Lue keskustelun säännöt.
Kadehditteko niitä, joilla on hieno iso omakotitalo, piha ja materiaa vai ovatko omat unelmasi muualla?
14.09.2019 |
Haaveiletteko siis ylemmän keskiluokan omakotitalo, bemari/Mersu, piha ja hieno sisustus idyllistä vai ovatko haaveesi jotain muuta? Mitä?
Kommentit (97)
En kadehdi. Olisi kuitenkin kiva omistaa omakotitalo kauniilla pihalla ja auto, millä kulkea paikasta a paikkaan b. Talon, eikä auton tarvitsisi olla mitään uusia, nykyajan talot ja autot on rumia, ei mitään persoonallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haaveile... :DDD.. Oon asunu aina kerrostalossa, paitsi vauvana, ja oon kasvanu siihen et se on se mun asumismuoto. Oon lisäks niin laiska, et ylimääränen panostaminen puitteisiin ei oo mun haaveena. Voin kuvitella, et ehkä sit ku oon 50 v, se vois olla ajankohtasta, ku on kaikin puolin vakaa tilanne. Ennen sitä en usko että itse sellasesta haaveilen.. Autosta en myöskään haaveile, se on vaan riesa kaupungissa lisäks mä en tykkää ajamisesta. :D eli ei, mul ei oo niitä perinteisii suomalaisii haaveita.
Haaveet enemmän muualla ku materiassa muutenki.
Omat haaveet muualla. Omakotitaloa en ole halunnut koskaan. Haluan asua pienesti ja helposti, ei ole edes olohuonetta. Haluan keskittyä ravintolaani ja muuhun elämään.
En haaveile... :DDD.. Oon asunu aina kerrostalossa, paitsi vauvana, ja oon kasvanu siihen et se on se mun asumismuoto. Oon lisäks niin laiska, et ylimääränen panostaminen puitteisiin ei oo mun haaveena. Voin kuvitella, et ehkä sit ku oon 50 v, se vois olla ajankohtasta, ku on kaikin puolin vakaa tilanne. Ennen sitä en usko että itse sellasesta haaveilen.. Autosta en myöskään haaveile, se on vaan riesa kaupungissa lisäks mä en tykkää ajamisesta. :D eli ei, mul ei oo niitä perinteisii suomalaisii haaveita.
Haaveet enemmän muualla ku materiassa muutenki.
-niin ja tohon vielä lisäks toki se, että en olis valmis ottamaan isoja lainoja, mua ei houkuttele elää velkarahalla. Myöskään jos saisin ison perinnön, en oo varma sijottaisinko nimenomaan asumiseen. En ainakaan omakotitaloon, enkä pidä kamalan järkevänä ostaa helsingin keskustasta omaa asuntoa, paitsi toki jos yhtäkkiä tilillä olis 5 miljoonaa niin sit se on tietty eri asia. :DDD
En. Asun Turun keskustassa Aurajoki-näkymin, vanhassa Kakolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vähän kadehdin, vaikka olisi se meillekin mahdollista. Mielummin asun kuitenkin hieman edullisemmin ja pystyn sitten matkustamaan, syömään ulkona jne. jne.
Nuorena minulla oli enemmän henkisiä haaveita. Halusin kehittyä paremmaksi ihmiseksi, löytää ehkä itselleni sopivan hengellisyyden muodon jne.
Nyt olen yli 40 ja huomaan, etten ole saavuttanut mitään noilla saroilla. Minusta on tullut kyyninen agnostikko/ateisti ja ihmisenä paremmuudessa olen mennyt lähinnä taakse päin nuoruuden viattomista päivistä. Esim. olen nykyään pahempi juoruaja, vähemmän kiinnostunut yhteisestä hyvästä ja enemmän omasta navastani, olen laiska ja saamaton ja juoponvikaakin on.
Nyt haaveilen siitä, että olisinpa tavoitellut sitä materiaa niin, että minulla olisi nyt talo ja ehkä purjevenekin. Nyt se alkaa olla liian myöhäistä nollasta alkaa niitä enää sinkkuna tavoittelemaan. Koen, että ainoa konkreettinen mitä voi saada on materia. Nuo henkisemmät jutut taitaa olla pelkkää roskaa ja tuulen tavoittelua, joita tavoitellessa hukkaa elämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää vastakkain asettelu on kyllä ihan naurettavaa.
Joo. Olen onnellinen, hyvä avioliitto joka kestänyt yli 20 vuotta. Työ on mielekästä ja tarpeeksi haasteita antavaa ja nautin siitä suunnattomasti. Olemme terveitä ja olemme kasvattaneet 2 tytärtä yhteiskuntakelpoisiksi nuoriksi naisiksi. Vietämme paljon aikaa yhdessä, nautitaan hyvästä ruoasta, kulttuurista, matkustelusta jne
Ja kyllä, meillä on myös se iso omakotitalo, tätä paljon parjattua materiaa ja jopa uusi auto. Ja se pihan hoitaminen on yksi yhteisistä harrastuksistamme.
Muuallahan ne ovat ne minun unelmani/arvoni. Kesti harmillisen pitkään tajuta että minulle aidosti tyydyttävät asiat ovat erilaisia kuin esim. vanhempieni vastaavat. Olen sattunut syntymään aika talouspainoitteiseen perheeseen ja minulle ovat tärkeämpiä esim. yhteyden tunne tärkeisiin ihmisiin, luonto, turvallisuuden tunne, uuden oppiminen jne.
Ulkoisista puitteista: Haluaisin pienen omakotitalon jonka pihapiirissä ja ulkorakennuksissa olisi mahdollista harrastaa esim. puutöitä ja puutarhanhoitoa. Lintulauta olisi ehdoton juttu, ja senhän rakentaisin itse. Ja jonain kauniina talvipäivänä ottaisin kuvia lintulaudan vieraista ja sitten menisin takaisin tupaan lämmittelemään, ja juomaan kahvia ja kaakaota ja soittelemaan välillä vähän kitaraa. Jos rahaa sattuisi olemaan riittävästi, haluaisin kaverikseni myös koiran. Ehkä labradorinnoutajan tai novascotiannoutajan, tai lunnikoiran. Parisuhdekin voisi olla kiva juttu: yhteistä tekemistä ja harrastamista, läheisyyttä ja erotiikkaa. Tältä näyttää minun unelmaelämäni tällä hetkellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on iso kaunis omakotitalo pääkaupunkiseudulla isolla upealla pihalla, ajan mersulla, perheeni on ihana, parisuhteeni on maailman paras, tykkään työstäni, vanhempani ovat terveitä, ihania ystäviä on ja rahasta ei ole huolta.
Tiedän, että minulla on kaikki asiat todella hyvin ja olen kaikesta onnellinen.
nro 28, joo.. henkiset asiat on aika laaja käsite. :DD itse esim mieluummin laittaisin rahat matkusteluun (kokemuksiin,elämyksiin) kun materiaan. :) jokaisella on eri se, mitä saa irti mistäkin. joillekin on tärkeetä vakaa elämä, ulkosesti se tuo turvallisuuden tunnetta. Joku taas voi haluta tehä maailman ympärys matkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadehdi enkä haaveile. Olen tässä suhteessa varakkaan perheeen nk musta lammas. Olen tehnyt elämässäni mieluummin kivoja kuin järkeviä asioita ja valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena minulla oli enemmän henkisiä haaveita. Halusin kehittyä paremmaksi ihmiseksi, löytää ehkä itselleni sopivan hengellisyyden muodon jne.
Nyt olen yli 40 ja huomaan, etten ole saavuttanut mitään noilla saroilla. Minusta on tullut kyyninen agnostikko/ateisti ja ihmisenä paremmuudessa olen mennyt lähinnä taakse päin nuoruuden viattomista päivistä. Esim. olen nykyään pahempi juoruaja, vähemmän kiinnostunut yhteisestä hyvästä ja enemmän omasta navastani, olen laiska ja saamaton ja juoponvikaakin on.
Nyt haaveilen siitä, että olisinpa tavoitellut sitä materiaa niin, että minulla olisi nyt talo ja ehkä purjevenekin. Nyt se alkaa olla liian myöhäistä nollasta alkaa niitä enää sinkkuna tavoittelemaan. Koen, että ainoa konkreettinen mitä voi saada on materia. Nuo henkisemmät jutut taitaa olla pelkkää roskaa ja tuulen tavoittelua, joita tavoitellessa hukkaa elämänsä.
Mielestäni voisit hyvinkin jättää turhasta materiasta haaveilun ja keskittyä itsesi kehittämiseen. Olet omassa seurassasi hyvinkin seuraavat 40 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
nro 28, joo.. henkiset asiat on aika laaja käsite. :DD itse esim mieluummin laittaisin rahat matkusteluun (kokemuksiin,elämyksiin) kun materiaan. :) jokaisella on eri se, mitä saa irti mistäkin. joillekin on tärkeetä vakaa elämä, ulkosesti se tuo turvallisuuden tunnetta. Joku taas voi haluta tehä maailman ympärys matkan.
Ilmastonmuutos ei siis huoleta.
Ohis
Onnellisuus on jotain muuta kuin materia. Tuntuu tyhmältä, miten ihmiset juoksee ja taistelee rahan perässä, esittelee leveillen elämäänsä somessa. Tyhjää ja merkityksetöntä, usein myös pelkkää esittämistä, kilpailua ja oman itsetunnon pönkitystä.
En kadehdi enkä haaveile. Olen tässä suhteessa varakkaan perheeen nk musta lammas. Olen tehnyt elämässäni mieluummin kivoja kuin järkeviä asioita ja valintoja.
-jos on varaa, niin sit toki voi tehdä mitä vaan eikä tarvii miettii minkä haaveen toteuttaa kuhan saa säästettyä. Velkarahalla eläminen ei kuitenkaan aina ole se järkevä valinta. Riippuu omasta luonteesta ja omasta elämästä, sekä elämänkokemuksesta, et mikä on järkevää.
Ilmastonmuutos ei siis huoleta.
Ohis
-on niitä muitaki tapoja matkustella, ku lentäminen.
Vierailija kirjoitti:
nro 28, joo.. henkiset asiat on aika laaja käsite. :DD itse esim mieluummin laittaisin rahat matkusteluun (kokemuksiin,elämyksiin) kun materiaan. :) jokaisella on eri se, mitä saa irti mistäkin. joillekin on tärkeetä vakaa elämä, ulkosesti se tuo turvallisuuden tunnetta. Joku taas voi haluta tehä maailman ympärys matkan.
Joo, itse totesin jo nuorena että en pidä matkustelusta ollenkaan. Yritin jokusen vuoden matkustella, koska kuului ja olisi ollut nolo sanoa esim. töissä että en ollut taas lomalla missään, kotona vaan. Mutta minua matkustelu vain stressasi enkä saanut siitä mitään. Joten sitten kun itsevarmuus kehittyi sen verran että en enää välittänyt siitä, mitä muut minusta ajattelee, lopetin matkustelun ja möllöttelin tyytyväisenä yksin kämpässäni lomat.
En, mä en ole ikinä halunnut asua omakotitalossa. Mulla on ihana rivitalokoti lasteni kanssa. Toivoisin, etten tarvisi autoa, mutta se on ikävä kyllä pakollinen täällä, kun julkiset ei toimi. Mulla on hyvä palkka (5500€), pärjätään kivasti, mutta mitään statussymboleita en kaipaa.
En. Tiedän että nuo sinänsä hienot asiat olisivat minunkin saavutettavissa jos tosissani sitoutuisin työelämään ja velkaorjuuteen. Unelmoin täysin oman näköisestäni elämästä. Se olisi melkein kuin nykyinen elämäni mutta kehittyneempi versio.