Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka vingutte, että gluteiini on väärä sana
20.09.2019 |
Se on ollut joskus noin. Silloin kun olitte vain pilkkeenä isänne silmäkulmassa. Maailmaa on ollut ennen teitäkin ja sanoja eri tavoin kirjoitettu.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Se, että ihmiset ovat ensin lukeneet sanan väärin ja sen jälkeen opettanut sanan väärin, ei tarkoita sitä, että se olisi koskaan ollut oikein. Gluteeni on gluteenia, eikä mitään gluteiinia. Harvoin viitsin korjata, mutta kerran sanoin lopulta sukulaiselle oikean muodon, kun jauhoi ja jauhoi gluteiinista. En olisi puuttunut, ellei hän olisi toistanut sanaa kymmentä kertaa.
Mä en tiedä mistä olen oppinut käyttämään gluteiini-sanaa mutta ai luoja sen pois opettelemisessa on työsarkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesitkö, että gluteeni tulee latinan termistä "gluteus maximus", joka tarkoittaa suurta pakaralihasta? Ja kissat eivät muuten ole kissoja, vaan koiria. Kyllä, niitä kutsuttiin ennenvanhaan koiriksi.
Kyllä minulle koulussa ravinto-opin tunnilla opetettiin gluteiinista. Kieli muuttuu ja ajan myötä sana on lyhennetty gluteeniksi
Gluteeni on proteiini, jota on vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Lisäksi gluteenia sisältävät erilaiset lajikkeet ja johdannaiset, kuten mannasuurimo, speltti, ruisvehnä ja kamut-vehnä.
Viljojen gluteeni voidaan jakaa edelleen rakenneosiin eli prolamiineihin ja gluteniineihin. Vehnän gluteeni koostuu gliadiinista ja gluteiinista. Rukiin gluteeni koostuu sekaliinista ja gluteiinista. Ohran gluteeni koostuu hordeiinista ja gluteiinista.
Gliadiini on näistä tutkituin ja se on yleensä se viljan proteiini, joka laukaisee elimistössä autoimmuunisairaudet.
Eli kaikki ovat oikeassa, tavallaan. Viljoissa ON gluteiinia, joka on osa gluteenia. Kaksi hyvin paljon toisiaan muistuttavaa sanaa, joten ei ihme, että sekaannuksia tulee.
Nyt taas kerran, gluteiini on koostunut gluteenista ja gliatiinista, eli se on ihan oikea sana ja tarkoittaa eri asiaa kuin gluteeni.
Googlaa gliatiini, en saanut laitettua linkkiä.
T.tutkija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Sain terv.hoitoalan koulutuksen 80-luvun alussa ja silloin kyllä luennoitsijat ihan kirjoittivat sekä puhuivat gluteiinista.
Ja meille opetettiin, että jos tärykalvo puhkeaa, menee kuulo. Siihen aikaan faktantarkistus ei ollut ihan yhtä simppeliä kuin nykyään. Vääräkin tieto liikkui tehokkaasti eteenpäin.
Maitotalouden lehdessä on jo v. 1902 osattu kirjoittaa gluteenista, joten eiköhän se ole ollut gluteeni alun alkaenkin. Joihinkin oppimateriaaleihin voinut lipsahtaa virheellisesti sana gluteiini, sitä en kiistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/905301?page=1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gluteiinista aikoinaan puhuttiin, myös koulussani 70-luvulla. Sen rinnalla on saattanut olla jo silloin käytössä gluteeni joka ehkä oli ainoa oikea muoto, mutta sitä ei kukaan kertonut. Minulla on puhetta nauhoittava muisti.
Ajatteles omaa kehäpäätelmääsi: netissä olevan artikkelin on voinut kirjoittaa yksittäinen, väärässä oleva henkilö, jonka tutkimus aiheesta on vaillinaista.
Sen sijaan vanhaa tietosanakirjaa ei ole voitu tällaisissa olosuhteissa kirjoittaa ja ne eivät voi virheitä sisältää. Ei, koska perustelet niiden lukemisella oman paremmuutesi ja ihan faktuaalisesti virheellisen argumenttisi (vääntelevän tähän vähän kankeita sivistyssanoja, koska pitänet niistä).
Jos maltat mielesi olla provosoitumatta tästä ajatuksesta, ymmärrät ehkä miten reikäjuustoa tämä ajatuksenjuoksusi logiikka on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viljojen gluteeni voidaan jakaa edelleen rakenneosiin eli prolamiineihin ja gluteniineihin. Vehnän gluteeni koostuu gliadiinista ja gluteiinista. Rukiin gluteeni koostuu sekaliinista ja gluteiinista. Ohran gluteeni koostuu hordeiinista ja gluteiinista.
Kiitos tästä
Vierailija kirjoitti:
Gluteeni on proteiini, jota on vehnässä, rukiissa ja ohrassa. Lisäksi gluteenia sisältävät erilaiset lajikkeet ja johdannaiset, kuten mannasuurimo, speltti, ruisvehnä ja kamut-vehnä.
Viljojen gluteeni voidaan jakaa edelleen rakenneosiin eli prolamiineihin ja gluteniineihin. Vehnän gluteeni koostuu gliadiinista ja gluteiinista. Rukiin gluteeni koostuu sekaliinista ja gluteiinista. Ohran gluteeni koostuu hordeiinista ja gluteiinista.
Gliadiini on näistä tutkituin ja se on yleensä se viljan proteiini, joka laukaisee elimistössä autoimmuunisairaudet.
Eli kaikki ovat oikeassa, tavallaan. Viljoissa ON gluteiinia, joka on osa gluteenia. Kaksi hyvin paljon toisiaan muistuttavaa sanaa, joten ei ihme, että sekaannuksia tulee.
Kaikissa kohdissa pitäisi lukea "gluteiinin" sijaan gluteniini. En usko että gluteiini on koskaan ollut oikea nimitys yhtään millekään
Hyvää horinaa tämä keskustelu täynnä, 5/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin kesti oppia, että se on nykyään gluteeni, kun se oli aiemmin gluteiini. Olen syntynyt 60-luvulla.
Minä tunnen monta oppimatonta ihmistä, jotka sanovat enään, eikä enää. Ei sitä muotoa silti oikeaksi tee.
Gluteeni, ei gluteiini, mutta miksi?
Gluteenit ovat aineryhmä, joka aiheuttaa ongelmia osalle ihmisistä, koska heidän suolistonsa ei kestä sitä. Miksi sitten puhutaan gluteiinista, ja mitä ovat gluteniinit ja gluteliinit? Miksi on näin sekavaa?
Tavallisimpia syitä valittaa sanan kirjoitusasusta on se, että sanan gluteeni sijasta kirjoitetaan gluteiini (tai sanan gluteeniton sijasta gluteiiniton). Väärinkäsityksen vaaraa ei ole. Vai onko?
Joskus käytetään kyllä sanoja gluteliini ja gluteniini, mutta tuskinpa sekaannuksia syntyy. Gluteeni on olennainen käsite tavalliselle ihmiselle ja etenkin keliaakikolle, nuo muut ovat lähinnä kemisteille yms. merkittäviä. Lyhyesti sanottuna gluteeni on yleisnimitys aineille, joista kukin koostuu jostakin gliadiinista ja jostakin gluteliinista, joita eri viljalajeissa on erilaisia; ja gluteniini on vehnän gluteliini. Käsitteiden pitäminen erossa toisistaan silloin, kun nimityksissä on vain yhden kirjaimen ero jossain keskellä, on hankalaa, mutta ammattikielessä se voi onnistua.
Gluteiini on sanan gluteeni väärä asu, joka lienee melko myöhäsyntyinen ja johtunee sekaantumisesta erilaisiin -eiini-loppuisiin sanoihin (proteiini, kofeiini jne., niitähän on). Korp-korpuksista löytyy gluteiini-sanan muutamia esiintymiä 1970-luvulta, muut ovat myöhäisempiä. Asu on esiintynyt jopa STT:n ja Ylen uutisissa.
Synnyltään epäselvä on myös oikea asu gluteeni, joka on ollut suomen kielessä ainakin 1900-luvun alusta alkaen; se esiintyy muun muassa Tietosanakirjassa (19091922). Ruotsin sanasta gluten, jossa paino on ensimmäisellä tavulla ja e-vokaali siten lyhyt, odottaisi tulleen suomeen muoto gluutteni tai gluuteni. Samoin odottaisi käyneen, jos sana olisi lainattu suoraan latinasta. Ehkä sana onkin otettu lähinnä saksasta, jossa ainakin nykyisin Gluten ääntyy virallisimmin ja yleisimmin niin, että paino on toisella tavulla. Sellainen ääntämys voisi sekin johtua kemian nimistön muiden sanojen vaikutuksesta; niissä on saksassa usein lopussa painollinen en. Toinen vaihtoehto on, että sana on tullut saksaan ranskasta: ranskan sanassa gluten on erikseen lausuttaessa paino lopputavulla.
Sana on otettu ranskaan latinasta 1500-luvulla, mutta nykyinen merkitys lienee vuodelta 1803. Latinan sana glūten on ranskassa lyhentynyt eri vaiheiden jälkeen sanaksi glu, mutta sana siis otettiin latinasta uuteen merkitykseen.
https://www.jkorpela.fi/sana/gluteeni.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin kesti oppia, että se on nykyään gluteeni, kun se oli aiemmin gluteiini. Olen syntynyt 60-luvulla.
Minä tunnen monta oppimatonta ihmistä, jotka sanovat enään, eikä enää. Ei sitä muotoa silti oikeaksi tee.
Juurikin näin. Se on gluteeni ja on aina ollutkin.
Kieli kehittyy. Seuraavaksi proteeni, sarnni ja nuklenihappo.