Olen ns. menestyvä akateeminen nainen, mutta tekisi mieli vaihtaa nimi ja aloittaa hanttihommissa 500 km päästä täältä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sinulla mahdollisuutta jäädä sapattivapaalle ja miettiä tilannetta "ajan kanssa"? Itsekin olin samassa tilanteessa. Onneksi säästöjeni avulla pystyin jäämään pois työstä jo ennen virallista eläkeikää.

Voitko ajatella, että kouluttatuisit jollekin ammattikoulutasoiselle alalle? (lähihoitaja, parturikampaaja, sähköasentaja yms). Olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä uudelleen. 

Niin, ja kyllä muuallakin Suomessa lapsi voi saada aivan hyvä koulutuksen, jopa paremman kuin Helsingissä. Ajatus Helsingin paremmudesta on vain niillä, jotka eivät koskaan ole asuneet muualla.

Olen käyttänyt opintovapaat ja kaikki opintotuet sapattivapaan muodossa ja opiskellut sinä aikana lisää voidakseni edetä urallani. Eli nämä on jo käytetty nämä vaihtoehdot. Pienen lapsen yh:na ilman opintotukia en voi opiskella muutamaa vuotta enää vaikka olisikin joku kampaaja-ala. Ap

Mitkä opintovapaat ja opintotuet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä vie lasta mukanasi. Helsingissä on kuitenkin parhaat koulut ja hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet.

Höpö, höpö, kyllä opetus on loistavaa maaseutukouluissa. Sit lukioonhan voi mennä minne haluaa ts, mihin rahkeet rittää. Tietysti lapsi mukaan.

Jos muuten haet jossakin takahikiällä kaupan kassalle töihin ja näytät vaan peruskoulutodistuksen. Ei ne sinun juttujasi googlaa . Onhan monia ihmisiä joilla on sama nimi, vai onko nimesi kovin erikoinen.

Saman nimisiä ei Suomessa ole montaa. Mutta ajattelin siis aloituksessani sitä, että haluaisin täyden irtioton siitä uraihmisistä, joka olen ollut vuosia. Omassa päässäni oma nimeni ja urani ja identiteettini kytkeytyy niin vahvasti toisiinsa, että että tarkoitin jos ottaisin kutsumanimeksi vaikka toisen nimeni niin se olisi jo irtiotto siitä kuka olen ollut. Ap

Ei kai nyt sentään. Meinaat että sinä olet nimesi tai urasi. Kai nyt jokaisella on muukin minuus ja identiteetti. Toisaalta nimen muutos ei poista sitä, että olet aina sinä. Jos olet tyytymätön, olet sitä eri nimisenä ja eri paikkakunnallakin. Itseäsi et pääse pakoon.

Sinulla on 3v lapsi? Eikö juuri ollut äitiyslomat ym. Eikö pikkulapsen äidillä ole muuta kuin työ.

Oli äitiysvapaat ym. 

Mutta yritin selittää tässä ketjussa, että vihaan omaa alaani ja haluan täysin eroon oman alan ympyröistä mutta en pääse. Se nimenvaihto ja muutto kauas oli yksi idea miten joku voisi sen toteuttaa. Muitakin ideoita hain. Se nimi ei nyt ole ollenkaan oleellinen tässä asiassa vaan täysi eroonpääsy omasta ammatista. Muuten pidän elämästäni kyllä.

Ap

Koko ketjun omet hokenut että nimi on ongelma. Ja edellinen vastasi sinun viestiin:"Omassa päässäni oma nimeni ja urani ja identiteettini kytkeytyy niin vahvasti toisiinsa, että että tarkoitin jos ottaisin kutsumanimeksi vaikka toisen nimeni niin se olisi jo irtiotto siitä kuka olen ollut."

Etkö näe tuossa mitään ongelmaa? Sinulla ei ole identiteettiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen hiton usein miettinyt samaa, mutta en uskalla. Osasyy on se, etten ole ikinä ollut kovin paljoa tekemisissä kouluttamattomien ihmisten ja työväenluokan kanssa. En usko, että minulla löytyisi mitään yhteistä puhuttavaa työkaverien kanssa. Hankalaa on nimittäin nytkin, muttei sentään mahdotonta. Naisilla on joku pakkomielle jauhaa lapsistaan, mutta onneksi asiantuntijatöissä on paljon miehiäkin, ja heille ei jää ättäräätättärää-vaihe päälle. En osaa hahmottaa itseäni keskustelemassa auto- tai muusta penkkiurheilusta, tosi-teeveestä, Vain elämää- tai Tanssii tähtien kanssa-skeidasta. Sama pätee rikkaiden kauppiaiden omaisuuden päivittelyyn, autoihin, nettipokeriin ja herravihaan. Tiedostan rajoitteeni eli sen, että loppujen lopuksi tulen toimeen vain koulutetun keskiluokan kanssa. Miksei yläluokankin, sen suppean aineston perusteella arvioituna, joka on työelämässä kertynyt.  Eli summa summarum: eiköhän tämä tästä. En mene minnekään juomaan kossua ja laulamaan karaokea.  

No etpä todella ole ollut tekemisissä kouluttamattomien, maalaisten ja työläisten kanssa, jos kuvittelet heidän keskustelevan vain tuollaisista. 

Mistähän meidän työpaikalla onkaan keskusteltu: paikkakunnan pöljimmästä poliittsesta päätöksestä (ei kuitenkaan herravihaa), säätilan vaikutuksesta marjasatoon ja hirvenmetsästyksen vaiheista ( kyllä, ollaan maalla),  sanaristikon täyttämisestä ( yhteinen taukoharrastus). Ja tottahan tämä, että lapsestakin puhuttiin, ei tosin penkkiurheilun vaan kulttuurin merkeissä kun työkaverin lapsen kuva oli lehdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

0/5

Akateeminen toki tajuaa, ettei nimenmuutos hävitä tietoja. Pitäisi muuttaa henkilötunnuskin. Aattelitko vaihtaa sukupuolenkin ja ryhtyä persumieheksi

😂😂😂😂😂

No ei tietenkään hävitä muuten kuin siten että nimenmuutoksen jälkeen minusta ei voisi googlaamalla löytää akateemista julkaisutoimintaani, ylen sivuilla olevia uutisia, joissa olen asiantuntijakommentoijana jne. Eli tämän urani voin hävittää vaihtamalla nimen, koska henkilötunnuksellani sitä ei mistään löydy. Ap

No kuule ketään ei kiinnosta mielikuvitusurasi.

Vierailija kirjoitti:

En löytänyt ekstraajat -sivuilta tieta, että työntekijäni pitäisi olla alle 54-vuotias.   Vai onko tämä yleinen yläikäraja työsaannille nykypäivänä?

Öö, miksi sä niin luulit että olisi joku tollanen sääntö? Siinä aiemmassa viestissä joku kirjoitti, että on ihan sama onko joku 20v tai 54v. Eihän se mitään yläikää tarkoittanut vaan oli pelkästään esimerkki että eri-ikäiset kelpaa.

Eikö kellään oo enää mitään sisälukutaitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuntuu olevan aivan helkkarin vaikeaa nyt tälle "akateemiselle" ihmiselle ottaa mitään neuvoja vastaan tai itse käyttää päätään vähän käytännönläheisemmin.

AP puhui "hanttihommista" aloituksessa. No, kävisikö kaupan kassa? Äläkä ala ap nillittämään, että olet liian korkeasti koulutettu siihen hommaan ja CV on liian pitkä. Tätä hommaa voit tehdä pääkaupunkiseudulla eikä tarvitse muuttaa mihinkään ja leikkiä anonyymiä.

Tässä ohjeet:

Mene nettisivuille www.ekstraajat.fi

Ekstraajat ottaa töihin tyyppejä, jotka ovat täysi-ikäisiä ja täysipäisiä. On sama ootko 20v vai 54v. Tai ootko ylioppilas vai ydinfyysikko. Saat sieltä parin päivän koulutuksen ja sitten lataat ekstraaja-sovelluksen kännykkääsi ja sinne tulee aina ilmoitus vapaista työvuoroista. Voit etukäteen rajata, että haet työvuoroja esim vain Vantaalta.

Voit työskennellä omien halujesi mukaan 0-7 päivää viikossa. Palkka ei ole iso, mutta eipä koulutuskaan kestä kuin sen pari päivää.

Oma tyttäreni työskentelee opintojen ohessa ekstraajilla ehkä 3 iltaa viikossa (hän haluaa iltavuoroja, on niitä päivävuorojakin). Työkaverin vaimo on ollut ekstraajilla jo pitkään, oli aiemmin koulutushommissa yksityisellä sektorilla, mutta halusi jotain kevyttä työtä lasten kanssa kotonaolon jälkeen. Nyt tekee aika säännöllisesti lyhyitä aamuvuoroja.

Mitäs keksit ap tästä ettei kelpaa?

Tuskin ap saa tuolta mitään. Hain hanttihommia kun vielä opiskelin, mutta tuolta ei kuulunut mitään, vaikka oli paljon työkokemusta.

Koska tää tapahtui? Oletko ihan täysipäinen? Ainakin viimeiset 3 vuotta noilla on ollut kova työntekijäpula.

Mutta joo, tää koskee vaan pääkaupunkiseutua, ootko muualta?

Vierailija kirjoitti:

Olen hiton usein miettinyt samaa, mutta en uskalla. Osasyy on se, etten ole ikinä ollut kovin paljoa tekemisissä kouluttamattomien ihmisten ja työväenluokan kanssa. En usko, että minulla löytyisi mitään yhteistä puhuttavaa työkaverien kanssa. Hankalaa on nimittäin nytkin, muttei sentään mahdotonta. Naisilla on joku pakkomielle jauhaa lapsistaan, mutta onneksi asiantuntijatöissä on paljon miehiäkin, ja heille ei jää ättäräätättärää-vaihe päälle. En osaa hahmottaa itseäni keskustelemassa auto- tai muusta penkkiurheilusta, tosi-teeveestä, Vain elämää- tai Tanssii tähtien kanssa-skeidasta. Sama pätee rikkaiden kauppiaiden omaisuuden päivittelyyn, autoihin, nettipokeriin ja herravihaan. Tiedostan rajoitteeni eli sen, että loppujen lopuksi tulen toimeen vain koulutetun keskiluokan kanssa. Miksei yläluokankin, sen suppean aineston perusteella arvioituna, joka on työelämässä kertynyt.  Eli summa summarum: eiköhän tämä tästä. En mene minnekään juomaan kossua ja laulamaan karaokea.  

Minä ajattelisin että fiksun ja koulutetun ihmisen tunnistaa ennen kaikkea siitä ettei ajattelu ole niin kaavamaista ja ennakkoluuloista. Heitit tuossa aika listan kliseitä.

Apllä on tässä kyseessä ns. ruoho on vihreämpää ongelma. Et jaksaisi tuolla kaupan kassalla kovin kauaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhdy yrittäjäksi. Et ole kenellekään tilivelvollinen taustastasi.

En keksi mitä yrittäisin. Minun omalla alalla ja tällä koulutuksella ei toimi oikein kukaan yrittäjänä, koska ei ole sellaista myyntituotetta, jota joku ostaisi niin että sillä eläisi. Pitäisi olla jonkun toisen alan yrittäjä mutta muuta en osaa kuin tätä omaa kapeaa alaa (olen vastaava kuin esim. meteorologi). Ap

Jos olet hyvä työssäsi on helppo suuntautua enemmän esim hallintoon ja sitä kautta kävellä moneen muuhun organisaatioon ihan toisenlaisiin tehtäviin (esim tutkija - tutkimushallinto - hallinto reittiä). Jos taas olet oikeasti väsynyt työhösi valita työpaikalla uupumusta, sinut voidaan siirtää helpompiin tehtäviin. Monet akateemiset työpaikat ovat instituutteja joissa useita konttoreita ympäri Suomen, työnkuvan muutos ja sitä seuraava palkan alennus on helpompi niellä maakunnissa kuin etelässä jos yh olet. Mutta provolta tämä kuulostaa.

Olen nyt useamman vuoden yrittänyt siirtyä enemmän hallinnon suuntaan hakemalla sellaisia työpaikkoja, mutta ne on aina hieman vähemmän vaativia ja vähemmän vastuullisia töitä kuin mitä nyt teen eli ns. alaspäin uralla. Ja en pääse niihinkään paikkoihin edes haastatteluun. Niissä hauissa saa aina tietää kuka valittiin ja olen selvittänyt millaiset ihmiset noita saa, niin aina on ollut minua vähemmän koulutettu ja vähemmän kokenut joka siihen on sitten palkattu. Olen pyytänyt myös nykyiseltä työnantajalta siirtoa vähemmän vaativiin tehtäviin (palkanalennuksella) mutta siihen ei ole suostuttu. Vaativampia vastuita vain tarjotaan. Ja ei ole provo, tämä on vain loppuunpalaneen ihmisen pohdintaa siitä mistä löytää ulospääsy kun oman alan työt tuntuu täysin merkityksettömiltä ja epäkiinnostavilta ihan arvomaailman näkökulmastakin nykyään. Ap

Tee nykyiset työsi laiskemmin.

En ole uupunut vastuuseen enkä työn vaatimuksiin enkä työn määrään. Olen vain totaalisen kyllästynyt koko alan kaikkiin aiheisiin ja sisältöihin ja asioihin joihin työ kohdistuu. Ne ei kiinnosta minua enää pätkääkään. En haluaisi kuulla niistä enää koskaan mitään enkä olla enää tekemisissä niiden sisältöjen kanssa. Osa sisällöistä tuntuu nykyisen arvomaailman mukaan täysin turhilta. Ap

Arvaan että ap on rahoitusalalla.

Mene oppisopimuskoulutukseen? Niitä varmasti löytyy Helsingistä. Kestää lyhyen aikaa ja olen ymärtänyt, että siitä myös maksetaan jotakin (ei mitään suurta) vaikka olisit jo opintotukikuukaudet käyttänyt. Lopun tulomenetyksen voi kattaa säästöillä.

No mikä tässä nyt on ongelma? Muuta ja mene sinne kassalle töihin. Ja ne jotka ajattelee että maaseudun tai pikkukaupunkien ihmiset on jotenki ihan ulalla ja sivistymättömiä on ite kapeakatseisia ja sivistymättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen hiton usein miettinyt samaa, mutta en uskalla. Osasyy on se, etten ole ikinä ollut kovin paljoa tekemisissä kouluttamattomien ihmisten ja työväenluokan kanssa. En usko, että minulla löytyisi mitään yhteistä puhuttavaa työkaverien kanssa. Hankalaa on nimittäin nytkin, muttei sentään mahdotonta. Naisilla on joku pakkomielle jauhaa lapsistaan, mutta onneksi asiantuntijatöissä on paljon miehiäkin, ja heille ei jää ättäräätättärää-vaihe päälle. En osaa hahmottaa itseäni keskustelemassa auto- tai muusta penkkiurheilusta, tosi-teeveestä, Vain elämää- tai Tanssii tähtien kanssa-skeidasta. Sama pätee rikkaiden kauppiaiden omaisuuden päivittelyyn, autoihin, nettipokeriin ja herravihaan. Tiedostan rajoitteeni eli sen, että loppujen lopuksi tulen toimeen vain koulutetun keskiluokan kanssa. Miksei yläluokankin, sen suppean aineston perusteella arvioituna, joka on työelämässä kertynyt.  Eli summa summarum: eiköhän tämä tästä. En mene minnekään juomaan kossua ja laulamaan karaokea.  

Minä ajattelisin että fiksun ja koulutetun ihmisen tunnistaa ennen kaikkea siitä ettei ajattelu ole niin kaavamaista ja ennakkoluuloista. Heitit tuossa aika listan kliseitä.

Ihan järkyttävän ennakkoluuloinen lista tosiaan. Kuin joku tynnyrissä kasvanut.

Mua lähinnä huvittaa, että joku kuvittelee olevansa niin erityinen ettei voi muuttaa maalle ja downshiftata. Mene peilin eteen ja sano sille että et ole sen kummempi kuin muutkaan.

Muutappa kuule Sallaan.

Vierailija kirjoitti:

Mene oppisopimuskoulutukseen? Niitä varmasti löytyy Helsingistä. Kestää lyhyen aikaa ja olen ymärtänyt, että siitä myös maksetaan jotakin (ei mitään suurta) vaikka olisit jo opintotukikuukaudet käyttänyt. Lopun tulomenetyksen voi kattaa säästöillä.

Oppisopimuskoulutuksessa pitää  maksaa ihan työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mene oppisopimuskoulutukseen? Niitä varmasti löytyy Helsingistä. Kestää lyhyen aikaa ja olen ymärtänyt, että siitä myös maksetaan jotakin (ei mitään suurta) vaikka olisit jo opintotukikuukaudet käyttänyt. Lopun tulomenetyksen voi kattaa säästöillä.

Oppisopimuskoulutuksessa pitää  maksaa ihan työehtosopimusten mukaista palkkaa.

No tämähän sitten olisi AP:n kannalta vielä parempi. Paikkaa voi toki joutua hetken etsimään mutta jos motivaatio on korkealla niin eiköhän jotain löydy. 

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa hakea vaikka Airpron lentokenttätöihin. Älä kerro itsestäsi muuta kuin kielitaitosi ja se, että nyt olet lähdössä vuodeksi Lappiin ja olet valmis tekemään mitä työtä tahansa.

Airpron työntekijöille tehdään mm. turvallisuusselvitys ja olettaisin, että haastattelukin on aika tiukka. Sinnekö voi mennä valehtelemaan, ettei muuta työhistoriaa ole, mutta kieliä osaa kovasti puhua?

Jos kuvitellaan, että ap onnistuisi tuossa huijaamaan, niin ihan tosissasiko haluaisit, että lentokentällä työskentelee ihmisiä, jotka ovat sinne valheella päässeet? 

Apua, mitä ehdotuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Oma tyttäreni työskentelee opintojen ohessa ekstraajilla ehkä 3 iltaa viikossa (hän haluaa iltavuoroja, on niitä päivävuorojakin). Työkaverin vaimo on ollut ekstraajilla jo pitkään, oli aiemmin koulutushommissa yksityisellä sektorilla, mutta halusi jotain kevyttä työtä lasten kanssa kotonaolon jälkeen. Nyt tekee aika säännöllisesti lyhyitä aamuvuoroja.

Mitäs keksit ap tästä ettei kelpaa?

Minä hain kauppoihin vähän alle 5-kymppisenä työttömänä (takana 20 vuotta toimistotöitä ei kovin kummoisella koulutuksella). Yhteen paikkaan pääsin haastatteluun, muilta en saanut vastaukseksi edes "kiitos, mutta ei kiitos". Asun Helsingissä. 

-eri vastaaja

Pohjoisessa joku poromies odottaa elämänsä naista!

Vierailija kirjoitti:

Mua lähinnä huvittaa, että joku kuvittelee olevansa niin erityinen ettei voi muuttaa maalle ja downshiftata. Mene peilin eteen ja sano sille että et ole sen kummempi kuin muutkaan.

En kuvittele olevani erityinen. Tämän aloituksen pointti oli että voiko tällainen kapean alan akateeminen saada enää muita töitä esim kassana. Koska kassaksi on monta minua paljon sopivampaa hakijaa niin palkkaisiko joku minua. En voi muuttaa maalle ellen saa sieltä esim kassan töitä. Mutta tässäkin ketjussa on sanottu että kassaksi palkataan mieluummin joku paikallinen nuori. Ap