Lue keskustelun säännöt.
Miksi suomalaisille työttömille ei kelpaa koodarin hommat? Koodareista on huutava pula Suomessa. Onko tuet liian suuret kun työ ei kelpaa??
Kommentit (396)
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä kanssa näitä jotka intoilee "eri" kielistä. Samat peruskäsitteet löytyy useimmista kielistä, ainoastaan syntaksi ja tukikirjastojen määrä vaihtelee.
Itse aloitin basicilla kasarilla, siitä pian konekieleen. Sitten C. Sitten C++ luontaisena jatkumona. Menin töihin Javaa vääntämään koska ero C++aan on kosmeettinen, Javassa vain työskentelet paljon enemmän pumpuliin käärittynä.
Kokeile vaihteeksi jotain funktionaalista kieltä niin on vhän erilaisempaa. Et voikaan tehdä silmukoita, vaan kaikki pitää hoitaa rekursiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ffannikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen.
Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.
Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.
Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.
Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.
Viimeksi näitä hötömölö/leikkaa-liimaa-koodista puhuva blondi kuvitteli kaiken koodaamisen olevan html-koodia... Ylpeänä esitteli aiheesta kaiken tietävänä, miten source coden saa selaimesta näkyviin, tämä siis kun keskusteltiin työkavereiden kesken ohjelmoinnista (c-kielellä). Perus-html-"koodia" osaa tuottaa kuka tahansa apina-ohjeita ymmärtävä luku- ja kirjoitustaitoinen. Se ei ole ohjelmoijan mielestä ohjelmointia.
Ei html:n kirjoittaminen olekaan ohjelmointia, html on kuvauskieli eikä mikään ohjelmointikieli.
Tämä on äärimmäisen sitkeä urbaanilegenda, joka ei suostu kuolemaan millään. Se toimiston Irmakin kun oli joutunut koodaamaan, voitko kuvitella, firman webbisivujen footerin uusiksi kun osoite vaihtui ja se piti sinne päivittää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Juuri näin.
Huippukoodareilla on usein taustalla matematiikan ja fysiikan opiskelua yliopistoissa. Ei se koodaus ole ihan niin helppoa ammattitasolla, että siihen kaikki pystyisivät vaikka kuinka olisi kolmen kuukauden kurssia tarjolla.
Jotain pikkuohjelmia kyllä jokainen oppii koodaamaan, mutta niistä on pitkä matka vaikkapa jonkun pelimoottorin koodaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen.
Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.
Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.
Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.
Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.
Sanos muuta. Likikään kaikelle oppimalleni ei töissä ollut käyttöä. No, saahan sitä harrastuksena näprätä.
Vähän sama se on kyllä muuallakin, kaikkialla pitäisi olla huippuosaaja. Ei riitä että on osaaja. Sana "huippu" on kokenut ihan inflaation.
Ehkä on niin, että se huippuuden hehkutus on jotain oman itsevarmuuden ja porukkahengen nostatusta. Tuntuu hyvältä hehkuttaa kuinka me ollaan jumalattoman hyviä, ja samanlaisia huippuja pitäisi saada seuraksi. Kyllähän ihminen yleensä kuvitteleekin olevansa osaavampi kuin onkaan, liikenteessä yli puolet on mielestään keskimääräistä parempia kuskeja jne.
Mies minun makuuni! Itse sanon lähes aina, kun kysytään omasta alasta, ohjelmoinnista, ajotaidosta yms. että olen varmaankin aika keskinkertainen. Saa olla aika fakiiri, että muuta voi todistaa.
Opiskelusta kanssa. Palstalla on joku pakko aina sanoa, että työ opettaa. Työ ei ole minulle opettanut paljon mitään. Opinnoissa oli vaikka ohjelmointia aika laajalla skaalalla. Tästä vaan pieni viiru on ollut töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä kanssa näitä jotka intoilee "eri" kielistä. Samat peruskäsitteet löytyy useimmista kielistä, ainoastaan syntaksi ja tukikirjastojen määrä vaihtelee.
Itse aloitin basicilla kasarilla, siitä pian konekieleen. Sitten C. Sitten C++ luontaisena jatkumona. Menin töihin Javaa vääntämään koska ero C++aan on kosmeettinen, Javassa vain työskentelet paljon enemmän pumpuliin käärittynä.
Kokeile vaihteeksi jotain funktionaalista kieltä niin on vhän erilaisempaa. Et voikaan tehdä silmukoita, vaan kaikki pitää hoitaa rekursiolla.
Olen kokeillut lispiä. Järjetöntä koodia ja järjetön resurssisyöppö.
Kuriositeetti jolla muutama sitä osaava huuhkaja saa päteä. Ja tietysti koodailla emacsiin laajennuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Juuri näin.
Huippukoodareilla on usein taustalla matematiikan ja fysiikan opiskelua yliopistoissa. Ei se koodaus ole ihan niin helppoa ammattitasolla, että siihen kaikki pystyisivät vaikka kuinka olisi kolmen kuukauden kurssia tarjolla.
Jotain pikkuohjelmia kyllä jokainen oppii koodaamaan, mutta niistä on pitkä matka vaikkapa jonkun pelimoottorin koodaamiseen.
Pelimoottoreiden parhaat tekijät tulee demoscenestä, ei fyssan luennoilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
Vaikka se kun kaikki meneekin pilveen ja kontteihin (dockeriin) ja on oltava skaalautuvaa oli tarve tai ei tai käyttöliittymäksi väännetään väkisin weppiselain oli siinä järkeä tai ei, joskus se selain on samalla suoritusalusta. Lisäksi tietty vimma vääntää kaikki javascriptillä ja tietty uusimmilla kirjastoilla jotka saattaa muuttua kerran kuussa (kypsyys, mitä se on kysyy milleniaalikoodari) jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ffannikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen.
Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.
Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.
Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.
Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.
Viimeksi näitä hötömölö/leikkaa-liimaa-koodista puhuva blondi kuvitteli kaiken koodaamisen olevan html-koodia... Ylpeänä esitteli aiheesta kaiken tietävänä, miten source coden saa selaimesta näkyviin, tämä siis kun keskusteltiin työkavereiden kesken ohjelmoinnista (c-kielellä). Perus-html-"koodia" osaa tuottaa kuka tahansa apina-ohjeita ymmärtävä luku- ja kirjoitustaitoinen. Se ei ole ohjelmoijan mielestä ohjelmointia.
Ei html:n kirjoittaminen olekaan ohjelmointia, html on kuvauskieli eikä mikään ohjelmointikieli.
Tämä on äärimmäisen sitkeä urbaanilegenda, joka ei suostu kuolemaan millään. Se toimiston Irmakin kun oli joutunut koodaamaan, voitko kuvitella, firman webbisivujen footerin uusiksi kun osoite vaihtui ja se piti sinne päivittää...
Hieno suorite Irmalta. Nyt sertifikaatti Irmalle käteen ja linuxkerneliä optimoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä kanssa näitä jotka intoilee "eri" kielistä. Samat peruskäsitteet löytyy useimmista kielistä, ainoastaan syntaksi ja tukikirjastojen määrä vaihtelee.
Itse aloitin basicilla kasarilla, siitä pian konekieleen. Sitten C. Sitten C++ luontaisena jatkumona. Menin töihin Javaa vääntämään koska ero C++aan on kosmeettinen, Javassa vain työskentelet paljon enemmän pumpuliin käärittynä.
Kokeile vaihteeksi jotain funktionaalista kieltä niin on vhän erilaisempaa. Et voikaan tehdä silmukoita, vaan kaikki pitää hoitaa rekursiolla.
Olen kokeillut lispiä. Järjetöntä koodia ja järjetön resurssisyöppö.
Kuriositeetti jolla muutama sitä osaava huuhkaja saa päteä. Ja tietysti koodailla emacsiin laajennuksia.
:'D just tää, emacs uusiksi kun ei sillä pakettiversiolla pärjää. Pienen jutun vääntämiseen lispillä menee moninkertainen aika mutta ON SE HIENO! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työ kyllä kelpaa, mutta työnanatjien ikäsyrjinnälle emme voi mitään.
Tekosyitä. Miksei suomalaiset työttömät voisi nuorentua 20 vuotta? Kauneusleikkaukset ja henkilötodistusten väärennökset on keksitty. Se on ihan omasta asenteesta kiinni vain. Mutta aina löytyy jokin tekosyy jos haluaa töitä vältellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Juuri näin.
Huippukoodareilla on usein taustalla matematiikan ja fysiikan opiskelua yliopistoissa. Ei se koodaus ole ihan niin helppoa ammattitasolla, että siihen kaikki pystyisivät vaikka kuinka olisi kolmen kuukauden kurssia tarjolla.
Jotain pikkuohjelmia kyllä jokainen oppii koodaamaan, mutta niistä on pitkä matka vaikkapa jonkun pelimoottorin koodaamiseen.
Pelimoottoreiden parhaat tekijät tulee demoscenestä, ei fyssan luennoilta.
Niin, demoscenessähän ei tunnetusti käydä koulua ollenkaan. Tai jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ffannikka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä itseasiassa hain työkkärin koodarikurssille. En päässyt, hakijoita oli paljon ja vain murto-osa pääsi koulutukseen.
Aika turha on hakea itse opiskeeleena kun yhteiskunta pukkaa koko ajan kymmeniä uusia koodareita kursseilta. Enemmin ne otetaan töihin kuin alkeet itseopiskellut aloittelija.
Lisäksi, ei meillä edes ole kauhea koodaripula. Pula on erittäin osaavista koodareista, mutta niitä ei tänne saada kun ei makseta tarpeeksi. Erinomaiset koodarit lähtee muualle. Taviskoodareita löytyy, mutta eipä niille niin suurta tarvetta ole.
Ja mä sain sittemmin oman alan hommia, enää ei tarvi miettiä koodariksi ryhtymistä, ainakaan toistaiseksi.
Kovasti ihmettelen, että missä niitä erittäin osaavia koodareita tarvitaan. Lähes aina työssä on kyse hötömölöstä, pikku-leikkaa-ja-liimaa-koodista, työpaikan alan (helpon) ohjelmointityökalun käytöstä yms. pienestä. Hyvin harvoin tarvitaan huippuja.
Viimeksi näitä hötömölö/leikkaa-liimaa-koodista puhuva blondi kuvitteli kaiken koodaamisen olevan html-koodia... Ylpeänä esitteli aiheesta kaiken tietävänä, miten source coden saa selaimesta näkyviin, tämä siis kun keskusteltiin työkavereiden kesken ohjelmoinnista (c-kielellä). Perus-html-"koodia" osaa tuottaa kuka tahansa apina-ohjeita ymmärtävä luku- ja kirjoitustaitoinen. Se ei ole ohjelmoijan mielestä ohjelmointia.
Ei html:n kirjoittaminen olekaan ohjelmointia, html on kuvauskieli eikä mikään ohjelmointikieli.
Tämä on äärimmäisen sitkeä urbaanilegenda, joka ei suostu kuolemaan millään. Se toimiston Irmakin kun oli joutunut koodaamaan, voitko kuvitella, firman webbisivujen footerin uusiksi kun osoite vaihtui ja se piti sinne päivittää...
Hieno suorite Irmalta. Nyt sertifikaatti Irmalle käteen ja linuxkerneliä optimoimaan.
Muuten kyllä, mutta Irmalla on asennevamma. Henkeen ja vereen Windows-ihmisiä, koska se vaan on niin kiva. Linuxiin ei koske vessaharjallakaan.
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Sitten kun ottaa silmän käteen ja tutkii tarkemmin niin aniharvoja poikkeuksia lukuunottamatta se "uusi" on samaa vanhaa paskaa vain uudenlaisessa paketissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Juuri näin.
Huippukoodareilla on usein taustalla matematiikan ja fysiikan opiskelua yliopistoissa. Ei se koodaus ole ihan niin helppoa ammattitasolla, että siihen kaikki pystyisivät vaikka kuinka olisi kolmen kuukauden kurssia tarjolla.
Jotain pikkuohjelmia kyllä jokainen oppii koodaamaan, mutta niistä on pitkä matka vaikkapa jonkun pelimoottorin koodaamiseen.
Pelimoottoreiden parhaat tekijät tulee demoscenestä, ei fyssan luennoilta.
Varmaan, jos siellä demoscenessä opetetaan yliopistotason matematiikkaa ja fysiikkaa. Muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Haha 😆
Minä opiskelin koodausta. Olin ja olen siinä hyvä, mutta töitä ei löydy. Olen tehnyt sitten ihan muita töitä.
Tuolla alalla on aika tiukat käsitykset siitä minkä näköinen ihminen on hyvä koodaaja.
Nuoret miehet ovat ihan ykkösiä. Nuoret, kauniit, hoikat naiset menevät yksittäistapauksina.Vähän vaikea uskoa. Ikärasismi on kyllä alalla totta, mutta mitään hoikkia ja kauniita ei ihmiset ainakaan täällä it-talossa missä itse olen töissä, ei ole. Semmoisia kaljamahaisia perus nörttejä enemmänkin. Sekä miehet että naiset suurelta osin. Itsekin olen yli 100-kiloinen täti-ihminen eikä haittaa koodarina toimimista.
Joo, ei se haittaa koodarina toimimista että on yli 100-kiloinen täti-ihminen. Kokemuksesta tiedän.
Mutta työhaastattelussa pärjäämistä se tuntuu haittaavan.
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Olen ollut alalla 20 vuotta. Mitään tuollaista en ole koskaan kokenut. Lähes aina on kyseessä se uusi syntaksi while-loopille.
Vierailija kirjoitti:
vaapulaviipula kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koodaamisessa mitään matematiikkaa tarvita suurimmassa osassa tehtäviä. Itse olen aina ollut matematiikassa totaalisurkea, lukion lyhyt matematiikkakin oli täyttä tuskaa päästä läpi. Olen kuitenkin tietojenkäsittelytieteen maisteri ja koodari/arkkitehti. Ja hyvin pärjään kaikenlaisissa töissä mitä eteen tulee. Olen tehnyt jopa paikkatietolaskentaakin tms. mitä tosin alkuun matematiikkafobian takia kammosin, mutta helppoahan se olikin kun on valmiit kirjastot jotka hoitaa sen vaativamman matemaattisen puolen.
Koodaus ei myöskään vaadi mitään superälykkyyttä tai muita erityisominaisuuksia, mutta se vaatii kyllä sitä että on valmis oppimaan ihan jatkuvalla syötöllä uutta, että ei pelkää ja lamaannu jatkuvien haasteiden edessä. On ihmisiä, jotka olisivat kyvyiltään varmasti ihan hyviä koodareita, jos elettäisiin vielä siinä vanhassa maailmassa että opit hyvin yhden kielen, vaikka Javan, ja sitten teet sillä erilaisia projekteja vuosikausia, usein vielä samanlaisessa roolissa aina (esim. yksi ihminen tekee server sideä, toinen käyttöliittymäpäättä, joku kolmas tietokantahommia). Mutta nyt heitetään vaan projekteihin joita tehdään itselle tuntemattomilla tekniikoilla, ja pitää oppia lennosta. Jotkut ihmiset kokee siinä tilanteessa lamauttavaa epävarmuutta, eivätkä uskalla okein edes yrittää.
Mitä ihmeen uutta pitää oppia jatkuvalla syötöllä? Uusi syntaksi while-loopille?
IT-alalla kaikki menee uusiksi noin viiden vuoden välein. Tulee uusi hypetettävä kieli/teknologia/termit... you name it. Ohjelmointikielestä toiseen voi vaihtaa aika vähin töin mikäli alla on perustavaa laatua oleva ymmärrys ja vuosien kokemus koodaamisesta. Muuten menee vähän isommin opetteluksi.
Nykytyöskentely IT-firmoissa on ihan helvettiä, just edellä kuvatun vuoksi.
Sitten kun ottaa silmän käteen ja tutkii tarkemmin niin aniharvoja poikkeuksia lukuunottamatta se "uusi" on samaa vanhaa paskaa vain uudenlaisessa paketissa.
JUST NÄIN! :D Ja sitten firmaan just yliopistosta tulleet märät korvantaukset omaavat 30 vuotta nuoremmat klopit saavat myytyä idean johdolle, ja sitä lähdetään suorittamaan hippulat vinkuen dollarinkuvat silmissä. Kun uuteen vaihtamalla säästää ainakin gaziljoonan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki voivat opiskella koodausta. Se on vain itsestä kiinni.
Juuri näin.
Huippukoodareilla on usein taustalla matematiikan ja fysiikan opiskelua yliopistoissa. Ei se koodaus ole ihan niin helppoa ammattitasolla, että siihen kaikki pystyisivät vaikka kuinka olisi kolmen kuukauden kurssia tarjolla.
Jotain pikkuohjelmia kyllä jokainen oppii koodaamaan, mutta niistä on pitkä matka vaikkapa jonkun pelimoottorin koodaamiseen.
Pelimoottoreiden parhaat tekijät tulee demoscenestä, ei fyssan luennoilta.
Niin, demoscenessähän ei tunnetusti käydä koulua ollenkaan. Tai jotain.
Demosceneläiset ovat jo näperrelleet omia moottoreitaan demojen muodossa kauan ennen mitään yo-fyssankursseja.
Pelimoottoreissa ei edes pyritä esim fysiikassa mihinkään täydellisyyteen reaalimaailman kanssa, riittää kun asiat vaikuttavat riittävän realistisilta.
Katsojan/pelaajan visuaalinen "kusettaminen" on ollut demojen ja pelimoottoreiden idea vuodesta 8bittiä.
V#ttu mä en osaa koodata enkä opi vaikka kursseilla käynyt.
Ei html:n kirjoittaminen olekaan ohjelmointia, html on kuvauskieli eikä mikään ohjelmointikieli.