Lue keskustelun säännöt.
Sano rehellisesti, onko 50-vuotias vanha? Ikäkriisi iski...
13.09.2019 |
... Olen juuri täyttänyt 50-vuotta! En voi uskoa tätä. Aikaa on siis jäljellä tässä puvussa korkeintaan 20 vuotta, sitten viimeistään alan horista. Tässäkö tämä nyt oli? Siis mitä ihmettä, mihin aika on mennyt? Olo on jo aamuisin kankea ja kaikkea ei enää jaksa, mutta tunnen mieleltäni olevan nuorempi. Kuka yhtyy tähän? Onko täällä 50-vuotiaitakaan enää vaan olenko joku alien, joka tätä palstaakin lukee?
Kommentit (303)
Kysy kahdeksanvuotiaalta onko kaksikymppinen vanha. Kysy teini-ikäiseltä mitä mieltä on kolmekymppisistä. Kysy kaksivitoselta onko nelikymppinen lopun vanha jne.
Kysy seitsenkymppiseltä mitä ajattelee viisikymppisen vanhuudesta. Näkökulmia on siis monia. Kysy lopuksi itseltäsi onko kivaa olla vielä elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihan siitä, minkä ikäiseltä kysyy. 10-vuotiaan vastaus saattaa olla hieman erilainen kuin vaikka 90-vuotiaan.
50-v. on järkyttävän vanha. Elämä alkaa olla ohi. Seniori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkeikäisellä on vanhan vaivat. Normaalia! Keski-ikä on juuri jäänyt taakse.
Ennen vanhaan viisikymppinen oli vanhus. No, mun puolesta viiskytvuotiaat joutaa eläkkeelle. Nuorille pitäisi jättää työt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omaan aamukankeaan oloon voi vaikuttaa liikkumalla enemmän. Onko paino normaalissa tai lähes normaalissa.
Paljon näen ikäisiäni ihmisiä jotka työpäivän jälkeen rojahtaa tvn ääreen ja miettii miksi ei jaksa mitään. Just siksi.Käytän vaatekokoa 44 ja harrastan liikuntaa tunnin verran kolmesti viikossa. Paremmin nukun ja jaksan. Teen fyysistä työtä.
Oma valinta minkälaista elämää haluaa elää. Luulisi 50vn sen jo tietävän.
50 vuotias nimenomaan tietää, että kaikki, läheskään kaikki tässä elämässä ei ole omaa valintaa. Uskomus oman valinnan voimasta ja muutoinkin erilaiset kaikkivoipaisuus ja kuolemattomuusajatukset ovat tyypillisiä melko nuorille henkilöille ja sitten niille, jotka ovat eläneet hyvin suojattua ja varjeltua elämää. Heidän kannaltaan on parempi, ettei sitä kuplaa mikään puhkaise.
Mä olen 50+ olen vanha, mutta parempi kai sekin kuin aikuinen. Ei päivääkään, ettei jotain paikkaa jomota. Tässä iässä alkaa iskeä suvun rasitesairaudet sun muut (tuttava sairastui alle viiskymppisenä alzheimeriin ja tuntuu, että ympäriltä kuolee jo useampia itseni ikäisiä. Osalla tietysti omat elintavatkin vaikuttavat ja osalla oma valinta, mutta myös paljon syöpiä ja aivoverenvuotoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sorry, mutta ei noin voi oikein edes kysyä. Vastaus näet riippuu vastaajan iästä.
Ja mitä ihmeen väliä sillä edes on mitä mut ajattelisivat. Ikä on oma olotila ja se minkä kuvan haluaa ulospäin näyttää. Haluatko näyttää mummolta, pukeutua kuin mummot ajatella kuin mummot jne. Eikä siinäkään ole mitään väärää, jokainen elää resurssiensa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on jo aika isoja eroja kunnossa ja ulkonäössä. Eletty elämä jättänyt jälkensä hyvässä ja pahassa. Mutta täysillä vaan nauttimaan elosta ja olosta.
Tämä on totta! Ja tuossa vaiheessa huomaa sen, että voisi olla paremmassa kunnossa jos olisi tehnyt erilaisia valintoja aiemmin.
50 vuotta kirjoitetaan ilman väliviivaa. Kovin koulutettu et voi olla. Harkitse lisäopintoja, ehkäisee dementiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin yli 70 voin sanoa että elämän parasta aikaa on 40-60 vuotiaana, ei välitä muiden mielipiteistä, on itsevarmuutta, on vielä kuntoa jotta jaksaa tehdä mitä haluaa. Nykyään nuoret on itsevarmempia ja tilanne eri kuin omassa nuoruudessa eivätkä välitä muiden mielipiteistä niinkään mikä on hyvä asia
No tuo on ikä, kun erilaiset sairaudet alkaa yleistyä, joten siinä mielessä kehossa alkaa jo olla selvästi ikääntymisen merkkejä. Henkisesti tuo voi olla ihmisen parasta aikaa. Itse ajattelen, että alle 40v elää fyysisesti parasta aikaansa ja yli 40v henkisesti parasta aikaansa. Tietää ja tuntee jo itsensä ja sen, miten haluaa elää. Ja ennen kaikkea uskaltaa ihan eri tavalla elää itsensä näköistä elämää kuin nuorena. Osaa myös yleensä ottaa paremmin muut huomioon ja on empaattisempi, koska elämänkokemusta niistä hankalammistakin kausista jo yleensä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Kysy kahdeksanvuotiaalta onko kaksikymppinen vanha. Kysy teini-ikäiseltä mitä mieltä on kolmekymppisistä. Kysy kaksivitoselta onko nelikymppinen lopun vanha jne.
Kysy seitsenkymppiseltä mitä ajattelee viisikymppisen vanhuudesta. Näkökulmia on siis monia. Kysy lopuksi itseltäsi onko kivaa olla vielä elossa.
Tämä! Niin hyvin sanottu.
p.s. Muistan kun olin ala-asteella ja jonkun sisko oli 20-vuotias ja me oltiin ihan kauhuissamme että kauheeta, vanha nainen :)
En kyllä sitä täältä kyselisi. Ihan on itsestä kiinni miltä tuntuu ja suureksi osaksi myös näyttää. Aika paljolti yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä on jo aika isoja eroja kunnossa ja ulkonäössä. Eletty elämä jättänyt jälkensä hyvässä ja pahassa. Mutta täysillä vaan nauttimaan elosta ja olosta.
Joo, totta. Esim. tukan poltto näkyy ihossa, ja samoin saattaa näkyä runsas auringon ottaminen. Jo paljon nuorempanakin.
Msi ihmeessä olet polttanut tukkasi?
Itse kaihistelen miten en tunne itseäni vanhaksi vaikka parin vuoden päästä pitäisi jäädä eläkkeelle.
Mutta muistan kyllä 50v miten oli aika pahakin ikäkriisi, sitä kyllä helpotti ihana naapuri, täysi päinen ja osallistuva 100v, eli 105v.