Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon
11.09.2019 |
Mieheni vanhemmat eivät pidä enää yhteyttä kun saatiin lapsi. Ennen nähtiin kerran, pari kuukaudessa.
Laitettiin kyllä rajoja ja luulen että se on syynä.
Mutta ihan nätisti ja aiheesta. Ensimmäinen loukkaantuminen oli kun en halunnut välittömästi lapsen synnyttyä esitellä vauvaa, vaan vasta seuraavana päivänä.
Ja pyydettiin etteivät osta kokoajan kaikkea. Vaan joskus jotain ja mielellään tarpeellista.
Kummaksuivat imetystä kun sitten lapsi ei halua kuin äidin... otin vauvan takaisin syliin kun itki mummin sylissä.
Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Oon mä katkaissut välini veljeni, koska sen vaimo loukkasi toistuvasti meidän vanhempia. Puhuin molemmille asiasta, mutta kun muutosta ei tullut niin totesin, että mä en sen naisen kanssa samaan paikkaan mahdu. Ei olla puhuttu veljen kanssa kohta 4 vuoteen. Et ei se välien katkaisu mitenkää niin ihmeellistä ole.
Sama täällä. Mulla on kaksi kälyä ja toiseen on tosi läheiset välit, samoin äidilläni ja vietetään paljon aikaa yhdessä.
Ap. kuulostaa mun toiselta kälyltä. Vauva nähtiin eka kerran ristiäisissä, eikä kukaan saa koskea vauvaa, kaikki lahjat ovat vääriä ja se kerrotaan heti jne. Ristiäisissä kutsuvieraiden piti hipsutella, ettei vauva häiriinny, käsiä piti pestä joka käänteessä jne.
Ei jaksa, ei ja nyt ei ole oltu pariin vuoteen missään yhteydessä, samoin äitini ja lapsi on täysin vieras niin mummille ja suvulle, kun lapseen ei ole syntynyt mitään kiintymyssuhdetta, jonka äiti on estänyt. Ja veljeni on hiljaa, jotta rauha säilyisi.
En jaksa oikein uskoa, että vain anopissa olisi vika ja syy välirikkoon, vaan usein saa mitä on tilannut. Ja eikös ap. itse halunnut olla rauhassa kun lapsi syntyi, vietettiin ristiäisiä ja lapsen 1v juhlia, eikä huolinnut anopin apua.
Vai onko ap. purkauksen taustalla, että hän kaipaisi lastenhoitoapua anopilta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oon mä katkaissut välini veljeni, koska sen vaimo loukkasi toistuvasti meidän vanhempia. Puhuin molemmille asiasta, mutta kun muutosta ei tullut niin totesin, että mä en sen naisen kanssa samaan paikkaan mahdu. Ei olla puhuttu veljen kanssa kohta 4 vuoteen. Et ei se välien katkaisu mitenkää niin ihmeellistä ole.
Ai *ei se välien katkaisu mitenkään niin ihmeellistä ole” joo, toki sehän onnistuu helposti,ihan vaikka jokaisen kanssa. Jos haluu olla epäkypsä, itsekäs paska,niin välit saadaan helposti poikki. Niiden ylläpito,parantaminen ja korjaaminen vaatiikin sitten jotain mitä sinullakaan ei tunnu olevan, sorry.
Menette reilusti kyläilemään lapsen kanssa, ja sitten kysytte että pitäisivätkö vauvasta huolen jos kävisitte miehen kanssa lenkillä. Sitten et mussuta etkä kitise ja "vetele mitään rajoja" kun vauvan kanssa sen puolen tunnin lenkin ajan ovat, vaan kiität kauniisti ja kutsut kylään teille päin.
Näin kannattaa toimia mikäläi oikeasti haluat välit pitää lapsen takia kunnossa. Mikäli sinulle on tärkeämpää oma kantasi ja käskyttämisesi ja "rajojen vetely" naurettavissa pikkuasioissa, niin sitten kannattaa pitää pääsi. Lapsi siinä toki kärsii, mutta mitäs sillä on väliä kunhan sinä saat vedettyä rajasi.
Itselläni oli omat mustat hetkeni, kun lapsi oli pieni, mutta en alkanut osoittamaan mieltäni enkä martyroimaan tai kenkkuilemaan, vaan pyysin suoraselkäisesti anteeksi omaan väsymykseeni ja hormoneihini vedoten, sain anteeksi, ja homma jatkui. Ja ei, se vauva ei kärsinyt missään vaiheessa yhtään, eikä lopulta oma egonikaan, väärässä kun olin, ja sen itselleni myönsin. Lapsella onkin ollut hyvät ja lämpimät välit näihin sukuluaisiin. Lapseni on jo 19v
Ap teki oikein asettaessaan rajat isovanhemmille, mutta hintana oli tuo sukulaisten menettäminen. Ehkä se on pieni hinta heidän mahdollisesti aiheuttamastaan riesasta.
Lapsen saanut kuvittelee vain olevansa arvoasteikolla vihdoinkin määräävässä asemassa, jos ei mitenkään muuten, niin edes nyt, vauvansa asioissa. Ei kannata lähteä nokittelemaan appivanhempien kanssa. Anna koko kylän vain kasvattaa, niin tulee paras lopputulos :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap teki oikein asettaessaan rajat isovanhemmille, mutta hintana oli tuo sukulaisten menettäminen. Ehkä se on pieni hinta heidän mahdollisesti aiheuttamastaan riesasta.
Eipä näytä olevan, kun tänne pitää avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Joo, isovanhemmat ovat usein innoissaan uusista tulokkaista. Voivat olla liiankin innokkaita, mutta normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustettu osaa luovia noissa tilanteissa, eikä ryhdy "asettamaan rajoja", kuin jossain koirien agilityssa. Jos nariset joka asiasta, alkaen synnäriltä ja päättyen lahjoista kritisoimiseen ja sylissäpidon estoon, niin helposti siinä tulee tunne, ettei ole oikein tervetullut.
Välit on todella helppo rikkoa, mutta niiden korjaaminen onkin sitten todella vaikeaa. Ihmiset eivät ole koneita, jotka pomppaavat esiin nappia painamalla ja toimivat sinun ohjelmointisi mukaan. Jos yrittää liikaa sanella oman mielensä mukaan, niin siinä saattaa käydä noin. Ihmissuhteet ovat kompromisseja, jatkuvia kompromisseja.
Jälkiviisaus on tietysti helppoa, mutta jos nyt saisit kelattua takaisin, niin löydätkö jotain, jossa olisit tämän tapahtuneen voinut estää toimimalla toisin? Oletettavasti löydät. Ainakin itse olen omissa konflikteissani jälkikäteen nähnyt, että olisin voinut toimia toisinkin. Appivanhempasi ainakin ovat tietoisia omista "mokistaan", sillä olethan heille ne päin naamaa ilmoittanut. Jotain on viestinnässäsi mennyt vikaan, kun he ovat sen noin tulkinneet.
En tiedä, saatteko välejä enää kuntoon, mutta lähtökohta ei vaikuta lupaavalta, jos et analysoi kriittisesti myös omaa osuuttasi. Minun on nimittäin todella vaikea uskoa, että appivanhemmat, jotka ovat olleet innolla näkemässä ja auttamassa kääntävät selkänsä ihan syyttä. Kertomastasi käy ilmi, että olet torpannut heidät suunnilleen joka asiassa. Kuka hitto sellaista jaksaisi katsella?
Yleensä kadutaan vain sitä ettei aiemmin asetettu niitä rajoja.
Aloittajan miehen sisko ei ainakaan vaikuta katuvan.
- eriNo eihän hänen rajojaan edes ole rikottu.
Niin, sisko mielestä isovanhemmat saavat olla hänen lapsilleen sellaisia isovanhempia kuin haluavat. Ap on eri mieltä ja olisi halunnut erilaiset isovanhemmat kuin mitä hänen appivanhempansa ovat. Onneksi ap:llä varmaan on omatkin vanhemmat, jotka voivat olla ap:n lapsille just sellaisia isovanhempia kuin ap haluaa.
Ne isovanhemmat on erilaisia sille tyttärelleen.
Se on tapa narsistiperheessä. Lapset jaotellaan suosikkeihin ja inhokkeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko itsetutkistelun paikka?
Valitat, ettei anoppisi pidä enää yhteyttä, syyllistät vielä, ettei välitä edes lastenlapsistaan. Miksiköhän?
Kommenteissasi kuitenkin kerrot, kuinka anoppisi on yrittänyt lähestyä ja luoda suhdetta lapsenlapseensa heti hänen synnyttyään, ristiäisissä, 1v synttäreillä, ostellut lahjoja ja yrittänyt pitää sylissä jne. mutta olet aina torpannut hänen ja luonut rajat. Mikään sinulle ei ole käynyt, mitä anoppisi on tähän mennessä yrittänyt tehdä.
Käytöksesi kuulostaa juuri siltä, ettet toivo mummin olevan lapsen elämässä, vaan haluat päättää kaikesta itse.
Muuttuisiko tilanne miksikään, jos anoppisi tulisi kylään ja halaisi ja sylittäsi lastasi? Vai ottaisitko lapsen pois, niin kuin olet tähänkin saakka tehnyt. Ja nyt ihmettelen mikä anopilla on, kun ei halua olla sinun käskytettävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Joo, isovanhemmat ovat usein innoissaan uusista tulokkaista. Voivat olla liiankin innokkaita, mutta normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustettu osaa luovia noissa tilanteissa, eikä ryhdy "asettamaan rajoja", kuin jossain koirien agilityssa. Jos nariset joka asiasta, alkaen synnäriltä ja päättyen lahjoista kritisoimiseen ja sylissäpidon estoon, niin helposti siinä tulee tunne, ettei ole oikein tervetullut.
Välit on todella helppo rikkoa, mutta niiden korjaaminen onkin sitten todella vaikeaa. Ihmiset eivät ole koneita, jotka pomppaavat esiin nappia painamalla ja toimivat sinun ohjelmointisi mukaan. Jos yrittää liikaa sanella oman mielensä mukaan, niin siinä saattaa käydä noin. Ihmissuhteet ovat kompromisseja, jatkuvia kompromisseja.
Jälkiviisaus on tietysti helppoa, mutta jos nyt saisit kelattua takaisin, niin löydätkö jotain, jossa olisit tämän tapahtuneen voinut estää toimimalla toisin? Oletettavasti löydät. Ainakin itse olen omissa konflikteissani jälkikäteen nähnyt, että olisin voinut toimia toisinkin. Appivanhempasi ainakin ovat tietoisia omista "mokistaan", sillä olethan heille ne päin naamaa ilmoittanut. Jotain on viestinnässäsi mennyt vikaan, kun he ovat sen noin tulkinneet.
En tiedä, saatteko välejä enää kuntoon, mutta lähtökohta ei vaikuta lupaavalta, jos et analysoi kriittisesti myös omaa osuuttasi. Minun on nimittäin todella vaikea uskoa, että appivanhemmat, jotka ovat olleet innolla näkemässä ja auttamassa kääntävät selkänsä ihan syyttä. Kertomastasi käy ilmi, että olet torpannut heidät suunnilleen joka asiassa. Kuka hitto sellaista jaksaisi katsella?
Yleensä kadutaan vain sitä ettei aiemmin asetettu niitä rajoja.
Aloittajan miehen sisko ei ainakaan vaikuta katuvan.
- eriNo eihän hänen rajojaan edes ole rikottu.
Niin, sisko mielestä isovanhemmat saavat olla hänen lapsilleen sellaisia isovanhempia kuin haluavat. Ap on eri mieltä ja olisi halunnut erilaiset isovanhemmat kuin mitä hänen appivanhempansa ovat. Onneksi ap:llä varmaan on omatkin vanhemmat, jotka voivat olla ap:n lapsille just sellaisia isovanhempia kuin ap haluaa.
Ne isovanhemmat on erilaisia sille tyttärelleen.
Se on tapa narsistiperheessä. Lapset jaotellaan suosikkeihin ja inhokkeihin.
Tuskinpa vaan. Eiköhän ole ihan samalla tavalla halunneet tulla katsomaan vauvaa, pitäneet sylissä, ostaneet tavaroita yms kuin poikansa lapsenkin kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gonamies kirjoitti:
Joo, isovanhemmat ovat usein innoissaan uusista tulokkaista. Voivat olla liiankin innokkaita, mutta normaaleilla sosiaalisilla taidoilla varustettu osaa luovia noissa tilanteissa, eikä ryhdy "asettamaan rajoja", kuin jossain koirien agilityssa. Jos nariset joka asiasta, alkaen synnäriltä ja päättyen lahjoista kritisoimiseen ja sylissäpidon estoon, niin helposti siinä tulee tunne, ettei ole oikein tervetullut.
Välit on todella helppo rikkoa, mutta niiden korjaaminen onkin sitten todella vaikeaa. Ihmiset eivät ole koneita, jotka pomppaavat esiin nappia painamalla ja toimivat sinun ohjelmointisi mukaan. Jos yrittää liikaa sanella oman mielensä mukaan, niin siinä saattaa käydä noin. Ihmissuhteet ovat kompromisseja, jatkuvia kompromisseja.
Jälkiviisaus on tietysti helppoa, mutta jos nyt saisit kelattua takaisin, niin löydätkö jotain, jossa olisit tämän tapahtuneen voinut estää toimimalla toisin? Oletettavasti löydät. Ainakin itse olen omissa konflikteissani jälkikäteen nähnyt, että olisin voinut toimia toisinkin. Appivanhempasi ainakin ovat tietoisia omista "mokistaan", sillä olethan heille ne päin naamaa ilmoittanut. Jotain on viestinnässäsi mennyt vikaan, kun he ovat sen noin tulkinneet.
En tiedä, saatteko välejä enää kuntoon, mutta lähtökohta ei vaikuta lupaavalta, jos et analysoi kriittisesti myös omaa osuuttasi. Minun on nimittäin todella vaikea uskoa, että appivanhemmat, jotka ovat olleet innolla näkemässä ja auttamassa kääntävät selkänsä ihan syyttä. Kertomastasi käy ilmi, että olet torpannut heidät suunnilleen joka asiassa. Kuka hitto sellaista jaksaisi katsella?
Yleensä kadutaan vain sitä ettei aiemmin asetettu niitä rajoja.
Aloittajan miehen sisko ei ainakaan vaikuta katuvan.
- eriNo eihän hänen rajojaan edes ole rikottu.
Niin, sisko mielestä isovanhemmat saavat olla hänen lapsilleen sellaisia isovanhempia kuin haluavat. Ap on eri mieltä ja olisi halunnut erilaiset isovanhemmat kuin mitä hänen appivanhempansa ovat. Onneksi ap:llä varmaan on omatkin vanhemmat, jotka voivat olla ap:n lapsille just sellaisia isovanhempia kuin ap haluaa.
Ne isovanhemmat on erilaisia sille tyttärelleen.
Se on tapa narsistiperheessä. Lapset jaotellaan suosikkeihin ja inhokkeihin.
Tuskinpa vaan. Eiköhän ole ihan samalla tavalla halunneet tulla katsomaan vauvaa, pitäneet sylissä, ostaneet tavaroita yms kuin poikansa lapsenkin kohdalla.
Tai sitten ei. Narsismi tässä narskuu.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen saanut kuvittelee vain olevansa arvoasteikolla vihdoinkin määräävässä asemassa, jos ei mitenkään muuten, niin edes nyt, vauvansa asioissa. Ei kannata lähteä nokittelemaan appivanhempien kanssa. Anna koko kylän vain kasvattaa, niin tulee paras lopputulos :)
Lapsen saanut nimenomaan on arvoasteikolla ylinnä. Ei se ole kuvitelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?
Lämmöllä muistelen omaa anoppiani, joka järjesti meidän tuplien ristiäiset. Hankki pitopalvelun, kakut, herkut - ihan kaiken. Antoi kotinsa käyttöön, onnellisena rupatteli äitini kanssa lapsenlapsista, piti huolta, että kaikki on hienosti. Ymmärsin silloin kiittää ja nyt näitä miniäjuttuja lukiessani tajuan, että saatoin olla sellainen mieleinen miniä, joka osasi ottaa apua vastaan ja arvostaa sitä miettimättä, että nyt se anoppi on ottamassa nämä lapset minulta pois. Pitänee viedä huomenna haudalle kukkia ihan siitä ilosta, että osasi kasvattaa poikansa ja osasi olla apuna ilman, että minä ällittelin pikkuasioista.
Palstalla aina neuvotaan, että jos ei ole isovanhemmat miniälle mieleisiä, niin pannaan välit poikki. Nyt kun isovanhemmat teki saman, niin yllättäen se ei olekaan sopivaa käytöstä, se ei kasvata miniää ollenkaan. Miksi näin? Lopputuloshan on sama eli turvaverkkoon tulee itsetehtyjä reikiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen saanut kuvittelee vain olevansa arvoasteikolla vihdoinkin määräävässä asemassa, jos ei mitenkään muuten, niin edes nyt, vauvansa asioissa. Ei kannata lähteä nokittelemaan appivanhempien kanssa. Anna koko kylän vain kasvattaa, niin tulee paras lopputulos :)
Lapsen saanut nimenomaan on arvoasteikolla ylinnä. Ei se ole kuvitelmaa
Sitten ei pidä valittaa, kun alempiarvoiset eivät hyppääkkään käskettäessä. Istuu nyt vaan tyytyväisenä norsunluutornissaan ja tähyilee muita arvoisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen saanut kuvittelee vain olevansa arvoasteikolla vihdoinkin määräävässä asemassa, jos ei mitenkään muuten, niin edes nyt, vauvansa asioissa. Ei kannata lähteä nokittelemaan appivanhempien kanssa. Anna koko kylän vain kasvattaa, niin tulee paras lopputulos :)
Lapsen saanut nimenomaan on arvoasteikolla ylinnä. Ei se ole kuvitelmaa
Sitten ei pidä valittaa, kun alempiarvoiset eivät hyppääkkään käskettäessä. Istuu nyt vaan tyytyväisenä norsunluutornissaan ja tähyilee muita arvoisiaan.
Ei ap ole käskenyt. Odottanut vain aikuisilta ihmisiltä aikuista sivistynyttä käytöstä.
Ei aikuisia ihmisiä voi alkaa ihan mielin määrin ojentamaan ja neuvomaan. Siinä käy sitten just noin.
Kävisikö ap:lle se, että mies menee vanhemmilleen lapsen kanssa yksikseen ja hän jää pois? Lapselle on kuitenkin hyväksi tuntea molemmat sukujuurensa ja isovanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei aikuisia ihmisiä voi alkaa ihan mielin määrin ojentamaan ja neuvomaan. Siinä käy sitten just noin.
Kävisikö ap:lle se, että mies menee vanhemmilleen lapsen kanssa yksikseen ja hän jää pois? Lapselle on kuitenkin hyväksi tuntea molemmat sukujuurensa ja isovanhempansa.
Tietenkin voi möärätä oman kotinsa ja perheensä rajat ja tavat. Pitää määrätä. Vanhemmills on se velvollisuus lastaan kohtaan.
Ja ei, jos ei osaa käyttäytyä niin sitten ei moisen roskasakin perinteillä ole arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon mä katkaissut välini veljeni, koska sen vaimo loukkasi toistuvasti meidän vanhempia. Puhuin molemmille asiasta, mutta kun muutosta ei tullut niin totesin, että mä en sen naisen kanssa samaan paikkaan mahdu. Ei olla puhuttu veljen kanssa kohta 4 vuoteen. Et ei se välien katkaisu mitenkää niin ihmeellistä ole.
Ai *ei se välien katkaisu mitenkään niin ihmeellistä ole” joo, toki sehän onnistuu helposti,ihan vaikka jokaisen kanssa. Jos haluu olla epäkypsä, itsekäs paska,niin välit saadaan helposti poikki. Niiden ylläpito,parantaminen ja korjaaminen vaatiikin sitten jotain mitä sinullakaan ei tunnu olevan, sorry.
Luitko sä mun kommentin? Mä yritin parantaa välejä. Otin asian monella eri tavalla puheeksi, mutta kuten teillä myös minulla on oikeus vetää rajani ja elää arvojeni mukaisesti. Ei ole ainoastaan pienten lasten vanhempien oikeus laittaa rajoja. Välien katkaisujen ihmeellisyys- kommentilla tarkoitin, että se ei ole niin harvinaista. Aikuisia tässä ollaan, eikä kenenkään ole pakko sietää mitä tahansa.
-se veljeensä välit katkaissut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon mä katkaissut välini veljeni, koska sen vaimo loukkasi toistuvasti meidän vanhempia. Puhuin molemmille asiasta, mutta kun muutosta ei tullut niin totesin, että mä en sen naisen kanssa samaan paikkaan mahdu. Ei olla puhuttu veljen kanssa kohta 4 vuoteen. Et ei se välien katkaisu mitenkää niin ihmeellistä ole.
Ai *ei se välien katkaisu mitenkään niin ihmeellistä ole” joo, toki sehän onnistuu helposti,ihan vaikka jokaisen kanssa. Jos haluu olla epäkypsä, itsekäs paska,niin välit saadaan helposti poikki. Niiden ylläpito,parantaminen ja korjaaminen vaatiikin sitten jotain mitä sinullakaan ei tunnu olevan, sorry.
Olet naiivi jo luulet että aina voi korjata yksin tilanteen. Meillä on välirikko MOLEMPIEN isovanhempien kanssa. Omiin vanhempiini turvallisuussyistä, isäni on luonnevikinen ja pelottava ja aggressiivinen. On käynyt mieheni ja minun kimppuun ilman syytäkin. Todell vaarallinen.
Appikset taas on kylmiä ja tylyjä ja haluavat elää vain itseään varten, eivät halua pitää yhteyksiä lapsiinsa.
Kummallekaan asialle en ole saanut tehtyä mitään vaikka vuosien aikaan on yritetty. Mun isäni ei muutu, ei suostu mihinkään keskustelemaan asiasta, hyökkää kimppuun ja saa raivarit jos yrittää keskustella.
Appikset ei välitä yhtään eivätkä tule ristiäisiin, synttäreille, jouluna vaikka kutsutaan. Eivät halua ketään muita elämäänsä kun vain kahdestaan kyhjäämistä ja mökkeilyä.
Aina kaikki ei ole omaa vikaa eikä omissa käsissä. Ap ei myöskään saa tilannetta muutettua yksin.
Alue: Aihe vapaa
Niin, sisko mielestä isovanhemmat saavat olla hänen lapsilleen sellaisia isovanhempia kuin haluavat. Ap on eri mieltä ja olisi halunnut erilaiset isovanhemmat kuin mitä hänen appivanhempansa ovat. Onneksi ap:llä varmaan on omatkin vanhemmat, jotka voivat olla ap:n lapsille just sellaisia isovanhempia kuin ap haluaa.