Kuinka usein kohtaatte seksuaalisessa mielessä kiinnostavia ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ihan rehellinen olen, niin on vain yksi nainen, joka koskaan on saanut minut syttymään niin henkisesti kuin fyysisesti. Seksiä olen harrastanut ja naimisissakin olen, mutta on vain yksi nainen, joka todella on saanut pelkällä läsnäolollaan minut sekaisin ja halut nousseet tähtiin. Eikä se ole vaimoni, valitettavasti.

Mitään ei ole tapahtunut, eikä tule tapahtumaan, joten ei tarvitse moralisoida.

Surullista. Tällaisiin miehiin törmää valitettavan usein.

Miten niin surullista? Yhden naisen mies selvästikin. 

Surullista jos joku muu menee oman puolison edelle/tyytyy kakkosvaihtoehtoon. Ahdistaisi olla sellaisen kumppanin kanssa.

Tiedän varattuja miehiä joilla ollut samansuuntaisia ajatuksia minusta, jotenkin säälittää ne vaimot, vaikkei mies varsinaisesti mitään tekisikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kertaa, koko elämäni aikana, ikää nyt 50v.

Tarkoitan sellaisia, joihin haluaisitte tutustua ja jotka ovat aidosti komeita/kauniita ja joiden kanssa voisitte haluta jotain intiimimpääkin. Itselläni niitä suuria rakkauksia on ollut oikeastaan vain se yksi nainen (laajemmin ajatellen ehkä hän + 2 miestä) ja kolmen miehen kanssa olen ollut suhteessakin.

T. N41, ketjun aloittaja

Ihanko tosissaan kerrot täällä, että yli nelikymppisenä vain yhden tai pari seksuaalisessa mielessä kiinnostavaa ihmistä olet tavannut.

Mistä näin super super kranttua menoa edes keksitään? Asut joko tynnyrissä josta poistut kerran viiden vuoden välein, tai jostain kumman syystä et näe ihmisiä silloin kun käyt ulkona.

Seksuaalisesssa mielessä kiinnostavia ihmisiä tulee nimittäin vastaan jatkuvasti, paitsi jos asut jossain Lieksassa.

Kun lähdet Helsingin kaduille niin näet malleja (mies ja nais) jatkuvalla syötöllä. On tekopyhää väittää, ettei näistä iso osa olisi seksuaalisessa mielessä kiinnostavia.

Naisena sanoisin, että ulkonäkö ei ole se juttu, vaan kiinnostus tulee enemmän jostain muusta. Vaikea sanoa tarkkaan mistä, syitä voi olla monenlaisia. Esim. jossain elämäntilanteessa voi tuntea seksuaalista kiinnostusta ihmiseen, jolla on tiettyjä henkisiä ominaisuuksia, jotka jossain toisessa elämäntilanteessa eivät kiihottaisi lainkaan.

On kyllä ihmeellisen ulkonäkökeskeistä täällä taas. Minuun vaikutuksen tehdäkseen ei todellakaan tarvitse olla malli tai yleensäkään jonkun tietynnäköinen mies. Satunnaisissa vastaantulijoissa viehättää mikä milloinkin, läheisemmissä tekemisissä kiinnostun enemmän jos mies on hyvä keskustelija. Seksiinkään ei sen kummempaa romantiikkaa tarvita, toki siinä jonkinlainen pieni ihastus monesti syttyy, mutta sammuukin sitten jos juttu ei etene.

Mieluiten harrastan seksiä vakkarin kanssa, mutta olen sen verran seksuaalinen että joskus tilanne vie yhdenillanjuttuunkin. Parisuhteessa olen kyllä uskollinen, mutta enää en suostu seksittömään vakisuhteeseen.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeastaan joka päivä kun olen mies.

Melko tyhmä.

t. Eri mies

Siis mitä?

No, mitä nyt kohtaamisella tarkoittaa. Seksuaalisessa mielessä kiinnostavia näen ainakin harva se päivä, väistämätöntähän se on, kun kaupungilla liikkuu. Saisi olla aivan sairaalollisen kranttu, jos ei näkisi. Tai nainen.

-taas eri mies.

Sitä, että meitä miehiä on eri ikäisiä ja eriluonteisia ja seksiltäkin eri tasoja toivovia. Perusteluksi ei riitä, että on mies. Ok.

Räikeästi normaalista poikkeavia toki löytyy, mutta sinä tässä haukuit idiootiksi toista, koska hänellä on samanlainen vietti kuin useimmilla miehillä. Jos 80% miehistä jakaa jonkun ominaisuuden, ja 3% naisista, voi hyvin perustella sitä ominaisuutta sukupuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kertaa, koko elämäni aikana, ikää nyt 50v.

Tarkoitan sellaisia, joihin haluaisitte tutustua ja jotka ovat aidosti komeita/kauniita ja joiden kanssa voisitte haluta jotain intiimimpääkin. Itselläni niitä suuria rakkauksia on ollut oikeastaan vain se yksi nainen (laajemmin ajatellen ehkä hän + 2 miestä) ja kolmen miehen kanssa olen ollut suhteessakin.

T. N41, ketjun aloittaja

Ihanko tosissaan kerrot täällä, että yli nelikymppisenä vain yhden tai pari seksuaalisessa mielessä kiinnostavaa ihmistä olet tavannut.

Mistä näin super super kranttua menoa edes keksitään? Asut joko tynnyrissä josta poistut kerran viiden vuoden välein, tai jostain kumman syystä et näe ihmisiä silloin kun käyt ulkona.

Seksuaalisesssa mielessä kiinnostavia ihmisiä tulee nimittäin vastaan jatkuvasti, paitsi jos asut jossain Lieksassa.

Kun lähdet Helsingin kaduille niin näet malleja (mies ja nais) jatkuvalla syötöllä. On tekopyhää väittää, ettei näistä iso osa olisi seksuaalisessa mielessä kiinnostavia.

Nuo ovat makuasioita. En jostain syystä yleensä kiinnitä moniinkaan ihmisiin huomiota, koska heissä ei tunnu olevan mitään erityistä hyvässä mielessä. Asun Helsingin kantakaupungissa.

Oon asunut joskus ulkomailla vuosiakin ja esim. toisessa Pohjoismaassa. Sielläkään en usean vuoden aikana kohdannut kuin yhden seksuaalisessa mielessä kiinnostavan ihmisen. En jotenkin tuntenut oikein mitään niitä muita kohtaan ja vertasin aika helposti siihen ihastukseni kohteeseen.

Kieltämättä miesmallit androgyynisyydessään ja "kauneudessaan" kyllä herättävät mielenkiintoni, mutta naismallit koen jotenkin epäinhimillisen esineenomaisina, joten heistä on vaikeampi kiinnostua. Pidän normaalipainoisista ja hieman muodokkaista naisista mallimaisen hoikkia enemmän; miehissä sen sijaan kiinnostaa äärimmäinen klassinen veistoksellinen komeus. Mutta pidän toki naisissakin muuten kauneudesta ja kauniista kasvonpiirteistä ja vartaloista.

T. Ap

Erittäin harvoin.

M50++

Up

Mitä kiinnostavalla tarkoitat?

Näen joka päivä miehiä, joissa on sitä jotain. Hymy, katse. Tiedän, että saattaisi kiinnostaa, jos tilanne olisi oikea.

Joistain tiedän, että ei, ei vaikka olisi viimeinen mies koko maailmassa.

Ei kuitenkaan niin kiinnosta, että koskaan tekisin aloitetta. En vie asiaa eteenpäin. Koskaan. Mielessäni vain ajattelen, että oli kivantuntuinen tyyppi, jossa oli Sitä Jotain. Että jos tavattais treffeillä, ajattelisin, että kyllä, meillä voisi olla seksiä.

Kiinnostus ei siis kuitenkaan muutu teoiksi.

Mulla on hyvät nuoret rakastajat, etenkin yksi, jota himoitsen oikeastaan koko ajan. Hänessä on kilokaupalla Je Ne Sais Quoita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kertaa, koko elämäni aikana, ikää nyt 50v.

Tarkoitan sellaisia, joihin haluaisitte tutustua ja jotka ovat aidosti komeita/kauniita ja joiden kanssa voisitte haluta jotain intiimimpääkin. Itselläni niitä suuria rakkauksia on ollut oikeastaan vain se yksi nainen (laajemmin ajatellen ehkä hän + 2 miestä) ja kolmen miehen kanssa olen ollut suhteessakin.

T. N41, ketjun aloittaja

Ihanko tosissaan kerrot täällä, että yli nelikymppisenä vain yhden tai pari seksuaalisessa mielessä kiinnostavaa ihmistä olet tavannut.

Mistä näin super super kranttua menoa edes keksitään? Asut joko tynnyrissä josta poistut kerran viiden vuoden välein, tai jostain kumman syystä et näe ihmisiä silloin kun käyt ulkona.

Seksuaalisesssa mielessä kiinnostavia ihmisiä tulee nimittäin vastaan jatkuvasti, paitsi jos asut jossain Lieksassa.

Kun lähdet Helsingin kaduille niin näet malleja (mies ja nais) jatkuvalla syötöllä. On tekopyhää väittää, ettei näistä iso osa olisi seksuaalisessa mielessä kiinnostavia.

Eihän tämä liity nirsouteen mitenkään. Sitä kiinnostusta vain ei joillakuilla ole muiden ihmisten puoleen koskaan tai lähes koskaan. Itse voin luetella sinulle vuoden tarkkuudella, milloin kohtasin kiinnostavan miehen: 1998, 2004, 2009, 2013 ja 2017. Heitä on siis viisi. 

Ajattelen monestakin miehestä "kivan näköinen", "komea", "tyylikäs". Ihan päivittäinkin jopa. Kuitenkin otsikon kysymykseen vastaus on noissa vuosiluvuissa. En minä sille mitään voi eikä se ole nirsoutta. Ei vain kiinnosta sen useampi.

Mitä nirsous on, jos ei juuri sitä että sen useampi ei kiinnosta eikä sille voi mitään? Jos sille voisi jotain, niin eihän se olisikaan aitoa nirsoutta vaan jotain muuta?

No sitten koemme sanan "nirso" aivan eri tavoilla. Minulle nirsous on negatiivista, aktiivista, sekä usein pikkutarkkaa torjumista. Hyi, en syö banaania, jos siinä on yhtään ruskeita pilkkuja (= olen banaanin suhteen nirso, koska hylkään syömäkelpoisen banaanin naurettavan "vian" vuoksi, vain koska en tykkää kypsästä banaanista. Jos olisin oikeasti nälässä niin tietenkin söisin sen. ).

Sen sijaan miesten suhteen en ole nirso, vaikka olen ollut kiinnostunut vain viidestä miehestä koko elämäni aikana. Minulla ei ole miehille vaatimuksia, joiden perusteella hylkään 99,99% vastaantulijoista - eivät he ole liian "pilkullisia". He vain eivät yksinkertaisesti rekisteröidy lainkaan tälle elämänalueelle. En ajattele "tuossa on mies, hyi tuo ei kyllä kiinnosta, en kelpuuta", vaan "tuossa on mies". Se siitä.

Kyllähän niitä aika useinkin tulee vastaan. Eilenkin firman henkilöstöravintolassa lounaalla näin yhden nuoren miehen ja kattelin miten on kivan näköiset hauikset, siinä t-paidassa kun oli. Sitten käveli siitä vielä ohi ja huomasin namipepun. Töistä lähtiessä pukkarilla sama tyyppi moikkasi iloisesti ja oli riisunut, oli pelkissä mustissa boksereissaan... uuuuu-uh! Siinä sitten meni ilta, ja vähän yötäkin, sitä miettiessä. Tänään, harmi kyllä, etäpäivä, mutta ehkä huomenna..?

M44

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kertaa, koko elämäni aikana, ikää nyt 50v.

Tarkoitan sellaisia, joihin haluaisitte tutustua ja jotka ovat aidosti komeita/kauniita ja joiden kanssa voisitte haluta jotain intiimimpääkin. Itselläni niitä suuria rakkauksia on ollut oikeastaan vain se yksi nainen (laajemmin ajatellen ehkä hän + 2 miestä) ja kolmen miehen kanssa olen ollut suhteessakin.

T. N41, ketjun aloittaja

Ihanko tosissaan kerrot täällä, että yli nelikymppisenä vain yhden tai pari seksuaalisessa mielessä kiinnostavaa ihmistä olet tavannut.

Mistä näin super super kranttua menoa edes keksitään? Asut joko tynnyrissä josta poistut kerran viiden vuoden välein, tai jostain kumman syystä et näe ihmisiä silloin kun käyt ulkona.

Seksuaalisesssa mielessä kiinnostavia ihmisiä tulee nimittäin vastaan jatkuvasti, paitsi jos asut jossain Lieksassa.

Kun lähdet Helsingin kaduille niin näet malleja (mies ja nais) jatkuvalla syötöllä. On tekopyhää väittää, ettei näistä iso osa olisi seksuaalisessa mielessä kiinnostavia.

Eihän tämä liity nirsouteen mitenkään. Sitä kiinnostusta vain ei joillakuilla ole muiden ihmisten puoleen koskaan tai lähes koskaan. Itse voin luetella sinulle vuoden tarkkuudella, milloin kohtasin kiinnostavan miehen: 1998, 2004, 2009, 2013 ja 2017. Heitä on siis viisi. 

Ajattelen monestakin miehestä "kivan näköinen", "komea", "tyylikäs". Ihan päivittäinkin jopa. Kuitenkin otsikon kysymykseen vastaus on noissa vuosiluvuissa. En minä sille mitään voi eikä se ole nirsoutta. Ei vain kiinnosta sen useampi.

Mitä nirsous on, jos ei juuri sitä että sen useampi ei kiinnosta eikä sille voi mitään? Jos sille voisi jotain, niin eihän se olisikaan aitoa nirsoutta vaan jotain muuta?

No sitten koemme sanan "nirso" aivan eri tavoilla. Minulle nirsous on negatiivista, aktiivista, sekä usein pikkutarkkaa torjumista. Hyi, en syö banaania, jos siinä on yhtään ruskeita pilkkuja (= olen banaanin suhteen nirso, koska hylkään syömäkelpoisen banaanin naurettavan "vian" vuoksi, vain koska en tykkää kypsästä banaanista. Jos olisin oikeasti nälässä niin tietenkin söisin sen. ).

Sen sijaan miesten suhteen en ole nirso, vaikka olen ollut kiinnostunut vain viidestä miehestä koko elämäni aikana. Minulla ei ole miehille vaatimuksia, joiden perusteella hylkään 99,99% vastaantulijoista - eivät he ole liian "pilkullisia". He vain eivät yksinkertaisesti rekisteröidy lainkaan tälle elämänalueelle. En ajattele "tuossa on mies, hyi tuo ei kyllä kiinnosta, en kelpuuta", vaan "tuossa on mies". Se siitä.

Mikä tuossa on se suuri ero? Eikö banaanijutunkin voisi ajatella niin, että kypsät banaanit eivät mielessäsi rekisteröidy sille elämänalueelle, että voisit syödä ne? Mitä väliä sillä on torjutko miehet "aktiivisesti" vai täysin automaattisesti edes ajattelematta koko juttua? Käytännössä sama asia, eli mies ei syystä tai toisesta viehätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

4 kertaa, koko elämäni aikana, ikää nyt 50v.

Tarkoitan sellaisia, joihin haluaisitte tutustua ja jotka ovat aidosti komeita/kauniita ja joiden kanssa voisitte haluta jotain intiimimpääkin. Itselläni niitä suuria rakkauksia on ollut oikeastaan vain se yksi nainen (laajemmin ajatellen ehkä hän + 2 miestä) ja kolmen miehen kanssa olen ollut suhteessakin.

T. N41, ketjun aloittaja

Ihanko tosissaan kerrot täällä, että yli nelikymppisenä vain yhden tai pari seksuaalisessa mielessä kiinnostavaa ihmistä olet tavannut.

Mistä näin super super kranttua menoa edes keksitään? Asut joko tynnyrissä josta poistut kerran viiden vuoden välein, tai jostain kumman syystä et näe ihmisiä silloin kun käyt ulkona.

Seksuaalisesssa mielessä kiinnostavia ihmisiä tulee nimittäin vastaan jatkuvasti, paitsi jos asut jossain Lieksassa.

Kun lähdet Helsingin kaduille niin näet malleja (mies ja nais) jatkuvalla syötöllä. On tekopyhää väittää, ettei näistä iso osa olisi seksuaalisessa mielessä kiinnostavia.

Naisena sanoisin, että ulkonäkö ei ole se juttu, vaan kiinnostus tulee enemmän jostain muusta. Vaikea sanoa tarkkaan mistä, syitä voi olla monenlaisia. Esim. jossain elämäntilanteessa voi tuntea seksuaalista kiinnostusta ihmiseen, jolla on tiettyjä henkisiä ominaisuuksia, jotka jossain toisessa elämäntilanteessa eivät kiihottaisi lainkaan.

jos ulkonäkö ei ole se juttu mihin ihastut niin olet bi-seksuaali, nimittäin kaikki muut ominaisuudet esiintyvät molemmissa sukupuolissa. jokainen hetero ihminen kiinnostuu vastakkaisessa sukupuolessa siihen sukupuoleen eli ulkonäköön.

En puhunut ihastumisesta, vaan seksuaalisesta kiinnostumisesta, mutta en myöskään ihastu ulkonäköön. En osaa sanoa olenko bi, koska olen ollut kiinnostunut suhteellisen harvoista ihmisistä eikä niin pienen otoksen perusteella voi mielestäni sanoa varmuudella mitään siitä, mikä jonkun suuntautuminen on.