Paljasta paistinpannusi
Minkälaisella pannulla tulee ne makoisimmat munkkirinkelit ja jauhenlihapihvelöiset?
Onko maun salaisuus itsessään Teflonissa (juu, juu - erisnimi ja siksi isolla) vaiko hiiliteräksessä, jonka sisälle on leivottu tuhansia miljardeja makuisia hiilihiukkasia antamaan aromia ja paistopintaa Maillard-reaktiolle?
Kommentit (23)
DeBuyerin hiiliteräspannu. Teflon sairastuttaa. Tutkitusti.
Fissler Crispy Steelux Premium-pannu. Rosterisella kun oppii paistamaan, niin muitapa ei sitten tarvitakaan.
Siirryin kotimaiseen hiiliteräkseen. Sitä kun käyttää kaasuhellalla, ei voi mokata.
Paras maku tulee valuraudalla, mutta paistan useammin hiiliteräksellä, kun se on niin helppo hoitoinen.
Sekä kevyempi pestä yms.
Sitten kun tehdään laatupihviä yms. niin kaivetaan _aina_ valurauta esiin. eli 1 tykit.
Sinccis
Teflonilla en ole "paistanut" mitään sen jälkeen kun nuo ostin. Olen keittänyt bolosoossia yms.
Eihän teflonia saa edes kuumentaa yksinään, miten siinä voisi paistaa mitään?
Isomummun valurauta ja kaasuhella. Munkit keitän kattilassa.
Valurautapannu on paras. Useita erilaisia paistinpannuja kokeilleena, voin edelleen hehkuttaa valurautapannun puolesta. Se on Number One!
OBH-Nordican keraamis-pinnotteinen. Löysin sen pohjaanpoltettuna kerrostalomme roskiksesta. Pesun ja perusteellisen puhdistuksen jälkeen se on palvellut minua moitteettomasti ja tekee sen myös jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Isomummun valurauta ja kaasuhella. Munkit keitän kattilassa.
Elä työnnä munkkejas kuumaan kattilaan. Net saattaapi palaa ..
Sinccis
Kolme erilaista pannua. Valuraudalla tulee parasta jälkeä, oli sitten kyseessä ruskea peruskastike, letut tai pihvit. Teflonilla paista kevyemmin enkä päästä sitä tuhottoman kuumaksi. Kokeilussa on nyt myös keraamisella pinnalla varustettu pannu. Lyhyen kokemuksen perusteella siinä on mukava lämmittää ruokaa, mutta en ehkä paistaisi sillä ainakaan pihvejä.
Ja muuten: Teflonpinnoitteinen pannu pitää pestä pehmeällä harjalla ja tiskiaineella. Pelkkä pyyhkäisy ei riitä. Rasva jää huokosiin ja härskiintyy varsin nopeasti. Samoin puhdistan myös keraamisen pannun. Valurautapannu on sitten ihan eri juttu. Se pestään kuumalla vedellä ja harjalla, mutta ilman pesuainetta. Pintään jäävä vähäinen rasva hoitaa valurautaa ja estää pinnan ruostumisen. Rasva imeytyy valurautaan toisin kuin tefloniseen.
Ennen käytin sekalaisia teflonpannuja tefal jne. sekä halpis keraamisia. Nyt olen rakastunut valurautaisiin. Niitä on muutamama. Yksi joku isompi ja kalliimpi sekä kaksi halpaa ja pienempää. Kaikki ovat hyviä. Alkuun tein noin kymmenen rasvapolttoa ja nyt voin hyvin paistaa kananmunan tarttumatta. Teflonilla ei saa mitenkään samaa pintaa kuin valuraudalla. Kaikki kastikkeet yms teen samalla pannulla.
Suuri valuraudan etu on myös se, että voi käyttää metallisia työkaluja. Itse ainakin pidän ohuesta metallisesta lastasta.
Miinuksena paino ja se että ruokaa ei saa säilyttää pannulla.
Tokmannin keraaminen paistinpannu on palvellut jo monta vuotta, maksoi vain jotain 5-6 euroa kpl, ostin pari kappaletta.
T. Lidl-mies.
Pinnoittamaton alumiinipannu on mielestäni paras pannu paistamiseen - keittoastiat ovat sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Pinnoittamaton alumiinipannu on mielestäni paras pannu paistamiseen - keittoastiat ovat sitten erikseen.
Alumiini > Alzheimer
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pinnoittamaton alumiinipannu on mielestäni paras pannu paistamiseen - keittoastiat ovat sitten erikseen.
Alumiini > Alzheimer
Nämä on niitä Magneettimedian juttuja - samoin kuin se, että ruokasoodan ja melassin yhdistelmä parantaa syövän.
Valurautainen on ollut aina, enkä muita halua edes kosketella.
Raskasmetallipannua meillä käytetään.
Teflonpannua jossa on korkeat reunat. Ei pala kastikkeet pohjaan.
Me paistamme poikkiksen kanssa teflonisella, koska Sen saa pyyhkimällä puhtaaksi!