Olen töissä ja lapsi soitti itkien bussipysäkiltä että missä bussi ja hän jäätyy. Oli myöhästynyt TAAS
Ei tunne kelloa, laitan ainä hälytyksen ilmoittamaan milloin pitää mennä pysäkille. On jo 11v että saisi oppia ehtimään siihen bussiin, vaikka miten erityislapsi ei meillä miehen kanssa ole varaa jäädä jomman kumman aamuisin kyttäämään että tyttö ehtii autoon !
Kommentit (116)
Eikö ole kaveria jonka kanssa kulkea koulumatkat? Tai voisiko jompikumpi isovanhemmista tulla aamujen avuksi? Ikävä kyllä nyt näyttää siltä, ettei lapsenne ole vielä valmis selviytymään yksin. Miksei hän tunne kelloa?
Siis jos se on noin pahasti älyllisesti vammainen, niin koulukuljetus on kyllä järjestetty. Jokin provo tämä taas.
Jos lapsi osaa lukea ja laskea ekaluokan laskuja, niin oppii kyllä kellonkin.
Nojaa. Minä tunsin kyllä kellon, mutta silti onnistuin vähän vietävän monena yläkoulun ja lukion aikaisena aamuna myöhästymään bussista. Enkä ollut mitnkään erityinen ja mylhemmin elämässä on mennyt ihan hyvin.
Tämä ai ole katastrofi, ap. Se on harmillista, mutta ei katastrofi. Erityislapsen äitinä olet varmasti niitäkin nähnyt. Rauhoitu ja nauti siitä, että tämä on teidän tämän hetken pahin ongelma!
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos aloittaisit ihan siitä, että sille lapselle tarpeeksi vaatteita päälle, niin ei tarvitse soittaa kun on kylmä.
Kai sitä tulee kylmä kun istuu noin 40 min bussipysäkillä! Kun ei hahmota aikaa eikä ymmärrä heti bussin menneen jo.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis jos se on noin pahasti älyllisesti vammainen, niin koulukuljetus on kyllä järjestetty. Jokin provo tämä taas.
Jos lapsi osaa lukea ja laskea ekaluokan laskuja, niin oppii kyllä kellonkin.
Meillä on 10v ADHD-lapsi joka oppi lukemaan 6vuotiaana ja puhuu saksaa lyhyen opiskelun jälkeen paremmin kuin suomea, muttei tunne kelloa. Suuttuu & turhautuu vain kun koetetaan neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos aloittaisit ihan siitä, että sille lapselle tarpeeksi vaatteita päälle, niin ei tarvitse soittaa kun on kylmä.
Kai sitä tulee kylmä kun istuu noin 40 min bussipysäkillä! Kun ei hahmota aikaa eikä ymmärrä heti bussin menneen jo.
Ap
LISÄÄ VAATETTA PÄÄLLE. Ei tämä mikään etelänapamanner ole. Jos tuossa ajassa ehtii jäätymään, niin vaatteita on liian vähän. Ihme uusavuttomuutta taas.
Vanhemmuus täysin hukassa.
Pöntölle ei mennä kännykän kanssa ihan jo hygieniasyistä. Ja itse kantamaan tekojensa seuraukset eikä itkemään puhelimen päässä äitiä apuun, kun on mokannut.
Kohta 12-vuotias ei ole mikään pikkulapsi.
No, kun ei vielä osaa, niin ei kai iästä ole sitten kiinni.
Miettikää, miten tuette. Kokeilkaa eri keinoja.
Mikä siellä koulussa pelotta, kun sinne on niin hankala lähteä?
Osaako mennä vaikka harrastukseen?
Kokeilkaa vaikka, niin että menee kaupungille siten, että teistä toinen on varjona. Ihan treeni kotoa sinne määränpäähän. Niin, että lapsi tietää, että nyt harjoitellaan.
Kertokaa suunnitelma ja käykää koko valmistelu ja matkan kulku lapsen kanssa tarkkaan ja toteuttakaa se.
Vaikka viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis jos se on noin pahasti älyllisesti vammainen, niin koulukuljetus on kyllä järjestetty. Jokin provo tämä taas.
Jos lapsi osaa lukea ja laskea ekaluokan laskuja, niin oppii kyllä kellonkin.
Meillä on 10v ADHD-lapsi joka oppi lukemaan 6vuotiaana ja puhuu saksaa lyhyen opiskelun jälkeen paremmin kuin suomea, muttei tunne kelloa. Suuttuu & turhautuu vain kun koetetaan neuvoa.
Huolestuttavaa, jos 10-vuotiaan kotikieli on noin huonolla tolalla.
Eiköhän se kellokin ala taipua, kun jätätte vain sanomatta mitä kello on ja saa selvittää itse menemisensä ajankohdan.
Ihmetyttää nämä jankkaajat, jotka ihmettelevät miksei lapsi tunne kelloa. Minulla on myös 11-vuotias tyttö, joka ei tunne kelloa. Ja olemme opettaneet, olen pyytänyt koulustakin tukiopetusta asiaan, kun tuntuu ettei tyttö tajunnut minun tai mieheni opetuksia. Olen ostanut opetuspelejä. Jostain syystä ei vain opi, en käsitä asiaa itsekään. Epäilen välillä, että hän vain teeskentelee, sillä en ymmärrä kuinka joku voisi olla käsittämättä asiaa monen vuoden opetuksen ja jankkauksen jälkeen. 8-vuotias pikkusiskonsa osaa kellon. Ja joo, olen turhautunut ja tunnen olevani epäonnistunut vanhempi.
Ne vaatteet, jotka täytyy laittaa, pitää olla valmiina siten, että osaa ne kaikki pukea.
Jos lapsella on erityisvaikeuksia, häntä on vain autettava. Joitakin joutuu muistuttelemaan kouluun lähdöstä, vaikka olisi 16 v.
Tuo puhelimella yhdessä tekeminen ja kulkeminen on hyvä. Jos on sellainen työ, ettei voi kulkea yhdessä puhelimitse, palkkaa naapurustosta vanha täti tai mummo avuksi kouluunlähtöön.
Kaupungeissa ainakin toimii vapaaehtoisjärjestöjä, joista voi saada avuksi henkilön jopa tähänkin asiaan. Ei ole kallista.
Kyllä hän siitä oppii, mutta myöhemmin kuin muut.
Harjoittelette sitä kelloa. Ja viisarikello pitää olla. Digitaalisesta ei opi hahmottamaan ajan kulkua, vaikkei olisi erityisvaikeuksiakaan. Esim. lapsi harjaantuu arvioimaan, kauanko kestää 10 minuuttia, kun hän näkee sen.
Kannattaako lähteä kouluun napapaidassa nilkat paljaana
Jos on kyse add/adhd -lapsesta. Kuten omani tai lukihäiriöstä, voi kellon oppiminen olla vaikeaa.
Sen hälytyksen lisäksi voisi laittaa laput aamutoimista muistutukseksi mitä pitää tehdä. Aamupesut, pukeutuminen, reppu mukaan jne. Ja vaatii kyllä usemman kuin yhden muistutuksen, ettei jää haaveilemaan.
Itse olen aamulla ollut kotona ja toiminut nalkutuskoneena. Muu ei auttanut. Kun ikää tulee lisää omatoimisuus lisääntyy. Esikoinen on add-poika ja nyt jo täysi-ikäinen ja ei tarvitse muistuttaa / herättää
Miksi et soita tytölle kun hänen pitää lähteä?
Tarvitsisiko lapsi henkkoht. avustajan aamuihin? Tai olisiko naapurustossa joku tuttu, mummeli tai nuori, joka pientä korvausta vastaan kävisi hakemassa muksun ajoissa ja saattamassa pysäkille?
Entä voiko jatkuva myöhästely ja monenlaiset syyt siihen johtua vain haluttomuudesta mennä kouluun? Kiusaamista?
Hanki viisarikello, kuten jo aiemmin neuvottiin. Sellainen, jossa on kunnolliset numerot.
Merkitse värillisellä teipillä aika, jolloin pitää lähteä. Siis "teippiviisarit", tuntiviisari lyhyemmäksi, minuuttiviisari pidemmäksi, kuten kellossa on. Oppii helpommin hahmottamaan ajankulun, kun alkaa ymmärtämään, että se pitkä viisari liikkuu nopeammin.
Sekuntiviisaria ei vielä tarvita, sotkee vaan.
Tsemppiä!
Lapsellasi on liian vähän vaatetta, jos 40 min odottelussa tulee kylmä.
Lisäksi hän ei selvästikään pysty vielä itsenäisiin aamutoimiin. Opettakaa hänelle yksi vaihe kerrallaan itsenäisesti suoritettavaksi.
Kellon opetteluun (viisarikello) kannattaa panostaa, koska yläkoulussa se vaan on osattava.
Vierailija kirjoitti:
Mies oli aamuisin tytön kanssa vielä viime vuonna, tänä vuonna päätimme että saa opetella lähtemään omin nokkineen. Laitan illalla vaatteet ja repun valmiiksi sekä aamulla, ennen töihin lähtöäni vanhaan puhelimeeni hälytyksen, joka antaa 15 min aikaa siirtyä ulos ja pysäkille. Ei auta.
- Bussikortti jäi (Miksi se on otettu pois repun taskusta?)
- Reppu jäi
- Sukkia ei löytynyt
- Piti käydä vessassa (eli pissata ja istua sen jälkeen 20 min kännykkä kädessä pytyllä)
Tyttö täyttää ensi kuussa 12, ei tunne kelloa eikä saa itseään ajoissa linja-autoon !
Ap
Tunnistan tilanteen. Meillä neiti passuutti aiemmin mua. Nyt lähden ennen viittä ja neidistä on tullut puolessa vuodessa omatoiminen. Ikää suurin piirtein saman verran.
Meillä käytössä seuraavat metodit:
* lapsi laittaa edellisiltana repun ja vaatteet valmiiksi
*ruutuaika varsinkin kännykästä pois aamuisin.
*lapsi osallistuu isän kanssa aamupalan tekoon
PS: Opettakaa kello vihdoinkin. Ajantaju helpottuu huomattavasti.
Mitä jos aloittaisit ihan siitä, että sille lapselle tarpeeksi vaatteita päälle, niin ei tarvitse soittaa kun on kylmä.