Lue keskustelun säännöt.
Aalto-yliopiston professori nimitti korkeakoulua arvostelleita opiskelijoita ”kaheleiksi”
21.09.2019 |
Long Play -julkaisun mukaan Aalto-yliopiston vanhempi lehtori olisi kohdellut muodin linjan opiskelijoita epäasiallisesti vuosien ajan. Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä sanoo, että myös henkilökunnan kritisoivat kommentit opiskelijoita kohtaan sosiaalisessa mediassa selvitetään.
AALTO-YLIOPISTO sanoutuu irti Aallon markkinoinnin laitoksen professorin Henrikki Tikkasen kommenteista koskien viime aikaista kuohuntaa opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä.
Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä kommentoi HS:lle lauantaina, että Tikkasen nimissä kirjoitetut kommentit eivät missään tapauksessa edusta Aalto-yliopiston tai kauppakorkeakoulun virallista linjaa. Tikkasen sosiaaliseen mediaan kirjoittamat kommentit liittyvät Aalto-yliopiston muodin linjan opiskeluilmapiiristä esitettyihin syytöksiin.
Keskustelu käynnistyi tiistaina, kun tutkivaan journalismiin erikoistunut Long Play kertoi kymmenen opiskelijahaastattelun perusteella, että Aalto-yliopiston vanhempi lehtori Tuomas Laitinen olisi muun muassa nöyryyttänyt ja simputtanut opiskelijoitaan vuosien ajan, ja että muodin linjan johto olisi katsonut asiaa läpi sormien.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Voiko verovaroilla palkattu opettaja kieltäytyä opettamasta oppilaita jos ei pärstäkerroin miellytä?
Jos ensin tutkittaisiin ja todistettaisiin että tuollaista on edes tapahtunut. Professorikin voi kieltäytyä antamasta ylimääräistä tukiopetusta koska se ei kuulu ehkäpä työtehtäviin, siitä ei välttämättä ole hyötyä jos opiskelijalle ei mene edes perusasiat jakeluun ja toisaalta professorillakin on yhtä rajallinen määrä tunteja viikossa kuten kaikilla muillakin.
Tämä yleisellä tasolla, en tunne tuota tapausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että Aallossa mietitään muotijuttuja laskee koko putiikin arvoa. Ja koska ala on totta kai perin naisvaltainen niin kuin muotiala aina (pari homoa joukossa) niin sillä on tietty naisvaltaisten alojen jo aiemmin hyvin tiedetyt ongelmat.
Ei tule kellekään yllätyksenä.
Suurin osa yliopistojen aloista on naisvaltaisia mutta ei ole tuollaisia ongelmia.
Laitinen onkin Suomen kaikkien aikojen ehkä kansainvälisesti tunnetuin ja menestynein muotisuunnittelija. Hän kuitenkin valitsi akadeemisen toimintaympäristön nostaakseen Suomen muodin huipulle. :D
Käsittämättömiä nuo koulun opettajien somekommentit. Varsinkin tuo judaspäivitys. Ei uskoisi että aikuisia keski-ikäisiä ihmisiä kyseiset opettajat.
Tämä nimenomainen yksi proffa on sillä tavoin omissa ongelmissa me-too -asioiden kansa, että hänellä on taipumusta käpälöidä, lääppiä ja kouria luvatta nuoria miehiä. Tiedän itse kaksi eri tapahtumaa joissa kyseinen proffa on,tehnyt sellaista eikä edes lopettanut vielä ensimmäisten vastalauseiden jälkeen.
Me too -liikkeen linja on tälle proffalle ongelma, sillä hänhän käsittää että hänelle itselleen saattaa hyvin käydä niin että hänen tekemänsä luvattomat kourimiset tulevat julkisuuteen. Vahingoittavat esimerkiksi hänen uraansa. Ilmeistä on, että proffalla on jonkinlainen atavistinen pelko me-too -ihmisiä ja me-too -teoista moitteita julkistavia ihmisiä kohtaan. Siitä selittyy että hän jo nyt peloissaan ajattelee me-too -ihmisen olevan kaheleita. Sanoistaan päätellen hän ajattelee että kourimisista ym me-too-teoista kärsineillä ei ole oikeutta olla joku joka kokee itsensä kohdelluksi kaltoin, vaan hänen mielestään nämä ovat turhan herkkiä ja valittavat turhasta.
Mutta, tietenkin on epämiellyttävää ja aiheuttaa masennusta ym, joutua proffan tekemän käpälöinnin ja kourimisen kohteeksi.
Kourimiset ovat tämän proffan seksuaalisia lähestymiskeinojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopistot voisi nykymuodossa lopettaa ja keskittää tutkimukseen, jos siihen ei ole riittävästi laitoksia.
Kaikki muutkin tutkintolaitokset voisi lopettaa ja tilalle perustaa kompetenssikeskuksia, joista voisi yhteistyössä työelämän kanssa saada tutkinnon ilman pääsykokeita, muuttoa toiselle puolelle Suomea, lukujärjestyksen ja persoonien kanssa pläräämistä, aiemman kokemuksen mitätöintiä jne. Tentti kompetenssikeskuksella voi ehkä maksaa jotain, mutta ei hirveitä.
Tehtäisiin joku tutkimus siitä, kuinka paljon ilmaa AMK- ja yliopistotutkinnoissa on ja lukiosta saisi kunnon hyväksiluvut kaikkiin tutkintoihin, mihin kuuluu yleissivistäviä aineita. Kompetenssikeskuksessa tehtäisiin vaikka etäyhteydellä tentit kokonaisuuksista, jotka arvioi opiskelijan nimeä ja naamaa näkemätön tietokone. Tentteihin voi valmistautua vaikka kirjaston tai netin lähteitä lukemalla; esseekirjoituspakkoa ei enää ole.
Lisäksi oppisopimusmahdollisuudet ulotetaan entisiin korkeakoulututkintoihin ja näyttötutkintomahdollisuus myös. Tällä tavalla voi sitten opiskella etäohjattujen tenttien lisäksi vaikka sosiologiksi, papiksi, opettajaksi, psykologiksi, insinööriksi, farmaseutuksi tai joksikin muuksi.
Entisten taidekoulujen pääsykokeiden tilalla kone arvioi esim.opiskelijan tilan hahmottamista, nopeutta ja erilaisten elementtien käyttöä ja antaa arvostelut näiden kriteerien mukaan, joten opiskelija tietää mihin pitää panostaa.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Yliopistot voisi nykymuodossa lopettaa ja keskittää tutkimukseen, jos siihen ei ole riittävästi laitoksia.
Kaikki muutkin tutkintolaitokset voisi lopettaa ja tilalle perustaa kompetenssikeskuksia, joista voisi yhteistyössä työelämän kanssa saada tutkinnon ilman pääsykokeita, muuttoa toiselle puolelle Suomea, lukujärjestyksen ja persoonien kanssa pläräämistä, aiemman kokemuksen mitätöintiä jne. Tentti kompetenssikeskuksella voi ehkä maksaa jotain, mutta ei hirveitä.
Tehtäisiin joku tutkimus siitä, kuinka paljon ilmaa AMK- ja yliopistotutkinnoissa on ja lukiosta saisi kunnon hyväksiluvut kaikkiin tutkintoihin, mihin kuuluu yleissivistäviä aineita. Kompetenssikeskuksessa tehtäisiin vaikka etäyhteydellä tentit kokonaisuuksista, jotka arvioi opiskelijan nimeä ja naamaa näkemätön tietokone. Tentteihin voi valmistautua vaikka kirjaston tai netin lähteitä lukemalla; esseekirjoituspakkoa ei enää ole.
Lisäksi oppisopimusmahdollisuudet ulotetaan entisiin korkeakoulututkintoihin ja näyttötutkintomahdollisuus myös. Tällä tavalla voi sitten opiskella etäohjattujen tenttien lisäksi vaikka sosiologiksi, papiksi, opettajaksi, psykologiksi, insinööriksi, farmaseutuksi tai joksikin muuksi.
Entisten taidekoulujen pääsykokeiden tilalla kone arvioi esim.opiskelijan tilan hahmottamista, nopeutta ja erilaisten elementtien käyttöä ja antaa arvostelut näiden kriteerien mukaan, joten opiskelija tietää mihin pitää panostaa.
Mutta kun yliopiston eri alat ja varsinkin tiede perustuu vuorovaikutukseen ja tiedon tuottamiseen yhdessä. Missä sun ehdotuksessasi muodostuisi tiedeyhteisö? Missä opittaisin tieteellistä esiintymistä ja dialogia jos ei olisi seminaareja? Entäs tiimityöskentely, johon työelämä pitkälti perustuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että Aallossa mietitään muotijuttuja laskee koko putiikin arvoa. Ja koska ala on totta kai perin naisvaltainen niin kuin muotiala aina (pari homoa joukossa) niin sillä on tietty naisvaltaisten alojen jo aiemmin hyvin tiedetyt ongelmat.
Ei tule kellekään yllätyksenä.
Et taida tietää mistä puhut.
Nämä muotiin liittyvät alat taitavat olla aika suosittuja ja ainakin mun kokemukseen mukaan vuosikursseilla on paljon kansainvälisiä opiskelijoita.
Lisäksi hyvin koulun muotisuunnittelun kasvateilla on mennyt. Useat ovat saaneet palkintoja ulkomailla.
Se, että Aallossa mietitään muotijuttuja laskee koko putiikin arvoa. Ja koska ala on totta kai perin naisvaltainen niin kuin muotiala aina (pari homoa joukossa) niin sillä on tietty naisvaltaisten alojen jo aiemmin hyvin tiedetyt ongelmat.
Ei tule kellekään yllätyksenä.