Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.

Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.

Ei kaikilla ole kotonaan edes sähköä saatikka sitten nettiyhteyttä

Kyllä on.

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Miten onnistuit hankkimaan tutkinnon jos olet surkea matikassa? Tietojenkäsittelytieteen kandiin sisältyy jonkin verran pakollista matematiikkaa.

Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen. 

Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.

Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.

Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan toki olla, että kyse on vain kohtaanto-ongelmasta. Työt on kasvukeskuksissa ja pätevät koodarit asuu syrjäseuduilla.

Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.

Wöizidgö girjöiddää zyömegzi?

Vierailija kirjoitti:

Mun pitää tyttäreltä kysyä neuvoa power pointin jne. käyttöön, ihan oikeasti, meinaatko että minä oppisin jotain koodausta kun hädintuskin tiedän mitä se tarkoittaa?

Okei, mikä on power point? Ei mitään käsitystä eikä edes sitä tytärtä jolta kysyä..

N43

Vierailija kirjoitti:

Opinnoissani oli pakko ottaa ohjelmointikursseja, vihasin sitä alusta lähtien ja on viimeisimpiä töitä mitä suostuisin tekemään. Oikeasti hajoaisi pää jos pitäisi jotain koodinpätkää vääntää päivät pitkät. Ymmärrän hyvin miksi ala ei ole suosittu.

Kyllä ala suosittu on. On pilvin pimein työttömiä koodareita. Työnantajille ei kelpaa.

Onneksi ollaan erilaisia. Minä en mitään muuta niin mielelläni työkseni tekisi.

Vierailija kirjoitti:

Minä en tiedä koodauksesta yhtään mitään, mutta jos minut joku siitä huolimatta koodariksi palkkaa, niin otan paikan vastaan.

Sori vaan, mutta kun sua ei kelpuuteta. Tarvitaan lahjakkuutta !

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Sulautetulla puolella, meillä ei tehdä c#/java/pythonilla yhtään mitään. Eikä ole edes legacy proggis, vaan tulevaisuuden vientituotteiden uusi sukupolvi, nykyiset on hiljattain viety isosti markkinoille Suomen ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen. 

Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.

Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.

Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.

Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.

Vierailija kirjoitti:

nil kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pula on, koska halutaan enintään 1v vanha tutkinto, ikää alle 30v ja vähintään 20 vuoden työkokemus, aloittelijan innovaatiokyky ja konkarin osaaminen, odotetaan täydellistä sitoutumista ja voidaan taata varsin epävakaat tulevaisuudennäkymät.

Moni on aloittanut koodaamisen jo 10-vuotiaana, joten tuo ei ole kohtuuton vaatimus.

Koodaamisen aloittaminen 10-vuotiaana ei tee kenestäkään automaattisesti alan ammattilaista. Kaiken maailman tietokonekerhoja on ollut kautta aikain harrastelijoille, mutta suurin osa osallistujista on päätynyt amikseen tai kauppikseen ja sitä kautta perustavalliseen työelämään.

No ei tee, mutta ne jotka ovat 10-vuotiaana aloittaneet koodaamaan ja ovat nyt 50+-vuotiaita, ovat just niitä senioritason osaajia, joita Suomesta ei juurikaan löydy. Puolisoni on yksi näistä onnellisista, mutta työpaikka ei olisi auennut hänellekään ellei olisi harrastanut koodaamista myös työn ohella viimeisen 40-vuoden ajan. Ohjelmointikielet vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja nyt on pula C/C++-koodareista, joita mikään yliopisto ei kykene tässä maassa tuottamaan. Jos haluaa hyväpalkkaiseksi koodariksi, pitää osaaminen pystyä näyttämään i.e. niitä omalla ajalla tehtyjä kirjastoja/käytössä olevia järjestelmiä pitää voida demota.

Koodariksi tullaan harrastamalla, ei koulussa istumalla.

Ei pysty tuottamaan... lollero. C/C++ on se kieli, millä yleensä yliopistoissa aloitetaan opiskelut, koska se on ohjelmointikielten aatelia. On ollut viimeiset 20 vuotta. Kultsi pieni, ei kannata sepustaa jostain sellaisesta, mistä ei tiedä mitään ;)

No ei ole ollut. Yliopistoissa, siis niissä jotka eivät ole olleet teknillisiä korkeakouluja, se ei ole oikein koskaan ollut se ensimmäinen kieli. Ymmärrän kyllä miksi: Muistinhallinta vie niin paljon ajatuksia.

Java se on tuon viimeiset 20 vuotta enimmäkseen ollut, mutta nyt näyttää että paikoin ollaan siirtymässä Pythoniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen. 

Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.

Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.

Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.

Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.

Sanos muuta. Likikään kaikelle oppimalleni ei töissä ollut käyttöä. No, saahan sitä harrastuksena näprätä.

Vähän sama se on kyllä muuallakin, kaikkialla pitäisi olla huippuosaaja. Ei riitä että on osaaja. Sana "huippu" on kokenut ihan inflaation. 

Ehkä on niin, että se huippuuden hehkutus on jotain oman itsevarmuuden ja porukkahengen nostatusta. Tuntuu hyvältä hehkuttaa kuinka me ollaan jumalattoman hyviä, ja samanlaisia huippuja pitäisi saada seuraksi. Kyllähän ihminen yleensä kuvitteleekin olevansa osaavampi kuin onkaan, liikenteessä yli puolet on mielestään keskimääräistä parempia kuskeja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä osaan jo koodata.

If A < B then go to C

Line 1: error: class, interface, or enum expected

If A < B then go to C

^

1 error

kyllä se pseudokoodikääntäjästä menee läpi

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen. 

Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.

Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.

Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.

Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.

Viimeksi näitä hötömölö/leikkaa-liimaa-koodista puhuva blondi kuvitteli kaiken koodaamisen olevan html-koodia... Ylpeänä esitteli aiheesta kaiken tietävänä, miten source coden saa selaimesta näkyviin, tämä siis kun keskusteltiin työkavereiden kesken ohjelmoinnista (c-kielellä). Perus-html-"koodia" osaa tuottaa kuka tahansa apina-ohjeita ymmärtävä luku- ja kirjoitustaitoinen. Se ei ole ohjelmoijan mielestä ohjelmointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pitää tyttäreltä kysyä neuvoa power pointin jne. käyttöön, ihan oikeasti, meinaatko että minä oppisin jotain koodausta kun hädintuskin tiedän mitä se tarkoittaa?

Okei, mikä on power point? Ei mitään käsitystä eikä edes sitä tytärtä jolta kysyä..

N43

Juttu joka on koodattu mutta mitä ei tarvita koodauksessa, ja jota suurin osa koodareista inhoaa.

Sitä käyttää markkinoijat ja luennoitsijat. Sillä oli alun perin tarkoitus esittää asian ydinpointit tiiviissä visuaalisessa muodossa (koodarille ei riitä ydinpointit kun kooodatessa pitää hoitaa kaikki pikkunippelitkin ihan viimeisen päälle). Valitettavasti se on nykyään mennyt ranskalaisten viivojen luetteloksi. Luentoprujut yliopistossa ei ole suorasanaista tekstiä, josta selviäisi mm. syy-seuraussuhteita, vaan PowerPoint-silppua.

tiituska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Sulautetulla puolella, meillä ei tehdä c#/java/pythonilla yhtään mitään. Eikä ole edes legacy proggis, vaan tulevaisuuden vientituotteiden uusi sukupolvi, nykyiset on hiljattain viety isosti markkinoille Suomen ulkopuolella.

Mikä "teillä" on sitten se pääasiallinen ohjelmointikieli/ympäristö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen. 

Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.

Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?

IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.

Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

tiituska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan mielenkiinnosta, mihin nykyisin tarvitaan jotain c++ koodareita? joku legacy projekti?

Nykyisin kun softan nopeuden optimoinnin kanssa ei ole niin paljon väliä. Yli 90% koodista on tarpeeksi nopeaa c#/java/pythonilla. Jos sitten taas haluaa kunnolla laskentatehoa niin cuda c/opencl kehiin. Eli missä vaiheessa c++ oikein on se paras use case?

Sulautetulla puolella, meillä ei tehdä c#/java/pythonilla yhtään mitään. Eikä ole edes legacy proggis, vaan tulevaisuuden vientituotteiden uusi sukupolvi, nykyiset on hiljattain viety isosti markkinoille Suomen ulkopuolella.

Mikä "teillä" on sitten se pääasiallinen ohjelmointikieli/ympäristö?

C++ ja linux. 

Vierailija kirjoitti:

Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.

Herran Wuonna 2019 meillä on Herroja, joille duunarien etätyö ei käy. Pitää naamatusten olla joka aamu scrummailemassa duunikavereiden kanssa. Tai istua niiden kanssa samassa huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herran Wuonna 2019 tämän ei pitäisi olla ongelma koska syrjäseuduillakin on nettiyhteydet ja ohjelmointi on työskentelyä informaation kanssa.

Herran Wuonna 2019 meillä on Herroja, joille duunarien etätyö ei käy. Pitää naamatusten olla joka aamu scrummailemassa duunikavereiden kanssa. Tai istua niiden kanssa samassa huoneessa.

Me vedetään retrot kalsareissa kotoa käsin. Etätyöskennellessä mieli kiitää ja tehot kasvavat. Saattaapi olla että lounasoluella on jotain tekemistä asian kanssa.