Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi ja anopin ”kunnollinen maalaisjoulu”
26.09.2019 |
Taas se alkoi. Kinuaminen hornan tuuttiin ahtaaseen epäsiistiin huusholliin joulunviettoon.
Matkaa monta sataa kilsaa ja perillä nukkuminen patjalla tupakeittiössä. Pahaa ruokaa ja kunnon junttimeininkiä. Kyllä houkuttaakin.
Kommentit (391)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkäön en vertaillut, kerroin vain miten itse teen ja aion tehdä jatkossakin. Vaikka muuttaisivat Lappiin asumaan ja kaikki lapset kouluikäisiä, aiomme silti mennä. Ei sinun tarvitse vähätellä minun tilannettani vain siksi, ettet itse halua mennä. Mutta itse teet omat päätöksesi ja ruikuttamisen sijaan ota vastuu omista valinnoistasi. Ei kukaan sinua sinne pakoita.
No sinähän se tänne punkesit vertailemaan ja sössöttämään. En minä sinua tänne pyytänyt.
Taitaa jollain pipo kiristää ja ymmärryksessä olla vikaa. Olisit kirjoittanut jo heti alkuun, jos halusit vain ihmisten toteavan, että oikeassa olet.
Mikä se sinun antisi on? Tilanteesi on erilainen etkä tajuq mitään. Mutta kirjottaa pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulu, vuoden tuskaisin juhla.
Omalla kohdalla ainoa hyvä asia on, ettei meillä ole lapsia. Pääsee paljon helpommalla kaikessa jouluun liittyvässä.
Minä olisin jouluihminen, mutta jouluissa on ollut jotain ihanaa viimeksi lapsena. Nykyään koko hiton juhla on yhtä suorittamista. Kaikkein pahimpia ovat olleet ne joulut, joina on pitänyt mennä sekä omille että miehen vanhemmille syömään kinkkua. Pyhät menevät autossa istuessa, ruokapöydässä istuessa... Yhhyh.
Kerran kutsuin molempien vanhemmat meille tapanina, ajattelin, että saisimme olla sillä tavoin edes aaton ja joulupäivän kotona rauhassa. Saimme tietysti, mutta minä vietin ko. päivät aamusta iltaan lieden ääressä. Tykkään kyllä kokkailla, mutta jouluna olisi kiva vaan rauhoittua ja nauttia rennosta vapaa-ajasta. Viime joulu oli paras pitkään aikaan: olimme kotona koko joulun, emme menneet mihinkään, emme kutsuneet meille ketään. Sukulaisia kävi ennen joulua.
En ymmärrä, miksi se vierailurumba pitää hoitaa juuri joulunpyhinä? Miksei voisi kyläillä vaikka joulua edeltävänä viikonloppuna tai välipäivinä, jolloin jokainen saisi viettää pyhät parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos nauttii sukujoulusta, mikäs siinä, sitten viettää sellaista, mutta läheskään kaikki eivät jaksa sitä pakkosukulointia, mikä jouluun perinteisesti liittyy.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa tuota kinuamista. Kuin lapsi jankkaisi.
Haluaisin että jouluna on PUHDASTA ja hyväntuoksuista, saa levätä ja lukea ja syödä hyvää ruokaa.
Ap
Taitaa kulkea teillä suvussa. Samanlaista lapsellista jankkaamista sinulta. Mene tai ole menemättä, tee päätös ja jos joku siitä sinulle kuittailee, niin mitä sitten. Sinä jäät kotiin, mies menee sinne jos haluaa ja lapset päättää mihin haluavat, missä ongelma? Kitinää selvästi puolin ja toisin lopputuloksesta riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä joulua kammoavia syntyy sellaisista, joilla on itsellään ollut kurjat joulut lapsena. Siksi joulut alkavat ahdistaa.
Toinen syy voi olla se, että kaipaa menetettyjä rakkaitaan liikaa jouluna niin, ettei tuskaltaan pysty ollenkaan saamaan joulutunnelmaa. Juhlapyhinä kuulemma kaipaus yleensä muistuu enemmän mieleen kuin arjen keskellä.
En minä joulua kammoa. En vaan haluaisi viettää sitä uupuneena ahtaasti ja likaisesti ja syödä huonoa ruokaa.
Ap
Kehtaat haukkua anopin vaivalla tekemiä ruokia.
Vie sinne mukanasi mieluisia ruokia ja tarjoudu vaikka viikkoa aiemmin siivousavuksi. Oliis varmaan mielissään.
Eli anna vaikka joululahjaksi hänelle joulusiivous, jonka teet tai palkkaa joku tekemään!
Niin, että ap työviikon jälkeen lauantaina (emme tiedä, mitä ap tekee työkseen, mutta monessa paikassa joulunalusviikot ovat kiireisiä) ajaa anoppilaan 500+ km, siivoaa yön ja sunnuntaina ajaa toiset 500+ km kotiin ja maanantaiaamuna virkkuna töihin?
Ihan perus vierainvaraisuuteen kuuluu laittaa koti kuntoon ja puhtaaksi, jos kutsuu vieraita. Ei kyllä ole millään tapaa apn tehtävä.
Se on ap:n miehen tehtävä, jos haluaa auttaa vanhempiaan. Ei ap:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemme ihan mielellämme isoisovanhemmillemme jouluisin. Matkaa tulee 200 km suuntaansa. He eivät kuitenkaan elä ikuisesti. Nukumme lattialla, paikka tuoksuu maakellarilta ja pitkä reissu on aina tylsä. Lapset kuitenkin nauttivat ja muutenkin haluan opettaa, että vanhemmista pidetään huolta. Tänä vuonna mukaan tulee tuolloin 1kk- ikäinen vauva, joten tuo omat haasteensa. Meillä joulut vietettiin aina mummolassa ja ne olivat ihan parhaita.
200 kilsaa ei ole pitkä matka. Ja yksi pieni lapsi on eri asia kuin kolme koululaista. Arvatenkin olet myös itse kotona lomalla.
En tiennyt, että tässä vertaillaan km. Kerroin vain, kuinka itse haluan tehdä. Ja puhuin lasten nauttimisesta, eli ennestään on 9v, 2v ja nyt mukana tuolloin 1kk ikäinen lapsi. Olen mennyt jouluaattona muiden perässä erikseen, kun olen usein aattona ollut töissä. Tänä vuonna kyllä, olen äitiyslomalla. Itseni mielestä kyllä olisi helpompi mennä kolmen kouluikäisen kanssa, ei imetystä ja kaikki kävelevät omin jaloin.
Kai käsität että on eri asia ajaa 700 kilsaa suuntaansa kuin 200 suuntaansa.
Ja otse koen että kolmen koululaisen kanssa se joulun alus on täysin pakattu täyteen kaikkea. Siis koulujen takia. Olen aivan kuollut joulun alla ja toukokuussa. Pienten lasten kanssa on helpompi itse hallita kalenteriaan.
Ap
On tullut jo selväksi, kuinka työntäyteinen ja haasteellinen on elämäsi ap. Ja kuinka paha miehen suku, jopa miehesi Maire-isomummi, jonka pahat geenit on anoppisi perinnyt.
Meillä kolme kouluikäistä lasta ja molemmat vanhemmat kolmivuorotyössä ja lähes joka joulu töissä ja se 8h työpäivä voi venyä 12h. Myös appivanhemmat usein jouluna kolmivuorotyössä.
Ja silti koskaan joulusta ei ole stressattu, ei ainakaan 3kk etukäteen, kun siinä ajassa elämässä voi tapahtua mitä tahansa. Turhaa energian tuhlausta.
Meillä on perinteisesti vietetty perhejoulu ja suvun yhteinen joulu ja joskus vielä kolmaskin joulu, miten kenenkin työvuorot sattuvat.
Joulun vietto usein aloitetaan jo edellisenä viikonloppuna ennen joulua tai joulun aatonaattona ja jatketaan sitä vielä tapanina. Ja aina uusi jouluaatto, missä milloinkin satumme olemaan ja kenen seurassa.
Nyt kun lapset ovat isompia, lahjatkin jaetaan useampana päivänä. Meillä äitini luo on 500km ja joko mennään jossakin vaiheessa hänelle tai hän matkustaa meillä.
Ja hyvin on toiminut, ilman stressia ja kenenkään pahaamieltä tai murjotusta.
Miksi ette tekin voisi mennä anoppilaan jo joulun aatonaatona ja palata kotiin joulupäiväksi tai toisinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen samaa tuskaa kuin moni muukin siitä, etteivät omat toiveet tule kuulluksi. Olemme viettäneet viimeiset 10 vuotta joulua appivanhempieni kanssa mieheni toiveesta. Olen kompromissina ehdottanut, että voisimme vuorovuosina olla eri paikoissa eri kokoonpanoilla, mutta tämä ei miehelleni käy päinsä. Minusta olisi ihanaa edes kerran päästä viettämään aattoa sisarusteni perheiden kanssa, ja näyttää omille lapsilleni myös muitakin tapoja viettää joulua, kuin mieheni lapsuuden perheen tavat.
Olen jopa kerran saanut avattua suuni appivanhemmilleni tästä asiasta, ja siitä, kuinka koen sen epäreiluna. Mitä sain vastaukseksi? Hiljaisuuden. Eli taitavat ymmärtää harmitukseni, mutta eivät halua muuttaa tilannetta, koska silloin eivät saisi meitä luokseen.
Mikset mene lasten kanssa sinne, minne haluat mennä? Jos miehesi ei pärjää ilman äitylin lanttulootaa, menkööt syömään sitä sitten. Kai sinä, aikuinen ihminen, pystyt yhden joulun viettämään ilman miestäsikin. Sitä paitsi hän luultavasti tulee, minne sinä ja lapset menette, kun vain päättäväisesti ilmoitat, että tänä vuonna vietämme joulun x paikassa ja hän saa ihan itse valita, tuleeko mukaan vai meneekö vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemme ihan mielellämme isoisovanhemmillemme jouluisin. Matkaa tulee 200 km suuntaansa. He eivät kuitenkaan elä ikuisesti. Nukumme lattialla, paikka tuoksuu maakellarilta ja pitkä reissu on aina tylsä. Lapset kuitenkin nauttivat ja muutenkin haluan opettaa, että vanhemmista pidetään huolta. Tänä vuonna mukaan tulee tuolloin 1kk- ikäinen vauva, joten tuo omat haasteensa. Meillä joulut vietettiin aina mummolassa ja ne olivat ihan parhaita.
200 kilsaa ei ole pitkä matka. Ja yksi pieni lapsi on eri asia kuin kolme koululaista. Arvatenkin olet myös itse kotona lomalla.
En tiennyt, että tässä vertaillaan km. Kerroin vain, kuinka itse haluan tehdä. Ja puhuin lasten nauttimisesta, eli ennestään on 9v, 2v ja nyt mukana tuolloin 1kk ikäinen lapsi. Olen mennyt jouluaattona muiden perässä erikseen, kun olen usein aattona ollut töissä. Tänä vuonna kyllä, olen äitiyslomalla. Itseni mielestä kyllä olisi helpompi mennä kolmen kouluikäisen kanssa, ei imetystä ja kaikki kävelevät omin jaloin.
Kai käsität että on eri asia ajaa 700 kilsaa suuntaansa kuin 200 suuntaansa.
Ja otse koen että kolmen koululaisen kanssa se joulun alus on täysin pakattu täyteen kaikkea. Siis koulujen takia. Olen aivan kuollut joulun alla ja toukokuussa. Pienten lasten kanssa on helpompi itse hallita kalenteriaan.
Ap
On tosiaan rankkaa käydä esityksissä ja joulujuhlissa! Ei sitä jaksa. Sen jälkeen anoppia ei voi tavata.
Kohta sinä olet se anoppi, jota EI jaksa tavata, kun on ollut niin monet juhlat tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa tuota kinuamista. Kuin lapsi jankkaisi.
Haluaisin että jouluna on PUHDASTA ja hyväntuoksuista, saa levätä ja lukea ja syödä hyvää ruokaa.
Ap
No sitten teet oman joulun teille kotiin tai minne haluatkaan. Mikä ihmeen pakko se on mennä anoppilaan jouluksi jos ei halua?
Me ei olla koskaan oltu anoppilassa jouluna. Mun vanhempien luona oltiin kaksi ekaa jouluamme, kun ei oltu vielä naimisissa. Sen jälkeen oltiin pari vuotta kahdestaan, ja kun lapset syntyivät, aina oman perheen kesken kotona. Ihan parasta.Eli ei koskaan miehen vanhempien luona eikä heitä kutsuttu teillekään? Aikamoista syrjimistä ja epäoikeudenmukaista, elleivät ole täysiä hirviöitä.
Heidät on aina kutsuttu ja heihin pideyään yhteyttä ja sinne puserretaan, mutta he ei tajua mitään siitä että emme halua sinne aina.
Anoppi on itse raijannut perheensä aina, koko mieheni lapsuuden, oman äitinsä luo. Ei siis ikinä oltu miehen isän vanhempien luona juhlapyhiä tai lomia.
Anoppi ei tajua että meillä on muitakin sukulaisia tai halua tajuta. Tai että meillä on omakin koti.
Ap
Oisko jo aika lopettaa pusertaminen? Jos anoppi on joka vuosi saanut vinkumalla tahtonsa läpi, tottakai se tulee vinkumaan niin kauan kun ääntä lähtee. Teidän pitää nyt seuraavat 3 joulua viettää jossain muualla. Ihan sama, vaikka koko miehen suku alkaisi häiriköimään.
Ei sinne ole menty joka vuosi, eikä mennä nytkään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tarpeeksi viiniä mukaan. Otat lasillisen aina kun alkaa ketuttaa.
Miksi ihmeessä? Turhaa tälläinen uhriutuminen. Jos EI HALUA, niin ei mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on tottunut kunnon sukujouluihin. Joka toinen vuosi isän suku ja joka toinen äidin suku. Meillä taas oli joulu pieni, ainoa elossa ollut isovanhempi rontattiin vanhainkodista aatoksi käymään ja illalla takaisin vanhainkotiin. Ei pärjännyt enää yön yli kotihoidossa. Tämäkin isovanhempi kuoli kun olin alle kouluikäinen, eli suurin osa jouluista mennyt oman ydinperheen kesken.
Nykyään lähdemme jouluiksi ulkomaille aina kun töiden puolesta pääsee. Kauhea kitinä siitä alkuun tuli, mutta nyt ovat tottuneet. Miehen mukaan parhaita jouluja ikinä nämä ulkomaan joulut, kun saa olla oman perheen kesken ilman painostusta kummankaan vanhemmilta. Sen takia meille ei myöskään tule mitään lemmikkejä, mitä ei ole helppo saada hoitoon jonnekin.
Asumme vielä samassa kaupungissa molempien vanhempien kanssa, joten kyllä sitä näkemään ehtii vuodessa ihan riittävästi. Ei ole mikään pakko juuri jouluna kun saisi rauhassa levätä juosta sukulaisilla, ja riidellä siitä missä me juuri se joulu vietetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin on alkanut se jokavuotinen kärttäminen, että pitäisi pienten lasten kanssa matkata +500km suuntaansa, kun meille ei voi tulla, eläkkeellä olevat ihmiset. Meillä kuulemma on aikaa ja helpompi tulla, vaikka rahat aina tiukilla ja oma tarinansa on sitten tavaroiden ja lasten pakkaaminen autoon, puhumattakaan eläimistä, joita ei voi jättää yksin ja aivan mahdotonta saada niille hoitajaa joulun pyhinä.
Ollaan kutsuttu, että meille voi tulla joulupäivänä ja viipyä uuteen vuoteen asti, aatto halutaan viettää keskenään. Mutta kun aina on lapset tulleet vanhemmille heidänkin lapsuudessaan ja reissattiin. Niin no, heillä oli välimatkaa muutama kilometri ja ajat ovat muuttuneet, meilläkin mies aattona vielä töissä aamun.
Kaikki kuulemma tekosyitä vain.
Ja heidän tekosyynsä olla tulematta teille on se, että "aina on näin tehty"?
Tätä he aina sanovat, "kun aina silloin kun minä olin lapsi...". Olemme aina sanoneet, ettemme pääse/emme tule, yleensä myös vedottu miehen töihin ja eläimiin ja kerrottu, että meille ovat tervetulleita joulupäivästä uuteen vuoteen asti. Mutta ei, ei kelpaa kun sinne pitäisi lähteä, kaikki on vain tekosyitä. He perustelevat sen, etteivät tule aina tuolla muttakun-argumentilla.
Tuo jatkuva inttäminen ja jankutus jatkuu jouluun asti, alkaa yleensä juuri syyskuussa. Emme asiasta heidän kanssaan väännä, vaan sanomme ettemme tule ja jos tämän puhelun sanoma ei muutu, sen voi lopettaa heti.
Aatoksi laitamme puhelimet äänettömälle aamulla (kun olemme laittaneet joulun toivotukset) ja vastaamme aikaisintaan joulupäivänä ja toivotamme uudelleen tervetulleeksi meille. Sitä ruikutusta kamalasta joulusta kun lapsenlapset eivät taaskaan tulleet, joutui olemaan ihan yksin jne. jatkuu yleensä tammikuulle asti, sitten loppuu ja syyskuussa taas (joskus jo heinä-elokuussa) alkaa sama jankutus joulusta.
Eli te ette oikeasti ikinä mene? Ei ihme, että kitinä voimistuu joka vuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa tuota kinuamista. Kuin lapsi jankkaisi.
Haluaisin että jouluna on PUHDASTA ja hyväntuoksuista, saa levätä ja lukea ja syödä hyvää ruokaa.
Ap
No sitten teet oman joulun teille kotiin tai minne haluatkaan. Mikä ihmeen pakko se on mennä anoppilaan jouluksi jos ei halua?
Me ei olla koskaan oltu anoppilassa jouluna. Mun vanhempien luona oltiin kaksi ekaa jouluamme, kun ei oltu vielä naimisissa. Sen jälkeen oltiin pari vuotta kahdestaan, ja kun lapset syntyivät, aina oman perheen kesken kotona. Ihan parasta.Eli ei koskaan miehen vanhempien luona eikä heitä kutsuttu teillekään? Aikamoista syrjimistä ja epäoikeudenmukaista, elleivät ole täysiä hirviöitä.
Heidät on aina kutsuttu ja heihin pideyään yhteyttä ja sinne puserretaan, mutta he ei tajua mitään siitä että emme halua sinne aina.
Anoppi on itse raijannut perheensä aina, koko mieheni lapsuuden, oman äitinsä luo. Ei siis ikinä oltu miehen isän vanhempien luona juhlapyhiä tai lomia.
Anoppi ei tajua että meillä on muitakin sukulaisia tai halua tajuta. Tai että meillä on omakin koti.
Ap
Oisko jo aika lopettaa pusertaminen? Jos anoppi on joka vuosi saanut vinkumalla tahtonsa läpi, tottakai se tulee vinkumaan niin kauan kun ääntä lähtee. Teidän pitää nyt seuraavat 3 joulua viettää jossain muualla. Ihan sama, vaikka koko miehen suku alkaisi häiriköimään.
Ei sinne ole menty joka vuosi, eikä mennä nytkään.
Ap
Siinä tapauksessa, kun olet ilmoittautunut anopille, että ette tule jouluksi, seuraavaan anopin vikinäsoittoon vastaat, viet kännykän kylpyhuoneeseen, laitat oven kiinni ja menet tekemään jotain muuta. Anna anopin vikistä pesukoneelle. Tunnin päästä menet katsomaan, joko vikinä on loppunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa tuota kinuamista. Kuin lapsi jankkaisi.
Haluaisin että jouluna on PUHDASTA ja hyväntuoksuista, saa levätä ja lukea ja syödä hyvää ruokaa.
Ap
No sitten teet oman joulun teille kotiin tai minne haluatkaan. Mikä ihmeen pakko se on mennä anoppilaan jouluksi jos ei halua?
Me ei olla koskaan oltu anoppilassa jouluna. Mun vanhempien luona oltiin kaksi ekaa jouluamme, kun ei oltu vielä naimisissa. Sen jälkeen oltiin pari vuotta kahdestaan, ja kun lapset syntyivät, aina oman perheen kesken kotona. Ihan parasta.Eli ei koskaan miehen vanhempien luona eikä heitä kutsuttu teillekään? Aikamoista syrjimistä ja epäoikeudenmukaista, elleivät ole täysiä hirviöitä.
Heidät on aina kutsuttu ja heihin pideyään yhteyttä ja sinne puserretaan, mutta he ei tajua mitään siitä että emme halua sinne aina.
Anoppi on itse raijannut perheensä aina, koko mieheni lapsuuden, oman äitinsä luo. Ei siis ikinä oltu miehen isän vanhempien luona juhlapyhiä tai lomia.
Anoppi ei tajua että meillä on muitakin sukulaisia tai halua tajuta. Tai että meillä on omakin koti.
Ap
Oisko jo aika lopettaa pusertaminen? Jos anoppi on joka vuosi saanut vinkumalla tahtonsa läpi, tottakai se tulee vinkumaan niin kauan kun ääntä lähtee. Teidän pitää nyt seuraavat 3 joulua viettää jossain muualla. Ihan sama, vaikka koko miehen suku alkaisi häiriköimään.
Ei sinne ole menty joka vuosi, eikä mennä nytkään.
Ap
Anteeksi jo etukäteen. Mutta mikä on tämä sinun ongelmasi, kun 270 viestin jälkeen kuitenkin kerrot
"Ei sinne ole menty joka vuosi, eikä mennä nytkään."
Oletko jotenkin hankala ihminen tai huono päivä, jos anoppisi on rohjennut pyytää joulun viettoon. Eikös tuo nyt kuulu jo hyviin tapoihin.
Vai mistä tässä keskustelussa jauhetaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menemme ihan mielellämme isoisovanhemmillemme jouluisin. Matkaa tulee 200 km suuntaansa. He eivät kuitenkaan elä ikuisesti. Nukumme lattialla, paikka tuoksuu maakellarilta ja pitkä reissu on aina tylsä. Lapset kuitenkin nauttivat ja muutenkin haluan opettaa, että vanhemmista pidetään huolta. Tänä vuonna mukaan tulee tuolloin 1kk- ikäinen vauva, joten tuo omat haasteensa. Meillä joulut vietettiin aina mummolassa ja ne olivat ihan parhaita.
200 kilsaa ei ole pitkä matka. Ja yksi pieni lapsi on eri asia kuin kolme koululaista. Arvatenkin olet myös itse kotona lomalla.
En tiennyt, että tässä vertaillaan km. Kerroin vain, kuinka itse haluan tehdä. Ja puhuin lasten nauttimisesta, eli ennestään on 9v, 2v ja nyt mukana tuolloin 1kk ikäinen lapsi. Olen mennyt jouluaattona muiden perässä erikseen, kun olen usein aattona ollut töissä. Tänä vuonna kyllä, olen äitiyslomalla. Itseni mielestä kyllä olisi helpompi mennä kolmen kouluikäisen kanssa, ei imetystä ja kaikki kävelevät omin jaloin.
Kai käsität että on eri asia ajaa 700 kilsaa suuntaansa kuin 200 suuntaansa.
Ja otse koen että kolmen koululaisen kanssa se joulun alus on täysin pakattu täyteen kaikkea. Siis koulujen takia. Olen aivan kuollut joulun alla ja toukokuussa. Pienten lasten kanssa on helpompi itse hallita kalenteriaan.
Ap
On tullut jo selväksi, kuinka työntäyteinen ja haasteellinen on elämäsi ap. Ja kuinka paha miehen suku, jopa miehesi Maire-isomummi, jonka pahat geenit on anoppisi perinnyt.
Meillä kolme kouluikäistä lasta ja molemmat vanhemmat kolmivuorotyössä ja lähes joka joulu töissä ja se 8h työpäivä voi venyä 12h. Myös appivanhemmat usein jouluna kolmivuorotyössä.
Ja silti koskaan joulusta ei ole stressattu, ei ainakaan 3kk etukäteen, kun siinä ajassa elämässä voi tapahtua mitä tahansa. Turhaa energian tuhlausta.
Meillä on perinteisesti vietetty perhejoulu ja suvun yhteinen joulu ja joskus vielä kolmaskin joulu, miten kenenkin työvuorot sattuvat.
Joulun vietto usein aloitetaan jo edellisenä viikonloppuna ennen joulua tai joulun aatonaattona ja jatketaan sitä vielä tapanina. Ja aina uusi jouluaatto, missä milloinkin satumme olemaan ja kenen seurassa.
Nyt kun lapset ovat isompia, lahjatkin jaetaan useampana päivänä. Meillä äitini luo on 500km ja joko mennään jossakin vaiheessa hänelle tai hän matkustaa meillä.Ja hyvin on toiminut, ilman stressia ja kenenkään pahaamieltä tai murjotusta.
Miksi ette tekin voisi mennä anoppilaan jo joulun aatonaatona ja palata kotiin joulupäiväksi tai toisinpäin.
Öhh..tuota noin... niin paljon kuin tykkäänkin järjestää joulua ja viettää sukujouluja, en todellakaan jaksaisi viettää joulua puoltatoista viikkoa. Mulle riittää oikein hyvin pelkkä aattoilta.
- eri
Toisessa ketjussa pureuduttiin sekaantuviin isovanhempiin.
Yritin siellä tuoda julki suoran puhumisen hyviä puolia, en onnistunut.
Tämäkin aloitus on hyvä esimerkki siitä.
Anopin kysymykseen on tasan 2 vastausta kyllä tai ei.
Ei ole huonoa käytöstä sanoa ei, huonoa käytöstä on ruinata ja uhkailla keksityillä taudeilla.
Toimi ! Anoppi oppii , jos ei niin oma on häpeänsä. Eihän tässä ole kyse välien katkaisusta vaan ainoastaan n.2 vrk:sta 365:stä.
Anoppi
Minä, anoppi, haluaisin järjestää mukavan joulun miniällekin, mutta valitettavasti ei onnistu ainakaan vielä tänä jouluna. Käytännössä esteet ovat niin suuret, että ei pysty mitenkään järjestämään, ja yhteiset joulut ovat haaveissa vain.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päinvastoin, miniä haluaa instaan kuvia jouluisesta salista ja kuistin juhlavalaistuksesta. Isoäidin astiasto ja pöytähopeat pitäisi ottaa esille, silittää kankaiset lautasliinat ja laitella kaikki somaksi, että tulee kauniita kuvia. Kiitos ei.
Miksei? Itse koristelen kotini noin ja laitan perintökalleudet jouluna pöytään sekä silitän kankaiset lautasliinat ja pellavat. Vaikka olisimme miehen kanssa kahdestaan. Kaunis kattaus ja koristelu tekee joulusta juhlan.
Ei nämä vanhat ihmiset tajua millaista on esim.ajaa pilkkopimeässä jouluruuhkassa, eivät ole itse koskaan ajaneet.
Kerran menimme isoäidillemme aattona, matkaa oli 250 km, myöhästyimme sovitusta ajasta 10 minuuttia. Hän raivostui siitä, ku ei pidetä ajoista kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän aloittajaa. Vietän itsekin Joulun mieluiten kotona, perheen kanssa, tunnelmasta nauttien ja rentoutuen.
Asumme eri paikkakunnalla kuin minun tai miehen vanhemmat, ja alkuun meidän oletettiin reissaavan anoppilan, omien vanhempieni sekä oman kotimme väliä.
Me ollaan sinänsä tykätty käydä jouluisin anoppilassa sekä omien vanhempieni luona, mutta perhekoon kasvaessa alkoi tuntua, että onko tässä mitään järkeä. Viettää nyt koko Joulu tien päällä, paikasta toiseen ajellen.
Meitä sitten hieman painostettiin järjestämään Joulu tänne meille, kun "asutte niin tunnelmallisessa paikassa, tehdään teille ihana sukujoulu!" Näin sitten tehtiin. No tällainen sukujoulu" sinänsä olikin oikein tunnelmallinen mutta "tehdään" tarkoitti sitä, että minä teen. Siinä useamman pienen lapsen, muiden tavallisten kotitöiden ja puolison yrittäjyyden keskellä rakensin Joulua, ja olin lopulta aivan poikki. Myös puoliso huomasi tämän, eikä itsekään ollut tilanteeseen tyytyväinen.
Mietimmekin, mikä on meille Joulussa tärkeää. Hyvä ruoka, mukava tunnelma, levähtäminen, yhdessäolo. Haluttiin ulkoilla, käydä joulusaunassa, joulukirkossa, lueskella, ihan vain olla... ilman, että on koko ajan pakottava kiire joko lähteä johonkin tai ilman, että pitää repiä stressiä siitä, kuinka kohta tulee vieraita ja kaiken pitäisi olla tiptop.
Ollaan kyllä sittemmin kutsuttu meille vieraita aatoksi tai joulupäiväksi syömään, mutta nää vieraat on olleet tyyliä mummoni tai miehen mummo, tai joku yksinäisempi sukulainen, joka muuten olisi Jouluna melko yksin. Tällä on varmistettu myös se, ettei kotona tehtävän työn määrä mitenkään merkittävästi poikkea normaalista Joulun valmistelusta.
Eihän tätä tietenkään kaikki ole ymmärtäneet, ja osa on tykännyt huonoakin. Mutta eipä voi mitään. Tämä ei tietenkään muuten sulje pois Joulun aikaan sijoittuvia kyläilyjä - mutta näköjään se aatto tai viimeistään Joulupäivä on joillekin joku pakkomielle.
Sanoisinkin että pura ap vain ajatuksiasi tänne ja tehkää tavallanne.
Ensin ette jaksaneet reissata ja sitten ette jaksaneet ottaa sukulaisia teillekään.
Koittakaa nyt jompaa kumpaa jaksaa.
Ihan ihme asenne. Miksi pitäisi jaksaa jompaa kumpaa? Joulua voi viettää ihan niin kuin itse haluaa. Mulle ainakin mun joulu on mun joulu, erittäin tärkeä aika rentoutumisen ja lepäämisen suhteen. Minä en kierrä missään jouluna, eikä kukaan tule meille, ja ihan turha kenenkään inistä. Puolisoni on samaa mieltä, ja hän nyt saa muutenkin viettää joulunsa vanhemmillaan tai missä lie sukulaisissa jos ei halua kotona/matkoilla minun kanssani olla.
Ja tuohon on turha tulla sanomaan, että ”mitäs sitten kun olet itse vanha eikä lapset ja lapsenlapset käy jäkäjäkä”. Lapsia ei ole eikä tule, joten tiedossa on ettei vanhanakaan lapset ja lapsenlapset käy, vaan joulut on silloinkin mun joulut, jotka vietän niinkuin vietän. Hoitokodissa hoitajien kanssa? Selvä, sitten niin. En minä aio tanssia koko työikääni muiden kuin korkeintaan työnantajan pillin mukaan. Ja senkin tanssin esitän vain työaikana. Vapaa-aikani on omaani.
Alue: Aihe vapaa
Oisko jo aika lopettaa pusertaminen? Jos anoppi on joka vuosi saanut vinkumalla tahtonsa läpi, tottakai se tulee vinkumaan niin kauan kun ääntä lähtee. Teidän pitää nyt seuraavat 3 joulua viettää jossain muualla. Ihan sama, vaikka koko miehen suku alkaisi häiriköimään.