Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ihmiset käyvät kaupassa perhekunnittain?
29.09.2019 |
Isot marketit ovat viikonloppuisin kuin lastentarhoja. Usein kaupoissa isä ja äiti /useampi muu aikuinen ja pieniä lapsia. Eikö olisi koko maailmalle vähemmän stressaavaa ja tehokkaampaa, jos toinen näistä aikuisista olisi kotona tai vaikka puistossa sillä aikaa, kun toinen käy kaupassa? Tämä on ihan vilpitön kysymys - onko se koko perheen kanssa shoppailu oikeasti noin nautinnollista? Itseäni stressaa jo pelkästään katsoa vierestä.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys: käyttekö koko perheen voimin myös esim lääkärissä, pankissa tai vaikka verovirastossa? Millä asioilla käytte koko perheen voimin ja missä ette?
Vaikuttaako sinun lääkärikäyntisi perheesi elämään? Kaupassa monesti päätetään mitä ostetaan niin miksi se olisi vain yhden vastuulla?
Kuka päättää vasta kaupassa, että mitä ostetaan? Eikö voi rauhassa suunnitella kotona ja lähettää sitten yhtä perheenjäsentä ripeille ostoksille? Itse suunnittelen huolella viikon ruokaostokset etukäteen.
Minä 😁 Ja joo, pitäisi ehkä suunnitella, pääsisi helpommalla. Ja ehkä saisi puuttuvat tuotteet nopeammin ostettua, kuin vasta 3kk päästä kun on loppunut (talouspaperi, leivinpaperi jne harvemmin ostettavat). Ostan mitä muistan, puoliso muistaa osan ja sitten kotona taas mietitään mitä unohtui ja puhutaan, että ostoslista olisi hyvä seuraavan kerran ja taas se jää tekemättä.
Kuulostaa kaaokselta. Ja siltä se meno siellä lapsimarketissa myös näyttää. Pikkuapsiperheiden elämä näyttää nykyään oikeasti hallitsemattomalta ja pelottavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Meidän perheellä se on paikka missä voi näyttää miten rikkaita ollaan. Ostellaan mitä huvittaa. Suurin osa menee jääkaapissa pilalle jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koko kööri (vanhemmat +2 lasta) viikonloppuisin mukana, koska vanhempi lapsi tykkää käydä kaupassa. Yksin ei hänen kanssaan pysty käymään, kun vajaa 4 vuotias ja aivan älyttömän vilkas, joten ostokset jäisivät ostamatta. Ja ei hän ei riehu, eikä huuda, mutta älyttömän utelias ja vikkelä ja haluaa tutkia ja tietää kaikesta kaiken. Joten kun ollaan kaikki, toinen hoitaa pienemmän lapsen ja pääosin ostokset ja toinen tutkailee milloin mitäkin vanhemman lapsen kanssa ja hakee osan ostoksista.
Kuulostaa ihan kamalalta, oikeasti.
Milloin kaupoista tuli paikkoja, joissa lapsia opetetaan tutkimaan maailmaa? Viekää ne metsään tai jonnekin muualle vähän rauhallisempaan ympäristöön, minne ne kuuluu. Just tällaisen takia lapsiin suhtaudutaan nuivasti.
Niin minkä takia suhtaudutaan nuivasti? Kyllä nuo metsikössä rymyää 7 päivää viikossa, käydään puistoissa jne. Mutta eipä siellä ole näytillä esimerkiksi pesuaineita, niitä on aika monia vaihtoehtoja, niitä tykkää katsella ja kysellä mikä mihinkin. Tai kuinka monta eri hedelmää on. Tai erilaisia lamppuja. Ja ei todellakaan käy räpläämässä ja hiplaamassa kaikkea, ehdoton kielto koskea mihinkään mitä ei osteta, koska ei ole meidän. Olen sitä mieltä, että katsella saa ja kysellä. Toivon todella sinulta vastausta miksi tämä on niin kamalaa..
Siksi, koska 9/10 lapsesta ei tajua, ja ehkä niiden vanhemmatkaan ei välitä, että kauppa on ASIOIMISTA varten, ja että muut ihmiset eivät ole siellä pitämässä hauskaa ja ihmettelemässä ja sörkkimässä, vaan hoitamassa asioitaan, joiden toivoo hoituvan esim mahdollisimman pienessä melutasossa ja siten ettei tarvitse varoa säntäileviä ohjuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koko kööri (vanhemmat +2 lasta) viikonloppuisin mukana, koska vanhempi lapsi tykkää käydä kaupassa. Yksin ei hänen kanssaan pysty käymään, kun vajaa 4 vuotias ja aivan älyttömän vilkas, joten ostokset jäisivät ostamatta. Ja ei hän ei riehu, eikä huuda, mutta älyttömän utelias ja vikkelä ja haluaa tutkia ja tietää kaikesta kaiken. Joten kun ollaan kaikki, toinen hoitaa pienemmän lapsen ja pääosin ostokset ja toinen tutkailee milloin mitäkin vanhemman lapsen kanssa ja hakee osan ostoksista.
Kuulostaa ihan kamalalta, oikeasti.
Milloin kaupoista tuli paikkoja, joissa lapsia opetetaan tutkimaan maailmaa? Viekää ne metsään tai jonnekin muualle vähän rauhallisempaan ympäristöön, minne ne kuuluu. Just tällaisen takia lapsiin suhtaudutaan nuivasti.
Niin minkä takia suhtaudutaan nuivasti? Kyllä nuo metsikössä rymyää 7 päivää viikossa, käydään puistoissa jne. Mutta eipä siellä ole näytillä esimerkiksi pesuaineita, niitä on aika monia vaihtoehtoja, niitä tykkää katsella ja kysellä mikä mihinkin. Tai kuinka monta eri hedelmää on. Tai erilaisia lamppuja. Ja ei todellakaan käy räpläämässä ja hiplaamassa kaikkea, ehdoton kielto koskea mihinkään mitä ei osteta, koska ei ole meidän. Olen sitä mieltä, että katsella saa ja kysellä. Toivon todella sinulta vastausta miksi tämä on niin kamalaa..
Ja tähän vielä korjaus; seitsemänä päivänä viikossa* En pidä heitä koko viikkoa putkeen pihalla 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tarkoitus vastata tosissaan, mutta toisinaan me ollaan liikenteessä koko perheellä, ja samalla reissulla poiketaan kauppaan. Tai jostain marketista saatetaan ostaa sekä vaatteita tms. että ruokaa samalla reissulla. Voin kertoa, että mun on kokolailla turha ostaa lapsilleni vaatetta kysymättä niiden mielipidettä, koska silloin on tosi iso todennäköisyys, että ne jää käyttämättä. Ja jotkut kengät tms. on ihan pakko sovittaakin.
Kyllä mulla tähän asti on lääkärissäkin ollut aina molemmat muksut mukana. Olen kotiäiti (vedä henkeä, en asu Suomessa) ja puolisoni on yleensä lääkärien aikaan töissä. Ei mulla ole mitään paikkaa, mihin dumpata se toinen lapsi.
Luetun ymmärtämiselle olisi tarvetta: kysymys olikin osoitettu niille, jotka siellä kaupassa kärsii useamman vanhemman voimin.
Niin. Ja kaupassa kärsimme useamman vanhemman voimin, jos
a) olemme liikenteessä perheenä muutenkin ja samalla käymme kaupassa
b) ostamme lapsille jotain, missä heidän näkemystään/kehoaan tarvitaan, esim. vaatteita tai kenkiä (oon tehnyt tätäkin lasten kanssa kolmin, ja se toinen aikuinen helpottaa tilannetta huomattavasti!).
Koko perheellä lääkärissä käymiseen vastasinkin sitten ot, olen pahoillani. Ajatukseni ehkä oli, että aina ei vaan ole sitä valinnan vaihtoehtoa, joskus on pakko olla ylimääräisiä perheenjäseniä messissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh, meiltä on isoon markettiin matkaa 45 min. Käydään siellä noin viisi kertaa vuodessa: keväällä, kun tarvitaan kenkiä, syksyllä, kun tarvitaan kenkiä, alkutalvesta, kun tarvitaan kenkiä, joulun alla lahjoja katselemassa ja se ehkä viides kerta ihan muuten vaan, tai kun tarvitaan jotain juuri sieltä isosta marketista.
Pari viikkoa sitten oltiin taas ihan koko kööri hakemassa välikausikenkiä lapsille. Samalla käytiin tsekkaamassa valtavat leluhyllyt, ajeltiin aulan kolikkoautolla ja liukuportailla (kyllä näin tehtiin!) ja syötiin hesessä. Oli oikein mukava perheen yhteinen päivä, ei yhtään stressaavaa ja vähän ankeaa olisi ollut jättää osa jengistä kotiin.
T. Juntit muaseuvulta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
Itse perheen isänä koen että muiden tulisi maksaa mulle siitä että jätän naiseni ja lapseni sekä isovanhempani autoon odottelemaan.
Siitä hyvästä pitää maksaa. Meillä koko perhe lähtee kauppaan pitämään hauskaa.
T: Mies 46v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä koko kööri (vanhemmat +2 lasta) viikonloppuisin mukana, koska vanhempi lapsi tykkää käydä kaupassa. Yksin ei hänen kanssaan pysty käymään, kun vajaa 4 vuotias ja aivan älyttömän vilkas, joten ostokset jäisivät ostamatta. Ja ei hän ei riehu, eikä huuda, mutta älyttömän utelias ja vikkelä ja haluaa tutkia ja tietää kaikesta kaiken. Joten kun ollaan kaikki, toinen hoitaa pienemmän lapsen ja pääosin ostokset ja toinen tutkailee milloin mitäkin vanhemman lapsen kanssa ja hakee osan ostoksista.
Kuulostaa ihan kamalalta, oikeasti.
Milloin kaupoista tuli paikkoja, joissa lapsia opetetaan tutkimaan maailmaa? Viekää ne metsään tai jonnekin muualle vähän rauhallisempaan ympäristöön, minne ne kuuluu. Just tällaisen takia lapsiin suhtaudutaan nuivasti.
Niin minkä takia suhtaudutaan nuivasti? Kyllä nuo metsikössä rymyää 7 päivää viikossa, käydään puistoissa jne. Mutta eipä siellä ole näytillä esimerkiksi pesuaineita, niitä on aika monia vaihtoehtoja, niitä tykkää katsella ja kysellä mikä mihinkin. Tai kuinka monta eri hedelmää on. Tai erilaisia lamppuja. Ja ei todellakaan käy räpläämässä ja hiplaamassa kaikkea, ehdoton kielto koskea mihinkään mitä ei osteta, koska ei ole meidän. Olen sitä mieltä, että katsella saa ja kysellä. Toivon todella sinulta vastausta miksi tämä on niin kamalaa..
Siksi, koska 9/10 lapsesta ei tajua, ja ehkä niiden vanhemmatkaan ei välitä, että kauppa on ASIOIMISTA varten, ja että muut ihmiset eivät ole siellä pitämässä hauskaa ja ihmettelemässä ja sörkkimässä, vaan hoitamassa asioitaan, joiden toivoo hoituvan esim mahdollisimman pienessä melutasossa ja siten ettei tarvitse varoa säntäileviä ohjuksia.
Ja siinä taas yksi esimerkki miksi lapset tulisi ottaa kauppaan: oppimaan miten käyttäydytään yleisillä paikoilla. Eivät sitä tuolla metsikössä opi, kun ei ole vuorovaikutusta. Ja olet kyllä oikeassa, liian monta vanhempaa ei kiinnosta mitä tenavat siellä pomppivat. Minua kiinnostaa mitä minun lapset tekee ja puutun siihen. Enemmän silti ärsyttää elämäänsä kyllästyneet juuri töistä tulleet, väsyneet aikuiset, keillä ei ole käytöstapoja.. joka kauppareissulla törmää "Minä ensin" tyyppeihin ja kiilataan jonossa, tönitään kärryillä, kun kärryä ei voi jättää metrin päähän ja hakea makkarapakettia ilman sitä kärryä.
Me ollaan käyty marketissa viimeksi keväällä 2018. Ollaan sen jälkeen ostettu kaikki ruoat Citymarketin verkkokaupasta kotiinkuljetuksella. Keräys ja kotiinkuljetus maksaa noin 10 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kyynel, jos joku velaluuseri pahoittaa mielensä.
Niin siis jos joku heittää mulle pari hunttia, niin loppuperhe jää autoon ja se on sillä selvä silpuplee (napsauttaa sormia).
Mikäli ei maksa niin koko perhe tulee kauppaan.
Kyllä mua kiinnostaa aina tienata vähän pikkurahaa heh heh hehe
T: Mies 46v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas tää perinteinen, lapsia saa olla kunhan niitä ei näy kaupoissa, ravintoloissa tai oikeastaan missään muualla kuin metsässä. Silloinkaan ei mielellään omalla marja-apajalla päinkään.
En koe sitä stressaavana vaan ihan mukavana. Lapset tykkäävät kun saavat olla avuksi ja valita ostoksia. Annan molemmille tehtäviä tyyliin "käy hakemassa 7 tomaattia / 10 perunaa / makaronipussi jne. Erityisesti vanhempi lapsi rakastaa punnita hedelmiä ja vihanneksia ja valitseekin niitä pussiin aina antaumuksella:D Joskus pyytää että voitaisiinko ostaa joku mielestään oudon näköinen vihannes, vaikka parsakaali ja sitten maistellaan sitä kotona.
Lapset saavat osallistua myös pieniin valintoihin tyyliin mitä muroja ostetaan.
Toki tähän koko perheen kauppareissuun myös vierähtää helposti aikaa mutta mitä sitten? Ei meillä ole kiire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joillekuille vissiin kaupassa käyminen on tosi iso osa elämää, kun kaupan tapahtumat menevät ihon alle noin pahasti.
Jos me ollaan yhdessä perheenä siirtymässä paikasta toiseen ja kaupassa pitää käydä, niin voin taata, että käymme sillä porukalla, joka sattuu mukana olemaan. Samoin, jos jostain syystä meidän pitää miehen kanssa käydä yhdessä kaupassa, niin kyllä ne lapset on otettava mukaan. Esikoinen on nyt sen ikäinen, että hänet voi jättää kotiin, mutta ei ole kauaa ollut näin.
En mä ainakaan kauheasti kiinnitä kaupassa huomiota siihen, millaista porukkaa siellä kaupassa on tai millaisella kokoonpanolla kukin liikkuu. Ruokakaupassa käyminen ei ole mulle mikään elämys tai hemmottelumatka, vaan pakollinen juttu, joten en juurikaan eläydy kaupassa erilaisiin tapahtumiin. Suosittelen muille samaa. Samoin, jos kaupassakäyminen tuntuu olevan jotenkin suuressa roolissa elämässä, kannattaa hankkia vaikka joku harrastus.
Kaupassakäynti on tylsä, pakollinen asia josta tekee ärsyttävän se, että siellä on vuosi vuodelta levottomampi meno, kun ihmiset eivät tajua että ne lapset ja puoliso voi myös esim odottaa autossa jos on pakko samalla matkalla käydä ostoksilla. Ettekö ikinä itse odota autossa mitään? Lapsille tekee erittäin hyvää tylsistyä välillä.
En keksi ainuttakaan syytä sille, miksi lasten ja toisen vanhemman pitäisi sinne autoon jäädä. Kuten sanoin, mä en siellä kaupassa fiilistele toisten ihmisten tekemisiä, ja oletan, että suurin osa muistakin ihmisistä on tullut kauppaan ostoksia, ei elämyksiä varten, eivätkä hekään ole kauhean kiinnostuneita siitä, onko meitä nyt paikalla 1, 2, 3 vai 4. Mun on oikeasti vaikea ymmärtää niitä, jotka häiriintyvät kaupassa muista ihmisistä. Mä oon ensin käynyt 31-vuotiaaksi asti lapsettomana kaupassa sekä Suomessa että muissa maissa, eikä mieleeni ole jäänyt sellaisia kertoja, jolloin olisin joutunut kärsimään lasten läsnäolosta kaupassa. Sen myönnän, että kun olin vaihto-oppilaana ja tulin Suomeen, niin helsinkiläisten aikuisten kauppakäytöstavat tuntuivat kyllä pöyristyttävän huonoilta. Sitten taas totuin suomalaiseen meininkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkokysymys: käyttekö koko perheen voimin myös esim lääkärissä, pankissa tai vaikka verovirastossa? Millä asioilla käytte koko perheen voimin ja missä ette?
Vaikuttaako sinun lääkärikäyntisi perheesi elämään? Kaupassa monesti päätetään mitä ostetaan niin miksi se olisi vain yhden vastuulla?
Kuka päättää vasta kaupassa, että mitä ostetaan? Eikö voi rauhassa suunnitella kotona ja lähettää sitten yhtä perheenjäsentä ripeille ostoksille? Itse suunnittelen huolella viikon ruokaostokset etukäteen.
Sellaiset ihmiset, jotka eivät osaa hallita elämäänsä. Olisko uusavuttomia?
Täysin järjetöntä touhua raahata koko suku ostoksille. Kyse on vain kauppareissusta.
Mimä pyydän aina jonkun lapsista kauppaseuraksi 😅😂
Minulla nyt on isompia lapsia 3 (15-, 12- ja 9-vuotiaat) niin heistä on myös apua kantamisessa ja tykkään muutenkin viettää aikaa heidän kanssa.
2-vuotiaan kuopuksen otan myös lähes aina mukaan kun hän istuu kärryissä tyytyväisenä vaikka 2 tuntia! (Kyllä, tykkään käydä kaupassa) Harvoin koko perhe siellä kuitenkaan ollaan kun mies vihaa kauppareissuja eikä noi teinitkään oikein mun ostosmaratoneista välitä elken lahjo hesereissulla tms. 😅
Kiukuttelijoita en kauppaan ota enkä väsyneitä tai nälkäisiä. Kauppareissut on minulle mukavaa ajanvietettä niin en kaipaa kitisijöitä mukaani.
Mihin muualle menen lasten kanssa 🤔
Ihan mihin muualle vaan paitsi omille lääkärireissuille, hierojalle.
Ja voin kyllä käydä kaupassa yksinkin.
Vierailija kirjoitti:
En koe sitä stressaavana vaan ihan mukavana. Lapset tykkäävät kun saavat olla avuksi ja valita ostoksia. Annan molemmille tehtäviä tyyliin "käy hakemassa 7 tomaattia / 10 perunaa / makaronipussi jne. Erityisesti vanhempi lapsi rakastaa punnita hedelmiä ja vihanneksia ja valitseekin niitä pussiin aina antaumuksella:D Joskus pyytää että voitaisiinko ostaa joku mielestään oudon näköinen vihannes, vaikka parsakaali ja sitten maistellaan sitä kotona.
Lapset saavat osallistua myös pieniin valintoihin tyyliin mitä muroja ostetaan.
Toki tähän koko perheen kauppareissuun myös vierähtää helposti aikaa mutta mitä sitten? Ei meillä ole kiire.
Ohjelmanumerona shoppailu.
Alue: Aihe vapaa
Niin minkä takia suhtaudutaan nuivasti? Kyllä nuo metsikössä rymyää 7 päivää viikossa, käydään puistoissa jne. Mutta eipä siellä ole näytillä esimerkiksi pesuaineita, niitä on aika monia vaihtoehtoja, niitä tykkää katsella ja kysellä mikä mihinkin. Tai kuinka monta eri hedelmää on. Tai erilaisia lamppuja. Ja ei todellakaan käy räpläämässä ja hiplaamassa kaikkea, ehdoton kielto koskea mihinkään mitä ei osteta, koska ei ole meidän. Olen sitä mieltä, että katsella saa ja kysellä. Toivon todella sinulta vastausta miksi tämä on niin kamalaa..