Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asuminen puolison omistusasunnossa (laskut?)
19.09.2019 |
Tarvitsisin nyt kipeästi neuvoja. Täällä on varmasti joku joka on ollut samassa tilanteessa.
Eli, mieheni peri hiljattain isänsä, jolla oli aika paljon varallisuutta. Tuon varallisuuden turvin hän on nyt ostamassa talon. Suunnitelmissa on, että muutan hänen kanssaan.
Maksan tällä hetkellä asunnostamme vuokraa 700 e/kk + laskut. Mies sanoo, että jatkossa minun pitää maksaa asumisestani niin, että maksan kaikki laskumme (sähkö (johon kuuluu lämmitys), vesi, internet, vakuutus jne.).
Minä olen sitä mieltä, että tämä ei ole täysin reilua, sillä mies tekee töitä kotona, jolloin myös sähkönkulutus on hänen osaltaan suurempaa (mies käyttää töissään laitteita jotka kuluttavat sähköä). Lisäksi, hänellä on sellaista työhön liittyvää välineistöä, joka nostaa vakuutuksen hintaa huomattavasti. Sähkön kulutus ei myöskään olisi vakio joka kuukausi.
Ehdotin miehelle, että maksaisin hänelle tietyn kiinteän summan kuukaudessa, joka kattaisi osuuteni laskuista, ja jossa olisi vähän extraa päälle, mutta mies ei tähän suostu. Mies sanoo, että toinen vaihtoehto on, että maksan hänelle vuokraa saman summan mitä maksan vuokra-asunnostamme nyt.
En tiedä miksi, mutta minusta tuntuisi vähän hassulta maksaa miehelle 700 e kuukaudessa talosta, jonka hän on ostanut perintörahoillaan. Suurimmalla summalla hän siis kartuttaisi omaa varallisuuttaan. En sano, etteikö minun pitäisi maksaa asumisestani mitään, mutta 700 e/kk tuntuu kovin paljolta, kun avoliitossa eletään.
Talo, jota hän on ostamassa, sijaitsee melko hankalassa paikassa työmatkaani ajatellen. Jos vuokraisin itselleni asunnon, johon olisin valmis laittamaan 700e/kk, vuokraisin sen lähempää työpaikkaani.
Miten te olette menetelleet vastaavassa tilanteessa? Otatteko vuokraa aviopuolisoltanne, ja miten jaatte laskut?
Kommentit (149)
Jos mies tekee töitä kotona, eikö hän saa vähennettyä verotuksessaan/yrityksen verotuksessa ylimääräisiä sähkö ha vakuutusmaksuja ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minun mieheni päätti talon ostaa, hän sanoi maksavansa kaikki kulut mitä siihen liittyy. Näin hän on tehnytkin ja olemme asuneet tässä jo viisi vuotta. Itse olen osallistunut sisustamiseen ja ruokaostoksiin. Olen tarjonnut hänelle kiinteää maksua esim. sähköstä ja vedestä mutta ei tuo näytä huolivan. :/
Jos mies tekee töitä kotona niin hän saa myös verotuksessa työhuonevähennyksen.
Tuo kannattaa myös aloittajan selvittää tosiaan saako mies sähköstä ja vakuutuksista jotain vähennyksiä verotukseen kun firma on kotona.
Ei missään tapauksessa kaikkia kuluja pidä aloittajan maksaa.
Voisi olla viisaampaa asua kuitenkin itsekseen, ainakaan ei ihan heti kannata yhteen muuttaa ennenkuin näkee miten paljon kuluja talossa on. Ja miten mies muutenkin suhtautuu yhteisiin raha-asioihin, nyt jo hieman tuli esimakua.
En sopisi etukäteen mitään ennenkuin todelliset kulut olisivat selvillä. Plus miehen omat firmasta saadut edut.
Myös työmatkan lisääntyvät kulut pitäisi ensin tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Mites esim. sähkö- ja vesilaskut, ei ne kenenkään omaisuutta kartuta, mutta et maksa niistäkään mitään?
En maksa. Tuloeromme on huomattava ja miehen(kin) mielestä tämä on reiluinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun mieheni omistamassa talossa. En maksa penniäkään. Välillä ostan ruokaa, siivoan ja kokkailen hänelle. Mieheni on myös testamentannut talonsa minulle jos hänestä aika jättää.
Kannattaa ottaa mies kellä ei ole pikkurahan puutetta. Exälle jonka vuositulot oli n. 60 000e maksoin 450e vuokraa asumisesta koska olin nuori ja tyhmä. Mutta enää en tuohon lähtisi.
Olin yhdessä miehen kanssa, jolla ei ollut pikkurahan puutetta. Silti halusin osallistua omalla osuudellani yhteiseen arkeen. Vaadin siis maksaa pientä korvausta asuessani hänen asunnossaan. Lisäksi kokkasin lähes joka päivä, koska pidän ruoanlaitosta. Siivota ei tarvinnut, kun meillä kävi siivooja.
En olisi pystynyt asumaan täysin ilmaiseksi hänen asunnossaan omantunnon takia.
Omantunnon takia...? Haloo, terapian tarpeessa... syy toimintaasi kuuluu olla jokin muu kuin ylitoimiva syyllisyydentunne...
Ohis
Halvemmaksi tuli maksaa pientä korvausta asumisesta kuin mennä terapiaan. :) Ei vaan sovi luonteelle asua ilmaiseksi toisen asunnossa, kun en kuitenkaan ole vähävarainen. En vaan näe mitään syytä miksi en olisi maksanut pientä korvausta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Minähän en asuntoa omista. Avioehtokin löytyy. Toki minulla jää rahaa säästöön, mutta niin jää hänelläkin, ja lisäksi asunto on hänen nimissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Minähän en asuntoa omista. Avioehtokin löytyy. Toki minulla jää rahaa säästöön, mutta niin jää hänelläkin, ja lisäksi asunto on hänen nimissään.
Miltä tuntuu olla loinen?
Vierailija kirjoitti:
Varmasti provo koskavei "hoksattu" kertoa että ollaanko aviossa ja onko avioehtoa.
Sano miehelle että alat etsiä itsellesi edullisrmpaa yksiötä.
Haloo, luetun ymmärtäminen! Ap kertoi aloituksessa, että ovat avoliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Minähän en asuntoa omista. Avioehtokin löytyy. Toki minulla jää rahaa säästöön, mutta niin jää hänelläkin, ja lisäksi asunto on hänen nimissään.
Miltä tuntuu olla loinen?
Sinä olet kateellinen ja kyllähän sen ymmärtää.
Minä muutin miehen omistamaan omakotitaloon hänen sitä ehdotettuaan, omasta tahdostani. Hän ei missään vaiheessa pyytänyt minulta vuokraa tms. Maksoin aiemmin 750 euroa/kk lainanlyhennystä ja vastikkeet noin 400 euroa/kk omasta asunnostani jonka laitoin vuokralle. Minusta olisi todella järjetöntä ollut muuttaa miehen luo ilmaiseksi asumaan. Sovimme, että minä maksan laskut. Sähkö, vesi, ym. Yhteensä noin 300-400 euroa/kk kun maksan myös ruokaostoksia. Sittemmin olemme menneet naimisiin eikä meillä ole avioehtoa. En tiedä mitä tekisin tilanteessa että ero tulisi. Olen toki oikeutettu puoleen meidän yhteisestä omaisuudesta. Mies maksaa edelleen talostaan itse, joten olisi toisaalta väärin vaatia talosta siinä tapauksessa mitään. Sähkö- ja vesilaskut tuplaantuivat kun muutin tänne asumaan kuitenkin joten on ihan ok että maksan ne. Meille tämä on toiminut hyvin jo sen 10 vuotta ja pianhan talokin on jo maksettu jolloin alamme maksamaan laskujakin esimerkiksi yhteiseltä tililtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä kuviossa ei ole kaksi ihmistä muuttamassa rakkaudesta yhteen vaan kaksi ihmistä, jotka molemmat ovat sitä mieltä, että toinen ei saa missään nimessä hyötyä lanttiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä en maksa mitään, koska ei ole minun asuntoni eikä siis kerrytä omaisuuttani. Asun ja hoidan kyllä kuten kotiani, mutta rahallinen panokseni on 0 €.
Puolisolle on ihan okei, että sinä kerrytät omaisuuttasi hänen pussistaan? No, meneehän se noinkin päin.
Minähän en asuntoa omista. Avioehtokin löytyy. Toki minulla jää rahaa säästöön, mutta niin jää hänelläkin, ja lisäksi asunto on hänen nimissään.
Miltä tuntuu olla loinen?
Mitä loisimista se on, että molemmat hyötyy? Te pihit sentin laskijat ette tätä palstaa lähemmäs naista pääse. Miltäs se tuntuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisin ja klassisin naisten virhe on maksaa asumisen kulut samalla kun mies maksaa asuntoa, joka sitten on eron tullessa hänen ja naisella ei kups keikkaa olekaan mitään omaisuutta , kun on maksettu vain kuluja.
Aloittaja on tavallaan myös tässä tilanteessa, ei tule kertymään mitään omaisuutta, kun kaikki meneekulujen maksamiseen liian suuresta asunnosta, jota ei alun perin halunnutkaan.
Mutta ei sekään ole oikein, että ilmaiseksi asuisi.
Komppaan yhtä vastaajaa, että selvitä sen asunnon käypä vuokra ja maksa siitä vuokraa miehellesi, mutta TULOJESI SUHTEESSA. Eli laskette mikä on prosenttisuudet tuloistanne ja siinä suhteessa maksatte, se on ainoa oikea tapa parisuhteessa,
Jos mies haluaa, että maksat pimeästi, niin vähennätte tietysti sitten ensin ne verot siitä summasta eli sinun maksamasi summa pienenee. Sitten huomioitte saako mies työsuhdevähennystä asunnon yhdestä huoneesta, mikä pienentää tietysti edelleen sinun maksamaasi summaa. Sitten maksat puolet vedestä ja sähköstä.
Ihan simppeliä. Jos miehelle ei käy, niin muutat omaan asuntoon. Miehen ehdottama järjestely on sinulle erittäin huono, koska sitoudut maksamaan kuluja, joita et edes tarvitse.
Ja sitten muista pistää itsekin jotain
132 jatkaa: Toki olen myös maksanut kaikista mukavuuksista mitä MINÄ olen halunnut taloon. Talon arvo ei muuten tästä nouse, vanha kun on ja nyt tässä on minä elukoineni sitä rapistuttamassa, että en näkisi sitä niinkään sen toisen varallisuuden kartoittamisen näkökulmasta :) En sitten tiedä mitä alapeukuttajat pitäisivät järkevämpänä ratkaisuna, mutta todella omituisia näkökulmia tässä ketjussa kyllä on tullut. Toki AP tekee mikä parhaaksi tuntuu, ei kannata muuttaa ollenkaan jos se ei tunnu oikealta. En minäkään tätä taloa olisi ostanut itse jos itse olisin saanut valita, mutta tämä on miehelle tärkeä suvun talo ja se on myös siten minulle tärkeää :) Miehen kanssa on kyllä ollut puhetta mitä sitten vanhemmilla päivillä joten ei se kiveen ole kirjoitettu että tämä on siltikään meidän loppuelämän asuntomme.
Käyttökulut puoliksi. Jos puolisollasi on asunnosta lainaa,maksaa hän lainanlyhennyksen itse sillä kerryttää myös varallisuuttaan itse sillä. Käyttökulut, vesi sähkö on ok maksaa puoliksi kun kummatkin niitä käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Yleisin ja klassisin naisten virhe on maksaa asumisen kulut samalla kun mies maksaa asuntoa, joka sitten on eron tullessa hänen ja naisella ei kups keikkaa olekaan mitään omaisuutta , kun on maksettu vain kuluja.
Olettaen että tarkoitat myös aviopareja niin kerrohan minulle, mikä järki minun olisi ottaa laina ja lunastaa itselleni esim puolet mieheni talosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin ja klassisin naisten virhe on maksaa asumisen kulut samalla kun mies maksaa asuntoa, joka sitten on eron tullessa hänen ja naisella ei kups keikkaa olekaan mitään omaisuutta , kun on maksettu vain kuluja.
Olettaen että tarkoitat myös aviopareja niin kerrohan minulle, mikä järki minun olisi ottaa laina ja lunastaa itselleni esim puolet mieheni talosta?
Saa korjata jos olen väärässä, mutta ottaen huomioon että miehellä on kaksi lasta edellisestä liitostaan, skenaariot ovat nämä:
1) Avioero, ei avioehtoa. Saan osituksessa ehkä noin 40% talosta koska minulla on myös omaa omaisuutta jonkun verran. Mikäli omistaisin nyt talosta 50% ja eron tultua minä muuttaisin pois, hän joutuisi lunastamaan osuuteni tai myisimme talon pois. 10% ero toki mutta jo maksamani lainan korot voivat tehdä sen.
2) Miehen kuolema. Saan osituksessa 50% miehen omaisuudesta eli talosta ja elinikäisen asumisoikeuden. Miehen perilliset voisivat myös lunastaa minut ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleisin ja klassisin naisten virhe on maksaa asumisen kulut samalla kun mies maksaa asuntoa, joka sitten on eron tullessa hänen ja naisella ei kups keikkaa olekaan mitään omaisuutta , kun on maksettu vain kuluja.
Olettaen että tarkoitat myös aviopareja niin kerrohan minulle, mikä järki minun olisi ottaa laina ja lunastaa itselleni esim puolet mieheni talosta?
...
2) Miehen kuolema. Saan osituksessa 50% miehen omaisuudesta eli talosta ja elinikäisen asumisoikeuden. Miehen perilliset voisivat myös lunastaa minut ulos.
Jos sinulla on omaa omaisuutta, et saa miehen kuolemanjälkeisessä osituksessa 50 % miehen omaisuudesta, vaan 50 % teidän yhteenlasketusta onaisuudesta. Asumisoikeuden kyllä saat, jos et omista toista asuntoa.
Alue: Aihe vapaa
Mitään nkä ihmeen takia pitäisi ajatella jonkun toisen säästämistä? Jos mies haluaa ostaa talon perähikiältä ja asua siellä niin maksakoon lystin ihan itse.