Lue keskustelun säännöt.
Tässä hetkessä: Oletko onnellinen?
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ja nyt siksi, koska mikään ei stressaa. Paremminkin voisi olla, mutta uskon että mun elämässä en parempaa saa. Minun siis täytyy olla onnellinen.
Olen ihan. Lapseni tuottaa minulle murhetta, mutta ei juuri nyt.
Pitkä avioliitto takana. Onnellinen vanhuus edessä.
Kyllä olen. Lapset on jo aikuisia ja heillä on kaikki hyvin. Mieskin pysynyt rinnalla jo 27v ja vihdoinkin meillä on aikaa toisillemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. söin hyvän ja onnistuneesti improvisoidun aterian, poika lukee historiankokeeseen vieressä, kohta kyselen häneltä koealueesta.
Olen, mihinkään ei satu , läheiset on terveenä ja rahaa riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Kyllä. söin hyvän ja onnistuneesti improvisoidun aterian, poika lukee historiankokeeseen vieressä, kohta kyselen häneltä koealueesta.
Tällaisia onnen hetkiä voi olla päivänä, jolloin on miettinyt narun kiinnityspaikkaa....
En, en ole täysin onnetonkaan. Parisuhde on vähän väljähtänyt ja se tuntuu harmittavan enemmän minua, aika paljon enemmän oikeastaan. Muukin elämä on vähän väljähtänyt ja väsyttää. Toki elämäntilannekin on sen verran kriisiytynyt, ettei parisuhde tai mikään mahdu juuri nyt kukoistamaan (lähinnä taloustilanne ja miehen työstressi, pienet lapset on, mutta he tekevät arjesta enemmän onnellista kuin se olisi ilman heitä). Kunhan pääsen itsekin takaisin töihin niin helpottaa ja onnellisia aikoja on luvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä hetkessä kyllä, koska kävin juuri suihkussa raskaan päivän jälkeen ja nyt sallin itselleni lepohetken tässä sohvan nurkassa.
Joo, voisin tehdä kanatortilloja kun paranen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kai koskaan pitänyt itseäni onnellisena. On vain erilaisia mielialoja: välillä olen hyvällä tuulella ja välillä huonolla, joskus kausittain jompaakumpaa vähän enemmän kuin toista. VIimeaikoina alakuloa on ollut tavallista enemmän, ehkä lähisukulaisen kuolemasta johtuen.
En tiedä millaista pitäisi olla, jotta laskisin sen onnellisuudeksi. Liekö minun edes mahdollista olla onnellinen? Olen taipuvainen stressaamaan ja murehtimaan, vaikka samassa elämäntilanteessa joku toinen varmasti voisi olla iloinen ja huoleton. Onnellisuutta ei varmaan ole vielä se, että on vaihteeksi hyvällä tuulella, vaan onnellisuus on paljon kokonaisvaltaisempi olotila tai suhtautuminen elämään?
En voi sanoa olevani onnellinen. Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta puoliso on sairas. Surullista tilanteessa on se, että se tuskin paranee ajan myötä, päin vastoin. Voin vain toivoa, että opin hyväksymään asian ja voisin vastata kysymykseen toisin. Olisi kurja olla koko loppuelämänsä onneton...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tänään, koska eräs lähihistorian vaikea päätös ja sen seuraukset painavat nyt. Usein pystyn elämään asioiden kanssa aivan mainiosti ja resilienssi on hyvä, mutta on tietysti päiviä jolloin olen onneton. Tänään on sellainen päivä.
En. Olen rakastunut väärään naiseen.
Vierailija kirjoitti:
En. Olen rakastunut väärään naiseen.
Viitsitkö avata? Onko nainen varattu tai sinua kohtaan julma?
En. Traumatisoivan lapsuuteni takia en pysty tuntemaan mielihyvää tai mitään muutakaan positiivista. En tule koskaan olemaan onnellinen.
Olen ihan onnellinen tässä hetkessä. Juon maitokahvia porkkanaleivoksen kera. Siivosin juuri. On rauhallista ja mukavaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
En. Traumatisoivan lapsuuteni takia en pysty tuntemaan mielihyvää tai mitään muutakaan positiivista. En tule koskaan olemaan onnellinen.
Tää, on valitettavan yleistä.
Kyllä olen. Kaikki hyvin nyt.