Tässä hetkessä: Oletko onnellinen?
Kommentit (32)
En vaan masentaa ja ahdistaa koko elämä kuten jo niin pitkään kuin muistan. En jaksa tarkemmin kertoa.
En. Olen ollut aika reunalla ja tehnyt selittämättömiä epätoivoisia asioita.
Tällä hetkellä mieli on valoisa ja kaikkea kivaa ainakin tiedossa.
Toivottavasti en joudu taas pettymään, on ollut niiin pitkä pimeä jakso elämässä - uskon, että muutto Vantaalta muuttaa ihan kaiken paremmaksi, kunhan vaan kämppä menisi pian kaupaksi.
Voitteko rukoilla puolestamme, että asunto menisi pian kaupaksi ja suunnilleen sillä hinnalla, kun pyydämme. Kiitos ja Amen.
Kyllä olen.
Olen tällä hetkellä äitiyslomalla pienen poikani kanssa, josta haaveilin vuosia kun lapsettomuushoidoissakin ehdittiin käymään 2 vuotta.
Tällä hetkellä arki on aivan ihanaa. Saan joka aamu herätä pienen iloiseen höpöttelyyn, ja onko mitään ihanampaa kuin nähdä hänen hymynsä heti herätessä? Pieni on niin onnellinen, kun herään hänen jutteluun ja katson häntä. :) Päivät saadaan elää rauhallista, meidän näköistä elämää ja ainakin vuodeksi pystyy unohtamaan sen oravan pyörässä juoksemisen.
Kaiken lisäksi olemme terveitä kaikki, minä myös. Sairastin vuosia homekoulujen takia, joten tänä päivänä osaa omaa terveyttäni arvostaa.
En ole ollut onnellinen varmaan sellaiseen 12 vuoteen. Yläkoulussa kiusattiin paljon ja lukiossa olin yksinäinen. Muutenkin olen taipuvainen stressaamaan. En käytä onnellinen sanaa koskaan vaan miellän sen niin, että olen välillä tyytyväinen ja rauhallinen. Melkein aina jokin asia on sellainen mikä aiheuttaa surua. Haluan olla vähään tyytyväinen, mutta sitten kun se rima alitetaan en voi enää "vaatia" sitä itseltäni. Olen hyvin yksinäinen nuori edelleen. Toisaalta tähän myös se syynä, etten uskalla tutustua muihin ja varsinkin uudessa seurassa todella vaikeaa toimia. Myös olosuhteet ja asuinpaikka yms myös vaikuttavat. En viihdy täällä missä asun ja silti minulla ei mahdollisuutta muuttaa nyt pois. Rahat vähissä myös ja olen työtön. Olen hakenut opiskelemaan kuitenkaan pääsemättä. Menneisyyden kokemukset vaikuttavat elämääni edelleen myös. Kaipaan ystäviä ja jopa parisuhdetta. Kaipaan läheisyyttä ja sitä, että merkitsisin jollekin jotain. Haluaisin olla hyväksytty ja sellainen jonka elämällä on jotain merkitystä. En ole koskaan saanut kokea sitä, että olisin jollekin tärkeä. Onneksi koirani on kunnossa ja sekin pelottaa jos sen terveys alkaa taas heiketä. Silloin minulla ei olisi enää mitään. Jokainen on vastuussa elämästään ja en halua valittaa. Silti näitä asioita on välillä vaikeaa muuttaa. Itsekin olisin todella tyytyväinen vähään ja ymmärrän, että on ihmisiä joilla asiat huonommin. En sen takia koskaan halua kenellekään valittaa. Silti välillä mietin mitä tästä elämästä tulee jatkossa. Ajatukset eivät aina ole positiivisia ja en paljon huonoja hetkiä. Tässä hetkessä olen rauhallinen ja päivä mennyt aamun surun jälkeen jotenkin eteenpäin.
En osaa vastata. Seilaan jossain siinä välimaastossa, jossa ei oikein tiedä onko onnellinen vai ei. Menee ihan ok. Osa asioista on ihan perseellään ja stressaa, ja osa asioista on oikein mukavastikin.
Terveisin Naispelko26
Kyllä olen.
Terveenä ja työssä. Laskut on maksettu ajallaan ja ruokaa kaapissa. Kivat harrastukset. Syksy 🍁
Ehei. Olen tehnyt tyhmyyksiä ja sotkenut asioitani pahasti.
Onneksi elämässä on kuitenkin myös hyviä asioita ja toivoa paremmasta noiden sössimisten korjaamiseksi.
En. Nälkä ja vituttaa. Oon muutenkin tosi masentunut ja väsymys ja vitutus on jatkuvaa. Toinen käsikin on loukkaantumisen takia todennäköisesti rampa koko lopun ikää, mikä ei varsinaisesti paranna mielialaa. Ai niin, ja rahatkin on loppu.