Laihdutusjuttuja.. Mistä olet saanut inspiraation..

Up

https://www.vauva.fi/keskustelu/3554461/miten-onnistuit-elamantapamuuto…

Jouduin työfysioterapeutin pakeille. Siellä tehtiin jotain mittauksia ja harjoituksia, raajoja taivuteltiin jne. noin tunti siinä meni, tissiliivisillään ja leggarit jalassa, kokovartalopeilien ympäröimänä tietysti. Yleensä näen itseni vain kasvopeilistä, joten se ruho mikä siellä peileissä näkyi koko kaameudessaan oli jotain todella hämmentävää katseltavaa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Elopainoa oli tuolloin 91kg, se on paljon 166cm lyhyeen varteen. Nykyään painan n.70kg.

Hullua kyllä kirjasta, jossa minusta ei ollut mitään järkeä. Olin kokeillut jo vaikka kuinka monia dieettejä ja elämäntapamuutoksia, mutta aina palannut lihavuuteen. Alkuun sain aina kymmeniä kiloja pois, mutta lihoin ne takaisin. Lopulta tahdonvoima oli niin heikko, että luovutin kaikki dieetit jo parin viikon jläkeen ja repsahdin. 

Luin sitten kirjaston kierrätyskärrystä löytämäni kirjan "Laihdu, älä lahduta" jonka oli kirjoittaneet jonkun brittiläisen yliopiston psykologian tutkijat. Siinä väitettiin, että ongelma on, että lihavuuteen johtaneet tavat on ihmisellä liian tiukassa, ja  kietoutuneet muiden tapojen kanssa yhteen niin tiukaksi "tapaverkoksi", että ihminen on siinä kuin hämähäkinverkossa oleva hyttynen: kiemurrella voi ja kuluttaa voimansa loppuun, mutta irti ei pääse. Tahdonvoimalla voi päättää että vaikka makeanmussutustapa loppuu nyt, tai alkoholin tissuttelu, mutta tapaverkko vaan venyy ja venyy ja kerää jännitystä, niin että se ponnahtaa sitten kostoiskuksi oikein voimalliseen repsahdukseen, kun "tahdonvoimalihas" väsyy. 

Idea on, että sen sijaan että yrittää puuttua heti niihin isoihin riippuvuustapoihin, jotka aiheuttaa kalorien liikasaantia, yritetään horjuttaa yleensä ihmisen tapariippuvuutta, alkaen verkon reunoilta, ihan pienistä,viattomista tavoista. Ensimmäinen tehtävä muistaakseni oli, että piti olla katsomatta televisiota 1 päivä. Jonain päivänä ei saanut juoda lempijuomaansa (mulla kahvi). Tai käydä elokuvissa tai näyttelyssä yksin. Tehtävät vaikeutuivat viikkojen myötä, jossain vaiheessa oli jo sellaisia, että jos olet introvertti, käyttäydy tänään ekstrovertisti tai päinvastoin. Tai tee/varaa lykkäämäsi asia kuten vaikka hammaslääkärikäynti tai auton huollatus tällä viikolla. Alkuun vaikutti ettei homma toimi, esim. televisiottoman illan aikana pitkästyin, menin kauppaan ostamaan 6 isoa siideriä ja join ne. KOrvasin siis paskan tavan lojua sohvalla telkun ääressä vielä epäterveellisemmällä. Mutta toisen viikon aikana selvästi alkoi jotenkin tapojen ote hellittää, ja otinkin siidereitä tai makeita vähän harvemmin. 

4 viikon ohjelman aikana laihduin 3,5 kg - yrittämättä mitenkään säädellä tietoisesti syömistäni tai juomistani. Jatkoin vielä samaa tapojen rikkomista muutaman kuukauden, ja laihduin yhteensä 12 kiloa pelkästään sillä. Sen jälkeen olinkin valmis puuttumaan tietoisesti tiettyihin epäterveellisiin tapoihini joita oli jäljellä, ja sain taas laihtumisen jatkumaan. Mulla siis toimi tosiaan tuo järjettömän oloinen ajatus, että muuttamalla täysin syömiseen liittymättömiä tapoja, syöminen voisi tulla itsestään paremmaksi ja myös helpommin tietoisesti hallittavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Hullua kyllä kirjasta, jossa minusta ei ollut mitään järkeä. Olin kokeillut jo vaikka kuinka monia dieettejä ja elämäntapamuutoksia, mutta aina palannut lihavuuteen. Alkuun sain aina kymmeniä kiloja pois, mutta lihoin ne takaisin. Lopulta tahdonvoima oli niin heikko, että luovutin kaikki dieetit jo parin viikon jläkeen ja repsahdin. 

Luin sitten kirjaston kierrätyskärrystä löytämäni kirjan "Laihdu, älä lahduta" jonka oli kirjoittaneet jonkun brittiläisen yliopiston psykologian tutkijat. Siinä väitettiin, että ongelma on, että lihavuuteen johtaneet tavat on ihmisellä liian tiukassa, ja  kietoutuneet muiden tapojen kanssa yhteen niin tiukaksi "tapaverkoksi", että ihminen on siinä kuin hämähäkinverkossa oleva hyttynen: kiemurrella voi ja kuluttaa voimansa loppuun, mutta irti ei pääse. Tahdonvoimalla voi päättää että vaikka makeanmussutustapa loppuu nyt, tai alkoholin tissuttelu, mutta tapaverkko vaan venyy ja venyy ja kerää jännitystä, niin että se ponnahtaa sitten kostoiskuksi oikein voimalliseen repsahdukseen, kun "tahdonvoimalihas" väsyy. 

Idea on, että sen sijaan että yrittää puuttua heti niihin isoihin riippuvuustapoihin, jotka aiheuttaa kalorien liikasaantia, yritetään horjuttaa yleensä ihmisen tapariippuvuutta, alkaen verkon reunoilta, ihan pienistä,viattomista tavoista. Ensimmäinen tehtävä muistaakseni oli, että piti olla katsomatta televisiota 1 päivä. Jonain päivänä ei saanut juoda lempijuomaansa (mulla kahvi). Tai käydä elokuvissa tai näyttelyssä yksin. Tehtävät vaikeutuivat viikkojen myötä, jossain vaiheessa oli jo sellaisia, että jos olet introvertti, käyttäydy tänään ekstrovertisti tai päinvastoin. Tai tee/varaa lykkäämäsi asia kuten vaikka hammaslääkärikäynti tai auton huollatus tällä viikolla. Alkuun vaikutti ettei homma toimi, esim. televisiottoman illan aikana pitkästyin, menin kauppaan ostamaan 6 isoa siideriä ja join ne. KOrvasin siis paskan tavan lojua sohvalla telkun ääressä vielä epäterveellisemmällä. Mutta toisen viikon aikana selvästi alkoi jotenkin tapojen ote hellittää, ja otinkin siidereitä tai makeita vähän harvemmin. 

4 viikon ohjelman aikana laihduin 3,5 kg - yrittämättä mitenkään säädellä tietoisesti syömistäni tai juomistani. Jatkoin vielä samaa tapojen rikkomista muutaman kuukauden, ja laihduin yhteensä 12 kiloa pelkästään sillä. Sen jälkeen olinkin valmis puuttumaan tietoisesti tiettyihin epäterveellisiin tapoihini joita oli jäljellä, ja sain taas laihtumisen jatkumaan. Mulla siis toimi tosiaan tuo järjettömän oloinen ajatus, että muuttamalla täysin syömiseen liittymättömiä tapoja, syöminen voisi tulla itsestään paremmaksi ja myös helpommin tietoisesti hallittavaksi.

Onko sulla vielä tuo kirja? Kerro lisää "tehtäviä"! Tätä haluan kokeilla, kuulostaa mielenkiintoiselta :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hullua kyllä kirjasta, jossa minusta ei ollut mitään järkeä. Olin kokeillut jo vaikka kuinka monia dieettejä ja elämäntapamuutoksia, mutta aina palannut lihavuuteen. Alkuun sain aina kymmeniä kiloja pois, mutta lihoin ne takaisin. Lopulta tahdonvoima oli niin heikko, että luovutin kaikki dieetit jo parin viikon jläkeen ja repsahdin. 

Luin sitten kirjaston kierrätyskärrystä löytämäni kirjan "Laihdu, älä lahduta" jonka oli kirjoittaneet jonkun brittiläisen yliopiston psykologian tutkijat. Siinä väitettiin, että ongelma on, että lihavuuteen johtaneet tavat on ihmisellä liian tiukassa, ja  kietoutuneet muiden tapojen kanssa yhteen niin tiukaksi "tapaverkoksi", että ihminen on siinä kuin hämähäkinverkossa oleva hyttynen: kiemurrella voi ja kuluttaa voimansa loppuun, mutta irti ei pääse. Tahdonvoimalla voi päättää että vaikka makeanmussutustapa loppuu nyt, tai alkoholin tissuttelu, mutta tapaverkko vaan venyy ja venyy ja kerää jännitystä, niin että se ponnahtaa sitten kostoiskuksi oikein voimalliseen repsahdukseen, kun "tahdonvoimalihas" väsyy. 

Idea on, että sen sijaan että yrittää puuttua heti niihin isoihin riippuvuustapoihin, jotka aiheuttaa kalorien liikasaantia, yritetään horjuttaa yleensä ihmisen tapariippuvuutta, alkaen verkon reunoilta, ihan pienistä,viattomista tavoista. Ensimmäinen tehtävä muistaakseni oli, että piti olla katsomatta televisiota 1 päivä. Jonain päivänä ei saanut juoda lempijuomaansa (mulla kahvi). Tai käydä elokuvissa tai näyttelyssä yksin. Tehtävät vaikeutuivat viikkojen myötä, jossain vaiheessa oli jo sellaisia, että jos olet introvertti, käyttäydy tänään ekstrovertisti tai päinvastoin. Tai tee/varaa lykkäämäsi asia kuten vaikka hammaslääkärikäynti tai auton huollatus tällä viikolla. Alkuun vaikutti ettei homma toimi, esim. televisiottoman illan aikana pitkästyin, menin kauppaan ostamaan 6 isoa siideriä ja join ne. KOrvasin siis paskan tavan lojua sohvalla telkun ääressä vielä epäterveellisemmällä. Mutta toisen viikon aikana selvästi alkoi jotenkin tapojen ote hellittää, ja otinkin siidereitä tai makeita vähän harvemmin. 

4 viikon ohjelman aikana laihduin 3,5 kg - yrittämättä mitenkään säädellä tietoisesti syömistäni tai juomistani. Jatkoin vielä samaa tapojen rikkomista muutaman kuukauden, ja laihduin yhteensä 12 kiloa pelkästään sillä. Sen jälkeen olinkin valmis puuttumaan tietoisesti tiettyihin epäterveellisiin tapoihini joita oli jäljellä, ja sain taas laihtumisen jatkumaan. Mulla siis toimi tosiaan tuo järjettömän oloinen ajatus, että muuttamalla täysin syömiseen liittymättömiä tapoja, syöminen voisi tulla itsestään paremmaksi ja myös helpommin tietoisesti hallittavaksi.

Onko sulla vielä tuo kirja? Kerro lisää "tehtäviä"! Tätä haluan kokeilla, kuulostaa mielenkiintoiselta :D

On joo! Laitan ekan viikon tehtävät tähän. Eli joka päivä on päivittäinen tehtävä. LIsäksi viikon aikana pitäisi jossain välissä tehdä 2 tehtävää vaihtoehtojen listalta.

1. päivä. Älä katso TV:tä koko päivänä. Jos se ei ole muutenkaan tapana, valitse jotain muuta mitä yleensä teet, esim. jos kuuntelet radiota, jätä väliin, tai jos luet aina sanomalehteä, ole päivä ilman.

2. päivä. Kirjoita 15 minuutin ajan jotain sellaista, mitä et yleensä kirjoita. Esim. ostoslista ei käy. Voit kirjoittaa runoa, elämänkerran alkua, tajunnanvirtaa, mitä vaan mitä et rutiinisti tee.

3. päivä.Älä juo lempijuomaasi. Tämän olisi hyvä olla jotain mitä yleensä juot joka päivä. 

4. päivä. Käy 15 minuutin kävelyllä, ja ajattele sen aikana mitä elämältäsi haluat.

5. päivä. Nouse aamulla tuntia aikaisemmin kuin normaalisti. 

6. päivä. Tee lista asioista, joita haluat olla saavuttanut ensi vuonna samaan aikaan vuodesta.

7. päivä. Tee hyvä työ jollekulle tutulle tai tuntemattomalle. Jos et tapaa ketään ihmistä, voit myös viedä kirjan kirjakierrätykseen, antaa lahjoituksen hyväntekeväisyysjärjestölle tai vastaavaa.

Vaihtoehtotehtäviä, joista 2 tehdään viikon aikana:

- tilaa jokin lehti tai lopeta tilaus

- lue jotain mitä et yleensä lue

- kokeile ruokaa mitä et ole maistanut

- kuuntele radiokanavaa jolta tulee ohjelmaa jollaista et yleensä kuuntele

- käy yksin elokuvissa

- käy taidenäyttelyssä tai museossa, jos sellainen ei ole sinulle tavallista

- kokeile urheilulajia, jota et yleensä harrasta

- meditoi, jos se ei ole tapanasi

- piirrä, maalaa tai askartele, jos et yleensä tee sellaista 

- käy ostoksilla uudessa paikassa

- opettele 10 uutta vieraan kielen sanaa

- aja autoa eri tavalla kuin ennen, esim. vähemmän aggressiivisesti tai jos ajat yleensä rauhallisesti, hieman vauhdikkaammin

Siitä että...Nämä pieruni ovat siis persettä polttelevia hiljaisia tuhnuja, jotka haisevat aivan kamalalle kitkerälle ripulille. Hajun voi maistaa suussakin.

Näin kesälomakuvat uimarannalta vuonna 2012. Paino oli lähes 100kg. Aloin juoksemaan ja karppasin pari kuukautta. Maratonennätys on sittenmmin parantunut 1.5h ja painoa lähtenyt 20kg. Juossut olen 20 tuhatta kmsen jälkeen.

M49, 78kg

Ap voisi kertoa olotilaansa johtaneista tavoistaan, vaikkapa syömisen ajat ja sitten yhdessä katsottaisiin, onko niissä jotain korjattavaa vai olisiko liikakiloille jokin muu selitys. 

Lakkasin syömästä. Ei sen enempää vaadi.

Niin kauan kuin elämä ja laihduttaminen pyörii syömisen ja nälän ympärillä, homma on tuhoon tuomittu.

Vierailija kirjoitti:

Ap voisi kertoa olotilaansa johtaneista tavoistaan, vaikkapa syömisen ajat ja sitten yhdessä katsottaisiin, onko niissä jotain korjattavaa vai olisiko liikakiloille jokin muu selitys. 

Kuten lääkkeet, ehkäisy, koulukiusaaja, työpaikkakiusaaja, äiti ja isä, jne. Kaikki vika on muissa kuin itsessä ja ruuassa ja liikunnassa.