Miten kutsutte puolisoanne? (poikaystävä, avomies jne)
Vähän ehkä hassu aihe, mutta toisaalta kiinnostaisi kovasti tietää, miten muilla tämä asia on...
Olen asunut mieheni kanssa yhdessä noin 1.5 v. Muutimme aikoinaan yhteen alle vuoden seurustelun jälkeen, kun eteen tuli sellainen tilanne, että yhteenmuutto oli järkevin ratkaisu.
Olemme nyt vaihtamassa asuntoa, ja eräässä tähän liittyen käydyssä keskustelussa kutsuin miestäni avopuolisoksi. Mies tarttui tähän ja kivahti, että me emme ole mitään avopuolisoita, vaan tyttö- ja poikaystäviä toisillemme.
Minä tästä hieman häkellyin, ja sanoin, että en kyllä enää vähän yli kolmikymppisenä meillä poikaystäväksi henkilöä jonka kanssa asun yhdessä. Poikaystäviä on minusta nuoremmilla ihmisillä. Mies intti tähän, että hänen isoisänsäkin kutsui 80-90-vuotiaana kumppaniaan tyttöystäväksi.
Minusta tämä on vähän hassua. Mutta miten teillä on?
Kommentit (44)
Poikaystävästä puhun useimmiten, virallisemmin joskus avomiehestä. Ollaan seurusteltu 5 vuotta ja asuttu saman katon alla puolisen vuotta.
Mies suhtautuu avopuoliso-nimeen vähän samoin kuin sinun miehesi, ap. Hänen mielestään termi "avomies" on niiden naisten keksimä, jotka eivät pääse naimisiin vaikka haluaisivat. :D Että poikaystävästä yritetään sanavalinnalla tehdä jotain "melkein aviomiestä". Kutsuu siis minua tyttöystäväkseen.
Mulla on se tavallinen miehen nimitys, idiootti.
Avopuoliso, puoliso, siippa, mies.
Truitruitrui-truuui - ja aina on luokseni tullut!
No meillä on nimitykset vähän avoimina vielä... miehellä on oma asunto edelleen mutta viimeiset 8 vuotta on pääasiassa bunkannut mun luonani. Mut itellä on ajatusmaailmana se, ettei hän ole avopuoliso koska emme virallisesti asu saman katon alla.
Enkä voi liki 50v miestä kyllä oikein poikaystäväksikään sanoa, miesystävästä taas tulee mieleen joku satunnainen sugardaddy.
Et mä kutsun häntä yleensä vaan nimellä ja jos joku kysyy aiheeseen jotain, niin sit tarkennan.
Mut sun tapauksessa kyllä te ootte jo avopari.
Tämä on muuten muuttunut sinä aikana, kunnminä olen ollut av:lla, eli vuodesta 2000.
Silloin oli selkeää, kun sanottiin mies tai vaimo, että aina oli kyseessä aviomies tai aviovaimo. Avokki ei saanut kunniaa olla kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävästä puhun useimmiten, virallisemmin joskus avomiehestä. Ollaan seurusteltu 5 vuotta ja asuttu saman katon alla puolisen vuotta.
Mies suhtautuu avopuoliso-nimeen vähän samoin kuin sinun miehesi, ap. Hänen mielestään termi "avomies" on niiden naisten keksimä, jotka eivät pääse naimisiin vaikka haluaisivat. :D Että poikaystävästä yritetään sanavalinnalla tehdä jotain "melkein aviomiestä". Kutsuu siis minua tyttöystäväkseen.
Tulee näistä miehistä väkisinkin mieleen se, että he haluavat olla vielä poikamiehiä muiden silmissä. Et vaikka olis asunut yhdessä jo 10 vuotta ja lapsiakin siunaantunut sen seitsemän, niin silti ollaan vielä tyttö- ja poikaystävävaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikaystävästä puhun useimmiten, virallisemmin joskus avomiehestä. Ollaan seurusteltu 5 vuotta ja asuttu saman katon alla puolisen vuotta.
Mies suhtautuu avopuoliso-nimeen vähän samoin kuin sinun miehesi, ap. Hänen mielestään termi "avomies" on niiden naisten keksimä, jotka eivät pääse naimisiin vaikka haluaisivat. :D Että poikaystävästä yritetään sanavalinnalla tehdä jotain "melkein aviomiestä". Kutsuu siis minua tyttöystäväkseen.
Tulee näistä miehistä väkisinkin mieleen se, että he haluavat olla vielä poikamiehiä muiden silmissä. Et vaikka olis asunut yhdessä jo 10 vuotta ja lapsiakin siunaantunut sen seitsemän, niin silti ollaan vielä tyttö- ja poikaystävävaiheessa.
Saattaa olla noinkin. Oma poikaystäväni ei kyllä tunnu piilottelevan minua mitenkään. Somessa lukee että on parisuhteessa, työpaikan vapaamuotoiseen henkilöesittelytekstiin kirjoitti asuvansa tyttöystävänsä kanssa ja vietämme paljon aikaa miehen kavereiden seurassa.
Jos asia ei olisi näin, saattaisin kyllä epäillä juurikin tuota mistä kirjoitit.
/2
Poikaystävä kuulostaisi minustakin hassulta näin kolmikymppisenä. En ala kitistä, jos minua sanotaan tyttöystäväksi, mutta ehkä naisystävä on kuitenkin ikääni paremmin sopiva.
Noin virallisesti olemme avopuolisoita, mutta puhun yleensä "miehestäni" tai "ukostani", vaikkemme naimisissa ole. Itselle oikeastaan se ja sama, mitä termiä tuo ukkokulta käyttää - pitääkin kysyä.
Joskus saatan puhua myös puoliskostani, isännästä ja kun on lapsi tulossa niin isukki/iskä/isä/isi alkaneet lipsua myös mukaan. Rakkaalla puolisolla on monta nimeä.
Hänelle suoraan puhuessani sanon yleensä raksu/rakas/kulta/mussukka/joku satunnaisempi väännös noista tai sitten puhuttelen häntä ihan nimellä, vähän tilanteesta riippuen, ollaanko jonkun seurassa, kahdestaan ja missä tunnelmissa. Hän yleensä puhuttelee minua samoin termein.
Jaa. Minun käsittääkseni poika-/tyttöystävästä tulee avopuoliso siinä vaiheessa kun muutetaan yhteen mutta ei olla naimisissa, eli näiden kahden termin välillä on ihan määritelmällinen ero eikä kysymys ole mistään mielipiteestä.
Siitä lähtien kun muutettiin yhteen, olen sanonut avomieheksi tai mieheksi, en poikaystäväksi. Tutuille puhuessa käytän tietysti vain etunimeä.
Mä sanon vaan mies, jossain tapauksessa voisin ehkä sanoa miesystävä. Aviomies, avomies, kumppani, tai partneri on mun suuhun yltiövirallisia ja poikaystävä taas vähän teini.
Olisiko miehelle ok jos puhuisit "avokista"...? Vähän huono sana joo, mut kuitenkin rennompi kuin avomies...
Mä sanon mun mies, vaikkei olla naimisissa eikä asuta yhdessä. Se on mies ja mun kumppani, joten mun mies on ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on muuten muuttunut sinä aikana, kunnminä olen ollut av:lla, eli vuodesta 2000.
Silloin oli selkeää, kun sanottiin mies tai vaimo, että aina oli kyseessä aviomies tai aviovaimo. Avokki ei saanut kunniaa olla kumpikaan.
Ihan aiheesta onkin muuttunut, koska mitenpä se ketään ulkopuolista liikuttaa, onko kyseessä avo- vai aviopuoliso.
Poikaystävästä puhuin niin kauan kunnes oltiin naimisissa. Poikaystäväksi kutsuin silloinkin kun asuttiin yhdessä eikä oltu naimisissa, vaikka tokihan hän silloin oli avopuoliso. Nyt puhun miehestä.
Minusta avopuoliso kuulostaa siltä että ei aiota naimisiin mennäkään, vähän niin kuin termiä elämänkumppani käytetään silloin kun ei olla naimisissa. Joku kaverini kyllä suutahti kun kutsuin hänen entistä avopuolisoa entiseksi poikaystäväksi, koki että jotenkin vähättelin heidän suhdettaan.
Olen hieman vanhan aikainen. Esim anoppi tarkoittaa minulle sitä että ollaan puolison kanssa naimisissa. Poikaystävän äiti ei ole anoppi, vaikka siinäkin merkityksessä sanaa nykyään paljon käytetään.
Avopuolisoiksi tullaan kun muutetaan yhteen asumaan.
Tyttö-ja poikaystävä sopii alle 20v pareille. Siitä ylöspäin ollaan jo naisia tai miehiä.
Mä olen puhunut vaan miehestä, niin avona kuin aviossa.
Kyllä on ollu avopuoliso siitä asti ku yhteen muutettiin.