Lue keskustelun säännöt.
Saako isovanhempi valittaa Facebookin käsityöryhmässä lapsenlapsestaan jolle ei kelpaa itse tehdyt sukat?
16.09.2019 |
Kirjoitin eilen avauksen kuinka aikuiset ihmiset valittivat kun teinille ei ollut kelvannut sukat tai muu käsityö. Olen siis ihan teinien puolella tässä. Kuinka isovanhemmat kehtaavat valittaa lapsenlapsistaan joille pyytämättä on tehnyt jotain? Ja vaikka pyynnöstäkin, aika harvoin maku osuu yksiin jos ikäeroa on viitisenkymmentä vuotta. Täysin ymmärrettävää siis että tällaisia itsetehtyjä lahjoja ei saajan jaloissa näy. Jostain syystä avaukseni oli poistettu kokonaan kun nyt vasta pääsin sitä etsimään, miksihän. Mutta vastauksia?
Kommentit (29)
Aivan itkettää mummon puolesta. Hän on halunnut antaa jotain itse tekemää ja kuvitellut, miten sukat lämmittävät lapsen jalkoja. Ja nyt ei kelpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastin sitä kun oma mummoni kutoi minulle ihania sukkia. Ne olivat kalleimpia aarteitani aina. Teininäkin.
Jotkut sukat olivat niin kauniita, että säästin ja säästin, enkä raaskinut ollenkaan pitää niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mulle aikoinaan vanhemmat opettivat, että mistään lahjaksi saadusta ei hyvien käytöstapojen mukaan saa valittaa. Se otetaan vastaan, kiitetään ja vaikka heittäisi roskiin kotona, mutta ei sanota lahjan antajalle mitään epäkohteliasta.
Jeps. Poikkeuksena korkeintaan se, että jos joku tietty henkilö useasti käyttää paljon rahaa tai vaivaa johonkin tiettyyn tuotteeseen jolle ei ole käyttöä (siis samaan tuotteeseen, esim. kerää jotain kallista kirjasarjaa lahjaksi tai aina tiettyä vaatemerkkiä, tavaraa liittyen johonkin tiettyyn harrastukseen jota ei enää harrasta), niin jossain tapauksessa voi olla ideaa varovaisesti vihjaista, että runsas rahankäyttö menee ihan hukkaan. Ehkä. Jos on halvempia tai keskenään erilaisia tuotteita, niin ei voi.
Etsin sitä keskustelua. Miksihän sekin on poistettu?
Vierailija kirjoitti:
Mummo on rakkaudella tehnyt ja äiti ja lapsi täällä haukkuvat. Mitä moukkamaisuutta! Todellakin huonoa esimerkkiä ja huonoa kasvatusta jo toisessa polvessa.
Jospa mummo vaikkapa kysyisi lapsenlapseltaan, millaiset sukat tämä haluaisi vai haluaako ollenkaan. Itse olen innokas käsityöihminen, jolla aikuiset lapset (23 ja 18), ei lapsenlapsia. Teininä lapseni eivät käyttäneet villasukkia. Nyt aikuisena kelpaa. Ja mielelläni heille kudon, jos pyytävät. Kysyn väritoiveet. Vanhemmalle lapselleni tein juuri kahdet villasukat hänen pyynnöstään. Villapaitoja en heille tee, koska eivät käytä. Itselleni teen. Ihmisille on turha tyrkyttää tavaroita, joita eivät halua. Vaikka kuinka rakkaudella olisi annettu. Oma äitini on aina tuonut tavaraa oman mielensä mukaan. Itse olen ottanut opikseni ja kysyn ennen kuin annan. Sekin on rakkautta. Ja hyvää käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä kysymystä, ap. Tottakai jokainen saa valittaa missä vain mistä vain. Jos siitä tulee seuraamuksia niin sitten kohtaa ne. Oma käytös kertoo vain itsestä. Minun arvioni mukaan tässä teini oli epäkohtelias ja mummo myös. Ehkä kulkee suvussa?
Surullista, ettei käsityötä enää arvosteta eikä opeteta nuoria arvostamaan sitä.
Itse en jaksa taistella sukan kantapään kanssa ja ihailen sukankutojien kärsivällisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen varmaan 10 käsityöryhmässä ja isoäiti-ikäinen. Kyseisenlaista keskustelua en ole koskaan kuullut. Teinit odottaa ainakin minun sukkia, tilaavat tietyn väriset ja monelta isoäidiltä tilataan seura-joukkkue-harrastysaiheisia sukkia. Vähän vanhemmat lonkero-sukkia yms. Myös villa ja mohairneuleet ja ne tosi isot myssyt on kovaa huutoa. Aito mohairneule kun maksaa kaupassa 300 e, ja vanhemmat ostaa vaan 30 e:n muovisia (agryylia)
Moni teini pitää omia vanhempiaan pinnallisina merkkivaatteiden perässä juoksevina luonnon- ja ilmaston tuhoajina, ja arvostaa itse tehtyä, kierrätettyä, tuunattua ja kestävää.
Kyllä mulle aikoinaan vanhemmat opettivat, että mistään lahjaksi saadusta ei hyvien käytöstapojen mukaan saa valittaa. Se otetaan vastaan, kiitetään ja vaikka heittäisi roskiin kotona, mutta ei sanota lahjan antajalle mitään epäkohteliasta.