkaisi alusta. Aivan kaikki. Ensin huoli siitä onko lapsi terve, valvomiset, päiväkodin aloitus, sairastelut, koulun aloitus, saako kavereita, kiusataanko. Ei näitä voi etukäteen tietää, vaikka kuinka olisikin lapsirakas ja olisi nauttinut edellisistä vauva-ajoista ja kaikesta. Nyt teillä on miehesi kanssa jo helppoa, nauttikaa siitä ja tulevasta ajasta kahdestaan. Joskus sitten saatte ehkä lapsenlapsia, sekin on varmasti mukavaa.
(Meillä on neljä lasta, 7-15 v. Lisää ei tule.)
Miksei? Jos oikeasti tahdotte niin ainakin voi yrittää.
Mun elämässä parasta on ollut viettää aikaa perheen kanssa, joten en mä odota että lapset muuttaisi pois ja saisin jotain ”rauhaa”.
Mun vanhemmat saivat mut siinä nelikymppisinä, ikäeroa sisaruksiini ~10 vuotta, ja noh onhan nää meidät suhteet nyt mitä on. Vähän tuntuu kun vanhemmat olisivat isovanhempia, maailma muuttunut, enkä koe olevani ihan samalla kartalla heidän kanssaan. Isovanhempiani en ehtinyt pahemmin edes tuntemaan ennenkuin menehtyivät. Nyt vanhempani sairastelevat ja tulevat selvästi vanhoiksi, itse olen parhaassa elämäni kunnossa, nuori ja elämä edessä. Taloudellista apua saan ja aina saanut, mutta henkinen yhteys ja puoli on valjumpaa. Äitini ei osaa vieläkään katkaista napanuoraa. Rakastan ja arvostan perhettäni ja elämääni. Plussaa ja miinusta niinkuin kaikessa...
Tottakai voi hankkia, isot murkkuikäisetkin rauhoittuu kun saa ihastella vauvaa. Opettaa empatiaa jne. Kyllä tätinikin sai vielä vauvan 42vnä.
Jos riittää virtaa enemmän, kuin näillä palstan itkupilleillä niin ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ainakin siitä iltatähdestä tulee koko perheen lemmikki.
Ei tule. Sisarustensa mielestä se on yleensä määräinen kiviriippa, jonka takia kaikkien elintaso tippuu ja ikinä ei voida tehdä mitään kivaa.
Lisäksi teinit häpeäis silmät päästään.
Höpsis mitään häpeävät. Meille tuli iltatähti kolmen tenitytön lisäksi. Kaikki esittelivät vauvaa ylpeinä kavereilleen ja tulevat vaunulenkillekin mukaan 😊 Kuopus on todellakin kaikkien lemmikki, hänellä on tavallaan kolme varaäitiä. Itse nautin vauvasta ihan eri tavalla kuin silloin kun oli kolme pientä kotona. Ja taloudellinenkin tilanne ihan eri, työpaikka odottamassa jne.
Kiva kun teinit ei saa olla teinejä vaan pitää olla pikkusisarensa varaäitejä.
Kyllä, ne on pakotettu varaäideiksi 😂 Ihan hyvin osasit tulkita.
He erittäin mielellään seurustelevat pikkusisaruksensa kanssa, usein tulee kiistaakin siitä kuka saa ottaa hänet. Toki heistä on iso apukin kun minun pitää saada jotain tehtyä, mutta pakottaa ei ole ikinä tarvinnut.
Itse annoit heille varaäidin tittelin. Jos suhtautumisesi on tuo, että odotatkin heidän jo ottavan äidinkaltaista vastuuta pikkusisaruksestaan, niin kyllä he sen vaistoavat ja se heidän käyttäytymiseensä vaikuttaa. Monet lapset haluavat olla vanhemmilleen mieliksi, ja tehdä vanhempien elämästä helpompaa. Erityisesti kilttien tyttöjen ongelma. On eri asia olla kiintynyt pikkusisareensa kuin toimia hänelle "varaäitinä".
Älä hanki. Kohta olet jo isovanhempi niin pääset nauttimaan pikkulapsiajasta
Vierailija kirjoitti:
Älä hanki. Kohta olet jo isovanhempi niin pääset nauttimaan pikkulapsiajasta
Niitä lapsenlapsia ei välttämättä tule 20 vuoteen! Haloo!
Eikö sinulla ole mitään muuta elämässä kuin narsistinen geeniesi jaktkaminen/ihailu ja sikiäminen? Kannattaisi hankkia. Säälittävää ja kuvottavaa!
🤢🤢🤮
Kyllä on taas vihamielistä porukkaa :O
Älä kuuntele näitä negatiivisia (sairaitakin osa, esim. edellinen), teidän päätös vain ja ainostaan!
Jos siltä tuntuu niin antakaa mennä, onnea matkaan <3
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole mitään muuta elämässä kuin narsistinen geeniesi jaktkaminen/ihailu ja sikiäminen? Kannattaisi hankkia. Säälittävää ja kuvottavaa!
🤢🤢🤮
Tämä niin totta! Vanhat ihmiset lisääntyy, hävetkää!
En todellakaan tekisi tässä vaiheessa enää lapsia, kun kotona on 13- ja 16-vuotiaat teinit. Aivan ihanaa, kun on elämä on jo helpompaa, voidaan harrastaa miehen kanssa yhdessä (ei tukiverkkoa tällä paikkakunnalla), ei poissaoloja töistä lapsen sairauden takia jne. En todellakaan aloittaisi sitä rumbaa enää alusta. Toivottiin kyllä kolmatta lasta, jota ei koskaan tullut ja lopetettiin yrittäminen jos vuosia sitten. Ollaan asian kanssa kuitenkin sinut, ja sitä mieltä että näin tämän pitikin mennä.
Mutta älä tee päätöstä muiden mielipiteiden mukaan. Jos kaipaatte iltatähteä, ei muuta kuin yritystä kehiin - kannattaa tosiaan muistaa, että lapsia saadaan, ei tehdä. Vanhemmiten hedelmällisyyskin laskee, joten iltatähden saaminen ei ole itsestäänselvyys.
Jos haluat vielä lapsia, niin hanki toki. Älä kuuntele näitä kieltoja. Mitä siitä jos joku muu ei halua mutta sinäpä haluat.