Onko kuolemanrangaistus oikein?
Kuolemantuomiota käytetään vielä joissain maissa. Pitäisikö se kokonaan kieltää vai laillistaa Suomessakin? Onko se oikein? Mihin rikoksiin sitä pitäisi käyttää?
Asking for a friend.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnat, joissa on käytössä kuolemanrangaistus, ovat väkivaltaisempia kuin sellaiset, joissa ei ole kuolemanrangaistusta. Haluan elää turvassa, joten vastustan kuolemanrangaistusta.
Kumpi oli ensin, muna vai kana? Eli voi olla myös niin, että yhteiskunnat, jotka ovat väkivaltaisempia kuin toiset, tarvitsevat kuolemanrangaistusta pysyäkseen edes joten kuten pystyssä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen käyttö esimerkkinä asiasta menee pieleen, sillä heidän väestörakenne ja sen historia ja mm. siitä johtuvat köyhyyserot aiheuttavat ongelmia, joita Suomessa ei tunneta. Suomalaisella rangaistusjärjestelmällä jenkit elisivät Mad Max -maailmassa alta aikayksikön.
Kuitenkin maissa, kuten Suomi, jossa kriminaalipolitiikka on koko ajan mennyt kohti lievempiä rangaistuksia ja suurempaa pyrkimystä ennaltaehkäistä rikoksia, rikosten määrä on myös ollut laskussa. Esim. henkirikoksia tehdään Suomessa todella paljon vähemmän kuin esim. 1950-luvulla. Ei siis ole mikään automaatti että rangaistusten lieventäminen lisäisi rikollisuutta. Päinvastoin, koviin rangaistuksiin uskominen on usein kytköksissä ajatukseen että yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan vain kovilla rangaistuksilla eikä niitä tarvitse muuten hoitaa kuntoon.
Tämä on aivan totta, mutta se toimii vain sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat suurin piirtein tasa-arvoisessa asemassa keskenään ja jokaisella (tai ainakin suurimmalla osalla) on konkreettinen mahdollisuus parantaa omaa elintasoaan, mahdollisuus valita toisin. Suomen henkirikosluvut 50-luvulla selittyvät varmasti myös osittain sotatraumoilla. Suomen kansa on aina ollut hyvin homogeenista eikä suuria varallisuuseroja ja syrjäytymistä ole päässyt olennaisissa määrin tapahtumaan. Yhdysvalloissa sen sijaan yläluokka on ensin orjuuttanut maahan tuomiansa ihmisiä ja rotuerottelu on ollut vielä voimissaan ainakin 60-luvulla. Tämä tarkoittaa, että huomattavan suuri osuus kansasta on laillisen segregaation purkamisen jälkeen aloittanut tyhjän päältä tai paremminkin takamatkalta ja aivan selvää on, että osa syrjäytyy niin, ettei heitä voi kovin yksinkertaisesti kuntouttaa yhteiskunnan lainkuuliaiseksi jäseneksi. Kun tätä tapahtuu useassa sukupolvessa, tullaan tilanteeseen, jossa on yksinkertaisesti aivan liikaa ihmisiä, joille millään ei ole mitään väliä. Yhdysvalloissa suomalaisvankiloiden kaltainen paapominen johtaisi siihen, että ihmiset tekisivät rikoksia yksinkertaisesti kohottaakseen elintasoaan (päästessään vankilaan). Tämä ei tietenkään ole hyvä juttu, mutta tämän hetken jenkeissä realiteetti. Yhdysvallat on ollut kansojen sulatusuuni ja se näkyy sekä hyvässä (kansainvälinen menestys) että pahassa (epävakaa ja polarisoitunut yhteiskunta).
Kuten sanoin, kovat rangaistukset ovat lähes aina suoraan kytköksissä kovuuteen myös muissa yhteiskunnallisissa asioissa. Emme tietysti voi muuttaa maailmaa niin että vain ja ainoastaan alennamme rangaistuksia. Mutta kun teemme sen yhdessä sellaisten toimien kanssa jotka vähentävät sosiaalista eriarvoisuutta, syntyy hyvän kierre.
On vähän pessimistinen näkemys että joku maa nyt vain on sellainen että ei siellä voi tehdä mitään. Joka paikassa voi. Ne muutokset eivät ole nopeita mutta eivät ne ole olleet nopeita niissäkään maissa joissa on päästy parempaan tilanteeseen. Se vaati vuosikymmeniä.
On eri asia, onko rangaistusten lieventäminen sellainen teko, joka itsessään lieventää rikollisuutta (näin ymmärsin aikaisemman viestin) vai voidaanko rangaistuksia lieventää sen myötä, kun rikollisuus on muiden yhteiskuntamuutosten myötä lieventynyt. Tällöinhän rangaistusten lieveneminen on seuraus, ei syy. En väittänyt, että Yhdysvalloilla ei ole mitään toivoa tulevaisuudessa, vaan viittasin nykyiseen tilanteeseen ja siihen, että Yhdysvaltojen ja Suomen rangaistusjärjestelmiä ei kannata vertailla, koska maiden tilanne on aivan erilainen. En tämän perusteella vetäisi suoraa johtopäätöstä siitä, että nimenomaan rangaistusten kovuus on syy rikollisuuden määrälle, kuten täällä moni näyttää tekevän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeuslaitos on niin ymmärtäväinen että tekijän mielialan on tutkitaan ym., joka sitten määrittää rangaistuksen pituuden. Siksipä pitää myös tutkia tekijän suhtautuminen rangaistukseen. Jollekin paatuneelle pitää rangaistus olla erilainen kuin toiselle. Pahiten paatuneelle vankila on lepokoti. Jos vanki on paatunut pitää hänet tuomita kuoppaan tai muuhun epäinhimilliseen tyrmään, jossa hän viettää aikansa.
Jos kerran mieli tutkitaan niin siihen tutkimukseen pitää sisältää suhtautuminen rangaistukseen.
Eihän paatuneen kuoppaan laittamimen ehkäise sitä, että jatkossa lopettaisi rikosten teot. Todennäköisesti vain yllyttää siihen, kun ei yhteiskunta kuitenkaan edesauta muihinkaan vaihtoehtoihin.
Lepokotiko ehkäisee?
Kannatan kuolemantuomiota siksi, että kuolemaan tuomitut vangit ovat niin hemmetin vaarallisia, että heitä ei tule koskaan päästää vapaalle jalalle. Mutta sitten taas maksaa aivan pirusti pitää heitä roikkumassa pienessä sellissä lopunikäänsä. Piikki käteen niin pääsee sellaisistakin loisista. Tilanteen tulee kuitenkin olla sellainen, että syyllisyydestä on vedenpitävät todisteet.
Vaikka kuolemantuomio olisikin tehokkain ja edullisin tapa päästä ongelmaihmisistä eroon, se on liian eettistä.
Pahimmat rikolliset neljän seinän sisään ilman mitään mukavuuksia, muutama vartija aidan ympärille ampumaan karkuunyrittäjiä ja silloin tällöin kaurahiutaleita sisään joista vangit saavat sitten tapella.
Olin pitkään kuolemanrangaistusta vastaan, kunnes jouduin omassa elämässäni tekemisiin rikollisten kanssa ja tuli perehdyttyä psykopatologiaan teorian sekä käytännön tasolla. Sanoisin, että suurin osa ihmisistä ei voi edes kuvitella sitä miten nämä ihmiset ajattelevat. Siinä ajatusmaailmassa loistaa poissaolollaan kaikenlainen rationaalisuus, inhimillisyys ja empatia. Olen istunut vastapäätä rikoksenuusijaa, joka on selittänyt miten 300 euron velka on sellainen, että siitä voidaan jo ottaa henki pois jotta se on moraalisesti oikein, ja miten ihmiselämällä ei ole mitään arvoa. Vankilaa kutsutaan "hotelliksi" ja se on sitä varten, että siellä verkostoidutaan. Jotkut suunnittelee jo etukäteen, mitä hoitoja ja koulutuksia haluavat kun pääsevät vankilaan. Suomen rikolliset nauravat Suomen oikeusjärjestelmälle ja käyttävät sitä häpeilemättä hyväkseen.
Mielestäni rangaistuksia pitäisi koventaa, etenkin henkirikosten kohdalla. Ja mielestäni kuolemanrangaistus on oikein sellaisten rikollisten kohdalla, jotka ovat tehneet useita henkirikoksia ja ovat psykiatrisen arvion mukaan vaaraksi muiden hengelle ja terveydelle. Ei ole oikein, että nämä henkilöt saavat ilmaisen ylläpidon lopun elämäksi veronmaksajien kustannuksella. Ja Suomessahan nämä päästetään käytännössä aina vapaalle uusimaan rikoksensa. Ja taas joku joutuu uhriksi ja menettää henkensä. Suomen oikeuslaitos ei edes ota huomioon arvioita henkilön vaarallisuudesta. Oikeuden tehtävä ei ole pelkästään rangaista väärintekijää, vaan myös suojella yhteiskuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elinkautiskeskusteluun sellainen fakta, että nykyisin elinkautinen Suomessa maksaa 550 000 e/hlö. Mitä se sitten maksaisi, jos elinkautinen olisi oikeasti elinkautinen?
Siksi vankilan pitää olla työleiri, jossa vangit ylläpitävät itse itseään. Työllä ostavat mukavuudet itselleen. Eivätkä voi ostaa niitä rahalla, mikä voisi olla rikollisesta hankittua, esim. vankilan sisällä tehdyllä huumekauppalla.
Ei tuollaista ole saatu missään onnistumaan. Aina tarvitaan henkilökuntaa, rakennukset, lämmitys yms. Omavaraisuus voisi toteutua vain hyvin pienellä osalla kuluja.
Ei tietenkään ole saatu toimimaan, koska työleirit on kielletty, eikä sitä ikinä ole kokeiltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tapamme ihmisen rangaistuksena, emme ole yhteiskuntana lopulta yhtään sen moraalisempia kuin sekään joka on tappanut jonkun muun.
Totta hemmetissä ollaan. Mistä moinen aivopieru?
Se, että t.appaa ihmisiä, jotka kuoleman ansaitsevat, on moraalisesti täysin eri asia kuin se, että t.appaa ihmisiä, jotka eivät sitä ansaitse.
Kyse on siitä kenellä on valta ja moraalinen oikeus yleensäkään päättää että "joku ansaitsee kuolla"? Miksi yhteiskunnalla olisi sen kummempi oikeus tehdä sellainen päätös kuin yksittäisellä ihmisellä?
Minusta sellaista päätöstä ei voi eikä saa kukaan tehdä.
Mikäli rinnastat yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen noin sujuvasti, niin mitenkäs sitten vapausrangaistukset: miten yhteiskunnalla on sen suurempi oikeus päättää toisten vapaudesta kuin yksittäisillä ihmisillä? Entä onko sakko vain yhteiskunnan toteuttama varkaus?
Yhteiskunta ja yksilö eivät ole sama asia eivätkä käytä samanlaista valtaa. Yhteiskunta ja sen kurinpitovalta ovat toimivan yhteiselon perusta. Ilman sitä vallitsee anarkia. Siksi tuo "vajoaminen rikollisen tasolle" -perustelu ei toimi. T appaminen voi olla myös oikein, mikäli se perustuu yhteisön itse säätämiin lakeihin ja menettelyihin ja tekijä on saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Tässä tulee kuitenkin ongelmaksi esim. ara bien h omote loitukset. Henkilökohtaisesti katson, että myös rikoksen on oltava oikeassa suhteessa rangaistukseen eli kuolemantuomion pitäisi voida tulla vain henkirikoksesta. Enemmistön mielipide tässä kuitenkin jyrää ja muuta olisi hankala perustellakaan.
Itse kannatan kuolemanrangaistusta, mutta vain sellaisissa tapauksissa, jossa syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Ensimmäisenä tulevat mieleen Brei vik (joka on myöntänyt tehneensä rikokset ja kerskaillut niillä) ja sukellusvene-Mad sen (joka ei ole myöntänyt m urhaa, mutta prosessin käänteet huomioon ottaen on selvää, että hän on sen tehnyt - vieläpä äärimmäisen julmalla tavalla). Sitten oli se Turun p uukottaja, joka myöskin myönsi teot ja virnisteli päälle. Siinäkin oli aika selvä teko.
Eikö lähtökohta kaikissa tuomioissa pitäisi olla, ettei epäillyn syyllisyydestä ole epävarmuutta?
Pitäisi olla, mutta kyllähän esim. Yhdysvalloissa on paljon tapauksia, joissa syyllinen on istunut 20 vuotta sellissä ja sen jälkeen todetaan syyttömäksi. Meillä Suomessa se on muotoiltu niin, että ei saa jäädä varteenotettaavaa epäilystä. Onko tuo nyt sitten täysi varmuus vai ei.... Kuolemanrangaistus on peruuttamaton, joten ajattelen, että sillä pitäisi olla silti vielä tiukemmat kriteerit. Esim. tapaukset, joissa tekijä on alusta alkaen myöntänyt teon ja jopa ylpeilee sillä. Jos kaikki todisteet myös tukevat hänen syyllisyyttään, niin silloin voinee ajatella, että syyllisyys on aivan, aivan varmaa. Nämä olisivat varmaan yleensä terroritekoja tms.
Kuolemantuomio ei ole eettisesti oikein, mikäli on mahdollista, että syytön tuomitaan kuolemaan. Eli jos tappaja jää kiinni itse teossa, ei kuolemantuomio ole mielestäni erityisen väärin. Häiriintyneet eläimetkin lopetetaan, sama käytäntö pätee tässäkin. En esimerkiksi näe mitään syytä pitää Breivikiä hengissä. Maailma olisi parempi paikka ilman häntä.
Esitin siis aiemmin vain faktan siitä mitä elinkautinen maksaa veronmaksajille enkä tarkoittanut sillä sitä, että rikolliset vaan vapaaksi kaduille. Oma kantani on se, että vakavien rikosten tekijöiden ei missään nimessä pitäisi kävellä kaduilla muiden ”kunnollisten” ihmisten kanssa. Omasta mielestä kuolemanrangaistusta voisi käyttää psykopaattien tilanteessa (sarjamurhaajista 90%). Psykopaatteja ei voi parantaa eivätkä he ikinä tule tuntemaan katumusta teoistaan.
On ja varsinkin kaikki eläintekiduttajat ja pedofiilit pitäisi tappaa koska jos satuttaa elämiä ja lapsia niin ties mitä vaikka mihin pystyy.
Jos sarjamurhaajan jättää esimerkiksi eloon, niin siitä joutuvat kärsimään veronmaksajat, koska hänen elossa pitäminen maksaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elinkautiskeskusteluun sellainen fakta, että nykyisin elinkautinen Suomessa maksaa 550 000 e/hlö. Mitä se sitten maksaisi, jos elinkautinen olisi oikeasti elinkautinen?
Siksi vankilan pitää olla työleiri, jossa vangit ylläpitävät itse itseään. Työllä ostavat mukavuudet itselleen. Eivätkä voi ostaa niitä rahalla, mikä voisi olla rikollisesta hankittua, esim. vankilan sisällä tehdyllä huumekauppalla.
Ei tuollaista ole saatu missään onnistumaan. Aina tarvitaan henkilökuntaa, rakennukset, lämmitys yms. Omavaraisuus voisi toteutua vain hyvin pienellä osalla kuluja.
Ei tietenkään ole saatu toimimaan, koska työleirit on kielletty, eikä sitä ikinä ole kokeiltu.
Amerikassahan vangit tekevät jonkinlaista töitä. Minun mielestä tuo olisi hyvä myös kotoutumisen kannalta, että vangit tekisivät jonkinlaista töitä. Näin kustannuksia saataisiin alemmaksi ja myös jonkinlaista halpatuottoa suomelle.
Yhteiskunnan harjoittaman oikeudenkäytön välineenä ei ole.
Yksilön tekemänä ratkaisuna mahdoton puuttua muutoin kuin jälkikäteen.
Vierailija kirjoitti:
On oikein, mutta käytännössä ei sovi toteutettavaksi koska on syyttömien teloittamisen vaara.
Minulla on sama näkemys. Syyttömiä on todistetusti teloitettu, vaikka teloittamishetkellä ollaan oltu "ihan varmoja" syyllisyydestä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<strong> kirjoitti:
Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.
On valitettavasti havaittu että ankarimmatkaan rangaistukset eivät korreloi sen kanssa miten paljon rikoksia tehdään. Varsinkin henkirikokset tehdään yleensä henkisessä tilassa jossa rationaalinen harkintakyky ei ole normaalilla tasolla joten rangaistus ei sillä hetkellä ole mitenkään päällimmäisenä mielessä.
Rikolliset kyllä tappavat ihan kylmän harkinnallisesti, tavikset ehkä kännissä tai muuten pimahdettuaan. Mutta sillä ei oikeastaan ole väliä. Jos mielesi ei ole tarpeeksi vakaa olemaan muiden seurassa ilman vaaraa verijuhlista, sinut pitää poistaa kuviosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnat, joissa on käytössä kuolemanrangaistus, ovat väkivaltaisempia kuin sellaiset, joissa ei ole kuolemanrangaistusta. Haluan elää turvassa, joten vastustan kuolemanrangaistusta.
Kumpi oli ensin, muna vai kana? Eli voi olla myös niin, että yhteiskunnat, jotka ovat väkivaltaisempia kuin toiset, tarvitsevat kuolemanrangaistusta pysyäkseen edes joten kuten pystyssä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen käyttö esimerkkinä asiasta menee pieleen, sillä heidän väestörakenne ja sen historia ja mm. siitä johtuvat köyhyyserot aiheuttavat ongelmia, joita Suomessa ei tunneta. Suomalaisella rangaistusjärjestelmällä jenkit elisivät Mad Max -maailmassa alta aikayksikön.
Kuitenkin maissa, kuten Suomi, jossa kriminaalipolitiikka on koko ajan mennyt kohti lievempiä rangaistuksia ja suurempaa pyrkimystä ennaltaehkäistä rikoksia, rikosten määrä on myös ollut laskussa. Esim. henkirikoksia tehdään Suomessa todella paljon vähemmän kuin esim. 1950-luvulla. Ei siis ole mikään automaatti että rangaistusten lieventäminen lisäisi rikollisuutta. Päinvastoin, koviin rangaistuksiin uskominen on usein kytköksissä ajatukseen että yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistaan vain kovilla rangaistuksilla eikä niitä tarvitse muuten hoitaa kuntoon.
Silti jokainen on ihan itse vastuussa teoistaan, ei ketään pakoteta tappamaan muita joten jos siihen lähtee niin pitää myös kestää seuraukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija<strong> kirjoitti:
Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.
On valitettavasti havaittu että ankarimmatkaan rangaistukset eivät korreloi sen kanssa miten paljon rikoksia tehdään. Varsinkin henkirikokset tehdään yleensä henkisessä tilassa jossa rationaalinen harkintakyky ei ole normaalilla tasolla joten rangaistus ei sillä hetkellä ole mitenkään päällimmäisenä mielessä.
On myös havaittu, että jos vaarallinen taparikollinen ei vapaudu koskaan, hän ei tee enää yhtään rikosta (ainakaan vankilan ulkopuolella).
Nyt puhuttiin kuolemanrangaistuksen rikoksia vähentävästä vaikutuksesta ja edelleenkään sellaista ei ole havaittu. Pelotevaikutusta ei siis ole.
Yksittäisen rikollisen kohdalla voisi kuvitella, että kuolemanrangaistus estää ko. rikollisen kohdalla uusintarikollisuuden paljon tehokkaammin kuin Suomen tyylinen 12 vuotta vankeutta.
Ajatus on takaperoinen. Silloin kun jotain joudutaan rankaisemaan, vahinko on jo tapahtunut eli joku rikos. Ehdottomasti tehokkain tapa on siis minimoida niiden ensimmäisten rikosten tekeminen, ei ehkäistä seuraavia. Kovat rangaistukset johtavat yhteiskunnan arvojen koventumiseen. Kovat yhteiskunnan arvot taas lisäävät eriarvoistumista ja pahoinvointia joka lisää rikollisuutta. Paradoksaalisesti siis ne jotka kuvittelevat lisäävänsä yhteiskunnan turvallisuutta kovilla rangaistuksilla, yleensä vain lisäävät rikollisuutta. Sitten taas pitää koventaa rangaistuksia kun ei tunnu auttavan ja taas rikollisuus lisääntyy.
Minusta nämä eivät sulje toisiaan pois. Tietenkin pitää tehdä ennaltaehkäisyä mahdollisimman paljon, mutta kun kaikesta huolimatta silti joku rythyy tappamaan, niin seuraustenkin pitäisi olla vakavia. En oikein usko, että ikinä saataisiin yhteiskunnasta niin hyvää, etteikö tietty elementti haluaisi sitä jotenkin rikkoa omaksi edukseen tai ihan vain psykopatiasta johtuen. Montako viatonta henkeä on yhden rikollisen hengen arvoinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elinkautiskeskusteluun sellainen fakta, että nykyisin elinkautinen Suomessa maksaa 550 000 e/hlö. Mitä se sitten maksaisi, jos elinkautinen olisi oikeasti elinkautinen?
Siksi vankilan pitää olla työleiri, jossa vangit ylläpitävät itse itseään. Työllä ostavat mukavuudet itselleen. Eivätkä voi ostaa niitä rahalla, mikä voisi olla rikollisesta hankittua, esim. vankilan sisällä tehdyllä huumekauppalla.
Ei tuollaista ole saatu missään onnistumaan. Aina tarvitaan henkilökuntaa, rakennukset, lämmitys yms. Omavaraisuus voisi toteutua vain hyvin pienellä osalla kuluja.
Ei tietenkään ole saatu toimimaan, koska työleirit on kielletty, eikä sitä ikinä ole kokeiltu.
Amerikassahan vangit tekevät jonkinlaista töitä. Minun mielestä tuo olisi hyvä myös kotoutumisen kannalta, että vangit tekisivät jonkinlaista töitä. Näin kustannuksia saataisiin alemmaksi ja myös jonkinlaista halpatuottoa suomelle.
Vangeilla on Suomessa velvollisuus osallistua johonkin toimintaan kuten opiskeluun tai työhön.
Vain vihapuheesta olisi kuolemanrangaistus järkevä, ei muista rikoksista.
Uskoisin, että monella kuolemanrangaistusta ainakin periaatetasolla kannattavalla on sama syy kuin minulla: että oikeus toteutuisi. Mikäli joku rikkoo yhteisiä pelisääntöjä niin kammottavalla tavalla, että itsevaltaisesti ja suunnitelmallisesti päättää lopettaa toisen ihmisen elämän, niin oikeus toteuttuu, mikäli hänkin menettää oman elämänsä. Kuolemanrangaistuksen hyödyt muilta kanteilta ovat sivuseikka, ja sen puolesta ja vastaan voidaan esittää eri perusteita. Pohjimmiltaan on kyse siitä, mikä on tarpeeksi suuri rangaistus siitä, että lopettaa toisen ihmisen elämän. Itse koen, että se ei riitä, että lusii 15 vuotta ja sen jälkeen pääsee jatkamaan elämäänsä.
Kysymykseesi siitä, kuka päättää, mikä on kuolemanrangaistukseen johtava teko. Vastaus: enemmistö, niin kuin aivan kaikessa muussakin päätöksenteossa.