5. lapsi tulossa. Ainoastaan vanhempani onnittelivat

Ei saakeli. Osalle ketjun naisista pitäisi tehdä lobotomia. Kun te laiskaperseet ette itse viitsi tehdä yhtäkään lasta kun ”on niin rankkaa, byääh” niin olisitte edes kiitollisia niille jotka jaksaa. Ne toisten tekemät lapset maksavat teodän vanhuutenne. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa teillä loisparasiiteilla niin suu kiinni sitten. Saisitte hävetä.

Vierailija kirjoitti:

Suomen junttiuden huomaa nimenomaan siitä, että suurta lapsimäärää pidetään junttina. Kyhnätään päivät netissä ja ollaan olevinaan niin moderneja naisia kun pistetään oma napa kaiken muun edelle. Heti kun siirrytään etelämpään niin ihmiset suhtautuu paljon positiivisemmin lapsiin, ja suurta yhtenaistä perhettä arvostetaan valtavasti.

Mutta aloittajalle paljon onnea!

Yritysmaailmassa globaalisti (eritoten jos keski-euroopassa asiakaskuntaa) firman edistajalle/johtajalle/myyntiedustajalle suuri perhe on MERIITTI kuten edellä sanottiinkin. Suomessa vaan on lapsivihamielistä.

Mutta tiedättekö, tämäkin on trendi joka muuttui. Olen jo vähän vanhempi ja muistan ajat kun pieni perhe oli muotia (80-90l) ja kub iso perhe oli muotia (2000l, ns ”nurmijärvi-ilmiö”) ja sit taas nyt lapsettomuus on muotia.

Tästä 10-15v eteenpäin on taas muotia pehmeät arvot ja jakamistalous ja perhe ja lapset.

Seuratkaapa Viroa, siellä on sama sykli mutta eri järjestys. Nyt siellä on lapsibuumi ja lapsiperhe on unelma, ihailun kohde ja arvostettu asia. Eipä kauaa kun siellä ihailtiin lapsettomuutta.

Joten ei kannata kuunnella YHTÄÄN KETÄÄN MUUTA kun miettii perheasioitaan. Muodot muuttu, yleinen käsitys vaihtelee, välillä velat riehuu vähemmän ja välillä enemmän. Nyt on velojen riehumisen kultakausi kun he perustelevat jalolla ilmastosyillä lapsettomuuttaan (oikeasti syyt ihan muualla).

Vierailija kirjoitti:

Onnea <3

Enkä ymmärrä rahasta itkeviä, taivavat olla mammonanpalvojia kaikki. Elämänsisältö on siinä rahassa sellaisilla ihmisillä, miten säälittävää. Tiedoksi, että meitä muunlaisiakin on, toiset ihmiset on yksi iso sisältö =)

Katsoppas kun lasten elättämInen, vaatettaminen ja aikuisuuteen saaminen vaatii rahaa. Money, pengar , Geld , dinero. Ja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tiedätte paremmin, miten taloustilanteenne kestää viidennen lapsen, oletan että kestää jos lapsi suunniteltu.

Mutta tunnen pari nyt jo aikuista, jotka kasvaneet monilapsisissa perheissä (eri perheet). Muuten aika erilaisia ihmisiä, mutta sellainen tietty jatkuva huomionkipeys ja tunne omasta riittämättömyydestä yhdistää. Ovat antaneet ymmärtää, ettei vanhemmilla oikein riittänyt aikaa heille etenkään teinivuosina, kun nuoremmat sisarukset veivät kaiken huomion kotona.

Enemmän tunnen kyllä epätasapainoisia aikuisia, jotka ovat olleet ainoita lapsia. Se suvun ja perheen olemassaolo, varsinkin aikuisena, on korvaamatonta. Vanhemmat vanhenevat ja muuttuvat autettaviksi, sisarukset ovat se samanikäinen tuki ja turva läpi elämän. 

Voi miten naiivi olet. Minulla 5 siskoa, itsekin siis nainen, luulisi että olisimme ylimmät ystävät kun kerran siskokset olemme ja melko pienillä ikäeroilla. Emme ole. Kukaan ei ole kenenkään kanssa enää aikuisina tekemisissä, jokaiselle se oma perhe ja p*rse tärkein. Lapsena ja teininäkin vain tapeltiin huomiosta, viikkorahoista, matkoista kun jollekin sisarukselle maksettiin kielikurssi ja hups muille ei sitten ollut varaa enää mihinkään... Kerran vuodessa joulukortit lähetetään, mutta kaikki vanhempien tapaamiset tehdään perhe kerrallaan, emme ole koskaan koolla kun ei siitä tule kuin sota niin parempi että emme tapaa. Silkkaa itsekkyyttä useamman kuin kahden lapsen hankkiminen.

Ymmärräthän että vaikka teillä on noin, suurimmalle osalle perhe ja sisarukset ovat tuki ja turva elämässä, vaikkei aina niin tiiviisti kylki kyljessä oltaisikaan. Lapset saavat myös serkkuja jne.

Sen sijaan sillä, jolla ei ole sisaruksia, ei ole sukulaisissa ketään kun vanhemmat sairastuvat ja kuolevat. Tai voi tietysti olla joku serkku tms joka on läheinen, mutta aika usein ihmiset ovat vanhempana siellä omassa sukuhaarassaan tiiviimmin.

Ja ystävätkin perhettä hankkiessaan monesti alkavat viettää tiiviisti aikaa perheen kesken, ja ystävyys muuttaa muotoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että jos nainen tekee enemmän kuin neljä lasta, niin joku mättää. Oli se sitten uskontoon liittyvää tai sellaista, että huomaa vihdoin olevansa hyvä jossain eli synnytykset on helppoja tai sitten wt porukan tapa ”tienata” muiden veronmaksajien rahoilla.

Faktat:

1. Aikaa keskittyä kuhunkin lapseen yksilöllisesti ei jää

2. Oma raha ei riitä. Pitää olla iso asunto ja tila-auto. Ruokaa kuluu valtavasti. Tavaraa tarvitaan valtavasti.

3. Parisuhteelle ei jää aikaa

4. Naisen työura kärsii jatkuvista raskauksista

5. Naisen kroppa on kovilla jatkuvista synnytyksistä

6. Isovanhempien ja muiden läheisten aika kuluu vain tämän yhden perheen auttamiseen

7. Lapsi kärsii

Olet melko väärässä. Kaikilta osin.

T. Viiden äiti, lakimies/partner lakifirmassa

On se veloilla rankkaa kun pitää kaikenlaisia päätelmiä keksiä itselleen omam päätöksen tueksi...

Ja tässäkin on erittäin vilkasta mielikuvitusta. Taatusti ei kauaa laki firmassa pyöri jos on viisi lasta. Vähän rajaa tarinalle.

Pyörii loistavasti koska partnereita on useita. Mutta eihän av mamma tajua mitä partnerius tarkoittaa.

Puhu pukille. Kukaan ei usko.

Luuletko että kiinnostaa paskaakaan uskooko joku juntti wt av mamma vai ei?

Täällä ei ikinä pidä puhua sanaakaan koulutuksesta tai urasta tai tuloista. Ihan riippumatta siitä onko lapsia nolla vai kymmenen. Kateelliset käy samantien kimppuun.

Vierailija kirjoitti:

Suomen junttiuden huomaa nimenomaan siitä, että suurta lapsimäärää pidetään junttina. Kyhnätään päivät netissä ja ollaan olevinaan niin moderneja naisia kun pistetään oma napa kaiken muun edelle. Heti kun siirrytään etelämpään niin ihmiset suhtautuu paljon positiivisemmin lapsiin, ja suurta yhtenaistä perhettä arvostetaan valtavasti.

Mutta aloittajalle paljon onnea!

Nimenomaan.

Onnea aloittaja ja muutenkin peukku isoille perheille. Me saimme vain 2 oman sairastumiseni vuoksi, mutta haaveissa oli ainakin 4.

Se lehdissä tiuhaan esiintynyt kuuden lapsen miljonääri-sijoittajaäiti on ilmeisesti palstan mukaan ehtaa köyhälistörupusakkia myös? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiasia on, että jos nainen tekee enemmän kuin neljä lasta, niin joku mättää. Oli se sitten uskontoon liittyvää tai sellaista, että huomaa vihdoin olevansa hyvä jossain eli synnytykset on helppoja tai sitten wt porukan tapa ”tienata” muiden veronmaksajien rahoilla.

Faktat:

1. Aikaa keskittyä kuhunkin lapseen yksilöllisesti ei jää

2. Oma raha ei riitä. Pitää olla iso asunto ja tila-auto. Ruokaa kuluu valtavasti. Tavaraa tarvitaan valtavasti.

3. Parisuhteelle ei jää aikaa

4. Naisen työura kärsii jatkuvista raskauksista

5. Naisen kroppa on kovilla jatkuvista synnytyksistä

6. Isovanhempien ja muiden läheisten aika kuluu vain tämän yhden perheen auttamiseen

7. Lapsi kärsii

Minä taas olen huomannut, että uraa tekevillä suurperheiden vanhemmilla on homma hanskassa. Eniten apua tarvitsevat pullamössövanhemmat, jotka ovat saaneet toisen lapsen lyhyellä ikäerolla. Esikoinen on tietysti päiväkodissa, jotta äiti selviytyy vauvan kanssa. Jostain syystä näillä ei mene myöskään parisuhteessa hyvin, sama avuttomuus ja huono egosentrinen asenne elämään näkynee siinäkin. Ero tulee juuri näille 1-2 lapsen pullamössövanhemmille herkimmin, jolloin lapset kärsii.

Suurperheen vanhemmilla kyllä ei voi olla uraa kuin toisella. Tai lapset ovat heitteillä tai on palkattua apua tai isovanhemmat hoitaa lapset.

Buahahaaaa.

5 lasta meillä, tai no 7 jos miehen edellisen liitonkin lapset huomioidaan (ovat jo aikuisia) ja mies on menestyvä yrittäjä ja minä vaativassa, hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä.

Onnittellako pitäisi?

Otan osaa.

Vierailija kirjoitti:

Onnittellako pitäisi?

Kyllä, ellet halua olla epäkohtelias moukka.

Koulutoverini kertoi että hänen perheessä 5 lasta. Äiti tuli teininä marokkolaiselle raskaaksi ja perustivat suurperheen. Mies elätti, nainen kotiäitinä lasten täysi-ikäisyyteen asti kunnes kävi niin että ero tuli ja aikuistuneet lapset joutuivat tukemaan äitiään jaloilleen. Lopulta äiti pääsi vapaaehtoistyöhön ja lapsensa tukeneet taloudellisesti

Isot perheet on kyllä ihania ja lapsille paras mahdollinen kasvupaikka. On just hyvä että lapsirakkaat tekee monta lasta, ja sitten ne kiukkuiset lastenvihaajat ei yhtään. Surullinen perhe on sellainen, jossa ainokainen istuu apeana pöydässä syntymäpäivänään ja äiti postaa kuvan someen: " kutsuimme koko luokan synttäreille, mutta kukaan ei tullut".

Maailmassa on jo liikaa lapsia muutenkin, ei ole mikään onnittelun aihe enää tuollainen sikiäminen.

No en kyllä itsekään onnitellut tuttua kun oli viides tulossa. Eipä huvittanut, kun neljä n. 1,5 vuoden välein tehtyä edellistä  oli kuin apinalauma, kasvoivat kuin pellossa. Sanoin vaan "ai että joo" ja siirryin nopeasti toiseen aiheeseen.

Lapsen puolesta toivon, että ymmärtää syntyä ekstroverttinä ja rohkeana, ei hiljaisena ja arkana. Herkän introvertin elämä tuollaisessa härdellissä muodostuu helposti täydeksi painajaiseksi. Varsinkin jos koti on pieni ja ei ole tarjota omaa huonetta, rauhaa ja hiljaisuutta.

Onneksi olkoon.

Vierailija kirjoitti:

Isot perheet on kyllä ihania ja lapsille paras mahdollinen kasvupaikka. On just hyvä että lapsirakkaat tekee monta lasta, ja sitten ne kiukkuiset lastenvihaajat ei yhtään. Surullinen perhe on sellainen, jossa ainokainen istuu apeana pöydässä syntymäpäivänään ja äiti postaa kuvan someen: " kutsuimme koko luokan synttäreille, mutta kukaan ei tullut".

Tämä. Ja kun tehdään vain yksi lapsi, ei ole tuleville polville niitä serkkujakaan, kun aina näissä keskusteluissa vedotaan siihen, että serkkujen kanssa voi ainokaiset leikkiä.

No onhan tuo noloa ja väärin muita lapsia kohtaan.

Olen viisilapsisen perheen keskimmäinen ja ei meitä jaksettu huomioida ei kunnolla huolehtia.

Vierailija kirjoitti:

Isot perheet on kyllä ihania ja lapsille paras mahdollinen kasvupaikka. On just hyvä että lapsirakkaat tekee monta lasta, ja sitten ne kiukkuiset lastenvihaajat ei yhtään. Surullinen perhe on sellainen, jossa ainokainen istuu apeana pöydässä syntymäpäivänään ja äiti postaa kuvan someen: " kutsuimme koko luokan synttäreille, mutta kukaan ei tullut".

Ihan naurattaa sun rajoittunut näkemyksesi yksilapsisista perheistä. Ihan kuin sillä lapsella ei voisi olla laajaa kaveripiiriä vaikkei sisaruksia olekaan. Ja myöhemmin elämässä puoliso, ystäviä ehkä lapsiakin. Läheisiä tukemassa kun omat vanhemmat vanhenevat ja kuolevat. Se monilapsisten mantra "ainoa lapsi joutuu yksin huolehtimaan vanhenevista vanhemmista ja jää yksi maailmaan näiden kuoltua" kertoo enemmän suurperheiden sisäänpäinlämpiävyydestä kuin mistään muusta.