Lue keskustelun säännöt.
Muita yli 3-kymppisiä, joilla ei ole yhtään säästöjä tai varallisuutta?
26.09.2019 |
Mikä on syynä tähän tilanteeseen ja koetko häpeää tilanteesta tai itsesi epäonnistuneeksi?
Itselläni siis otiskon mukainen tilanne ja mietin olisiko täällä kohtalontovereita.
Tuntuu vaan, että muilla on omistusasunnot ja muutenkin paljon parempi rahatilanne.
Omalla kohdallani tilanne johtuu siitä, että opiskellessani ei rahaa juurikaan ollut käytössä, sitten olin tosiaan opiskelijana ja töissä silloin tällöin. Varsinaiseen kunnon työhön päästessäni aloin sitten nauttimaan niistä rahoista ja tuli käytettyä rahaa huolettomasti. Mutta silloin ei ollut mitään isoja velkoja kuitenkaan. Lopulta ajauduin nettipeleihin ja voittojen jälkeen tuli hävittyä, niin että pahimmillaan oli velkaa peleistä ja luottokorteista noin 20 000 euroa.
Nyt sitten makselen velkoja pois noin tonnilla kuussa. Velat on maksettu noin 1,5-2 vuoden päästä.
En tosin enää koe itseäni epäonnistukseeni, olen tyytyväinen pieniin asioihin ja onnekseni en ehtinyt velkaantua kuitenkaan enempää.
Kommentit (72)
Kolmekymppisellä on vielä rutkasti aikaa, ennen eläkeikää, kerätä varoja. Nyt vaan nettiä tutkimaan miten voi tienata lisää rahaa. Sieltä löytyy satoja vinkkejä. Olin samassa tilanteessa, nyt hyvät säästöt koossa viiskymppisenä. Vaatii vaivannäköä joka päivä ja asiaan perehtymistä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta 40-v ja säästöjä ei juuri ole. Asumme aso:ssa, siinä kynnysraha on "sisässä" eli gavallaan jotain omaisuutta on. Jemmatilillä on 3kk bruttopalkkaa vastaava summa (hätätilantejta varten) mutta enemmänkin voisi olla.
Syy miksi ei ole, on se, että elämä kn tässä ja nyt. Haluan elää (matkustaa, käydä teatterissa, ulkona syömässä etc.) NYT, en miettiä huomista.
Mutta kun ikää tulee, alka tajuta että olisi hyvä että sukan varressa olisi jotain säästöjä.
Toisaalta, "huomenna" voi jäädä bussin alle/tulla sota/luonnonkatastrofi/saada sairauskohtauksen, tai sattua mitä vaan, koko maailma voi romahtaa. Mitä silloin haluaa muistella/millaisen elämän on elänyt? Onko kiva että säästi "eläkkeelle" jos ei koskaan eläkepäiviä sitten nähnyt.
Lapsia ei ole, ei ole ketään jota varten "säästää" yli oman eliniän.
Just näin. Läheiseni kuoli yli 100k pankkitilillä. Olisi päässyt eläkkeelle parin vuoden päästä. Senttiäkään ei saanut mukaan.
Minä käytännössä, koska asunnon hinta tullut niin paljon alas ettei lähellekään omia saisi takaisin ja pienen kaupungin hintataso muutenkin alhainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen 33-vuotias ja maksan pikavippejä pois. Ensi vuonna pitäisi ulosoton olla tyhjä. Olen paskassa toimistotyössä paskalla palkalla. Koen epäonnistuneeni ja harkitsen t*ppavani itseni 35-vuotiaana, jos olen edelleen tällainen luuseri.
Miksi tähän tulee vaan alapeukkuja?
Oiskohan tossa selitys? Olet työssä ja kohta velaton, nuori ja koet silti olevasi luuseri ja päätät tappaa itsesi. Otas nyt ne peilit silmiltäs ja katso ympärilles kuinka paljon huonommin monella muulla asiat on ja eivät puhu itsarista mitään, onnellisena elelevät kun saavat kuitenkin elää. On työttömiä, vakavasti sairaita, vammaisia, mutta eivät valittele omaa surkeuttaan koko maailmalle, nauttivat elämästä niillä avuilla mitä on.
En ole ikinä ymmärtänyt tätä logiikkaa. Ei saa verrata itseään muihin (jotka menestyvät paremmin), koska oma elämä näyttää surkealta ja itsetunto murenee. Mutta samalla voi verrata omaa elämäänsä niihin, joilla menee huonommin. Mitä tekemistä niillä työttömillä, sairailla tai vammaisilla on minun kanssani? Kivat heille, että he elävät hyvää elämää heikkouksistaan huolimatta ja voin ihailla sitä, mutta ei se mitenkään vaikuta minun elämääni.
Ihan samalla tavalla minua ei kiinnosta tämä työ. Lukemaan opetettu apina voisi tehdä tätä hommaa. Palkka kyllä vastaa tehtäviä. Työ ei vastaa koulutustani, mutta koulutustani vastaavia töitä on vähän eikä minulla ole mitään kokemusta koulutukseeni liittyvistä töistä ja tutkintokin on jo 7 vuotta vanha, joten aika alkaa olla ajanut sen ohi. Töihin menee 8 tuntia + yhteensä 2 tuntia työmatkoja. Yritän nukkua 8, jonka lisäksi aikaa menee kaikkeen tylsään kuten kokkailuun ja siivoiluun. Aikaa kivoihin juttuihin jää ehkä pari tuntia illassa. Ja usein ne kivat jutut maksaa, joten paskan palkkani takia joudun tekemään kovia valintoja siitä mitä voin tehdä ja ostaa. Ja tätä pitäisi tehdä vielä 40 vuotta, jonka jälkeen ehkä pääsee köyhäilemään eläkkeelle. En ymmärrä mitä hauskaa on elämässä. Minun olisi pitänyt syntyä joko rikkaaksi tai neroksi, koska tämä on ihan perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole vielä 30-kymppinen, mutta omistan vaan säästöjä jonkin verran. Mitään suurempaa minulla ei ole. Olen ollut todella paljon työtön ja oikeastaan opiskella pitäisi, mutta en meinaa päästä. Tuhlannut en ole mihinkään, mutta rahaa ei silti paljon lisää tule ja kaikki vaivalla säästettyjä. Rahoja noin 9000 ja siinä kaikki viiden viiden vuoden ajalta.
Eipä kukaan meistä kirjoittajista ole (vielä) 300-vuotias.
No, arvatenkin joku nyt tähänkin puuttuu. En vaan ehtinyt tarkistaa mitä kiireessä kirjoitin, kun palsta meni kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole vielä 30-kymppinen, mutta omistan vaan säästöjä jonkin verran. Mitään suurempaa minulla ei ole. Olen ollut todella paljon työtön ja oikeastaan opiskella pitäisi, mutta en meinaa päästä. Tuhlannut en ole mihinkään, mutta rahaa ei silti paljon lisää tule ja kaikki vaivalla säästettyjä. Rahoja noin 9000 ja siinä kaikki viiden viiden vuoden ajalta.
9000 on hyvä summa.
Ehkä sinusta se on, mutta itsestäni todella pieni summa. Jos siitä esim autonkorjaukseen tai koiran eläinlääkäriin menee rahaa niin ei paljon jää. Muuten en sitten omista yhtään mitään. En autoa tai mitään muutakaan rahan arvoista. Omasta mielestäni en kyllä rikas ole ja nuo rahat säästetty yli viidessä vuodessa ihan 100 euroa kuussa. Eli todella hidasta. Kyllä joihinkin verraten olen aika köyhä, kun katsoo muiden elämää tässä hetkessä. Joillakin paljon omaisuutta ja itsellä sellaista aineellista omaisuutta ei ole. olen myös köyhästä perheestä ja vanhemmilla vieläkin paljon lainaa ja hyvä kun saavat ne maksettua. Siinä mielessä tuskin koskaan tahdon paljon lainaa ottaa, kun näkee seb vaikeuden mihin vanhempanikin ovat joutuneet. Tosin en edes nyt saisi lainaa, kun ei ole mitään vakituista työtä. Ei näistä jutuista viitsi puhua paljon, kun monet tutut ovat aika rikkaita ja matkustelevat paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole vielä 30-kymppinen, mutta omistan vaan säästöjä jonkin verran. Mitään suurempaa minulla ei ole. Olen ollut todella paljon työtön ja oikeastaan opiskella pitäisi, mutta en meinaa päästä. Tuhlannut en ole mihinkään, mutta rahaa ei silti paljon lisää tule ja kaikki vaivalla säästettyjä. Rahoja noin 9000 ja siinä kaikki viiden viiden vuoden ajalta.
9000 on hyvä summa.
Ehkä sinusta se on, mutta itsestäni todella pieni summa. Jos siitä esim autonkorjaukseen tai koiran eläinlääkäriin menee rahaa niin ei paljon jää. Muuten en sitten omista yhtään mitään. En autoa tai mitään muutakaan rahan arvoista. Omasta mielestäni en kyllä rikas ole ja nuo rahat säästetty yli viidessä vuodessa ihan 100 euroa kuussa. Eli todella hidasta. Kyllä joihinkin verraten olen aika köyhä, kun katsoo muiden elämää tässä hetkessä. Joillakin paljon omaisuutta ja itsellä sellaista aineellista omaisuutta ei ole. olen myös köyhästä perheestä ja vanhemmilla vieläkin paljon lainaa ja hyvä kun saavat ne maksettua. Siinä mielessä tuskin koskaan tahdon paljon lainaa ottaa, kun näkee seb vaikeuden mihin vanhempanikin ovat joutuneet. Tosin en edes nyt saisi lainaa, kun ei ole mitään vakituista työtä. Ei näistä jutuista viitsi puhua paljon, kun monet tutut ovat aika rikkaita ja matkustelevat paljon.
Kirjoitan nyt vähän ristiin, ku puhun auton korjauksesta. Osallistun siis vanhempieni auton kuluihin, kun ei ole omaa ja käytän itsekin sitä aina välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kovalla työllä varallisuus hankitaan. Ei tule itsestään jos ei vanhemmilta saa. Meillä on 2 autoa, joista toisesta lainaa. Omistusasunto josta myymällä jäisi käteen vähintään 20000€. Tilillä on 8000 euroa säästössä isompaa kotia varten. Mitään en ole ilmaiseksi saanut ja pienestä palkasta ollaan kaikki säästetty. Vielä muutama vuosi sitten elettiin kädestä suuhun työttömyyden vuoksi.
Mutta ettehän te sitten pysty nauttimaan elämästä kunnolla?
Vierailija kirjoitti:
Eipä minullakaan vielä kolmikymppisenä ollut kuin 100% asuntolainaa. Nyt neljävitosena on puolikas omakotitalo Helsingissä ja jonkin verran sijoituksia ja viiden kuun nettopalkka tilillä. Eli ei mitenkään supertilanne, mutta ei huonokaan. Itse olen tyytyväinen. Kyllä sitä omaisuutta ehtii kolmenkympin jälkeenkin kerryttää.
Sama juttu! 30-vuotiaana mulla oli ehkä 200 säästöjä ja asuntolainaa vaikka muille jakaa. Autoa en omistanut, kun ei ollut varaa siihenkään.
Nyt 39-vuotiaana säästöjä n. 30 te, asuntolaina loppusuoralla, palkkakin noussut yli tonnilla niistä ajoista. Auto on, vielä suht uusi ja velaton.
Nyt jälkikäteen mietin, että ihan turhaan raha-asioita silloin murehdin. Säästöjä ehtii kyllä kerryttää myöhemminkin, peli ei todellakaan ole menetetty 3-kymppisenä kellään. 30 on vielä tosi nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole yhtään säästöjä. Opiskelin vielä kun odotin esikoistani. Sain työn kun lapsi pieni ja jouduin yksinhuoltajaksi. Kaikki tulot menevät puhtaasti arjen pyörittämiseen. En ole ikinä perinyt keneltäkään mitään eikä lapsen isällä ollut luottotiedot kunnossa ennen lapsen syntymää, joten oma koti jäi silloinkin haaveeksi vaikka minä kävin töissä ja koulussa. Takasin hänen velkoja ja olen nyt niitä maksanut noin 15 000 pois. Nyt voin säästää pikkuhiljaa asunnon käsirahaan, mahdollisesti 5 vuoden päästä saan oman asunnon.
Olen itse 30-vuotias. Virallista säästötiliä ei ole, mutta käyttötilillä pysyy aina ns. Hätävara pahanpäivän varalle.
18-vuotiaana aiheutetut pikavippi velat kuittasin pois äitiysloman aikana (olen ollut kotona lasten kanssa nyt 5 vuotta, sitä ennen töissä).
Ensi vuonna on mukava palata töihin ja aloittaa puhtaalta pöydältä, kun ulosmittari ei roiku palkoissa kiinni.
Omistan kyllä yhden asunnon, jonka olen perinnöksi saanut. Tällä hetkellä vuokraan sitä sukulaistytölle.
En koe epäonnistuneen, vaikka kyllähän sitä kuvitteli, että tässä vaiheessa elämää omistaisi omatalon ja tontin niin kuin osa tuttavista. Aina elämä ei mene niin kuin sen on suunnitellut.
Oiskohan tossa selitys? Olet työssä ja kohta velaton, nuori ja koet silti olevasi luuseri ja päätät tappaa itsesi. Otas nyt ne peilit silmiltäs ja katso ympärilles kuinka paljon huonommin monella muulla asiat on ja eivät puhu itsarista mitään, onnellisena elelevät kun saavat kuitenkin elää. On työttömiä, vakavasti sairaita, vammaisia, mutta eivät valittele omaa surkeuttaan koko maailmalle, nauttivat elämästä niillä avuilla mitä on.