Onko kuolemanrangaistus oikein?

Oikeuslaitos on niin ymmärtäväinen että tekijän mielialan on tutkitaan ym., joka sitten määrittää rangaistuksen pituuden. Siksipä pitää myös tutkia tekijän suhtautuminen rangaistukseen. Jollekin paatuneelle pitää rangaistus olla erilainen kuin toiselle. Pahiten paatuneelle vankila on lepokoti. Jos vanki on paatunut pitää hänet tuomita kuoppaan tai muuhun epäinhimilliseen tyrmään, jossa hän viettää aikansa.

Jos kerran mieli tutkitaan niin siihen tutkimukseen pitää sisältää suhtautuminen rangaistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tapamme ihmisen rangaistuksena, emme ole yhteiskuntana lopulta yhtään sen moraalisempia kuin sekään joka on tappanut jonkun muun.

Totta hemmetissä ollaan. Mistä moinen aivopieru?

Se, että t.appaa ihmisiä, jotka kuoleman ansaitsevat, on moraalisesti täysin eri asia kuin se, että t.appaa ihmisiä, jotka eivät sitä ansaitse.

Kyse on siitä kenellä on valta ja moraalinen oikeus yleensäkään päättää että "joku ansaitsee kuolla"? Miksi yhteiskunnalla olisi sen kummempi oikeus tehdä sellainen päätös kuin yksittäisellä ihmisellä?

Minusta sellaista päätöstä ei voi eikä saa kukaan tehdä.

Mikäli rinnastat yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen noin sujuvasti, niin mitenkäs sitten vapausrangaistukset: miten yhteiskunnalla on sen suurempi oikeus päättää toisten vapaudesta kuin yksittäisillä ihmisillä? Entä onko sakko vain yhteiskunnan toteuttama varkaus?

Yhteiskunta ja yksilö eivät ole sama asia eivätkä käytä samanlaista valtaa. Yhteiskunta ja sen kurinpitovalta ovat toimivan yhteiselon perusta. Ilman sitä vallitsee anarkia. Siksi tuo "vajoaminen rikollisen tasolle" -perustelu ei toimi. T appaminen voi olla myös oikein, mikäli se perustuu yhteisön itse säätämiin lakeihin ja menettelyihin ja tekijä on saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Tässä tulee kuitenkin ongelmaksi esim. ara bien h omote loitukset. Henkilökohtaisesti katson, että myös rikoksen on oltava oikeassa suhteessa rangaistukseen eli kuolemantuomion pitäisi voida tulla vain henkirikoksesta. Enemmistön mielipide tässä kuitenkin jyrää ja muuta olisi hankala perustellakaan.

Itse kannatan kuolemanrangaistusta, mutta vain sellaisissa tapauksissa, jossa syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Ensimmäisenä tulevat mieleen Brei vik (joka on myöntänyt tehneensä rikokset ja kerskaillut niillä) ja sukellusvene-Mad sen (joka ei ole myöntänyt m urhaa, mutta prosessin käänteet huomioon ottaen on selvää, että hän on sen tehnyt - vieläpä äärimmäisen julmalla tavalla). Sitten oli se Turun p uukottaja, joka myöskin myönsi teot ja virnisteli päälle. Siinäkin oli aika selvä teko.

Lisäyksenä vielä omaan tekstiini, että luettelemani tapaukset tarkoitin esimerkiksi sellaisista tapauksista, jossa voisi kuolemanrangaistusta harkita, mikäli semmoinen olisi tekohetkellä laissa. Näihin kyseisiin tapauksiin sen sijaan tuomiot ovat olleet oikeat, koska muuta vaihtoehtoa ei ole tuolloin ollut.

Ei ole oikein, varsinkaan kun tuomioistuimet eivät ole absoluuttisia totuuksia, eikä rikostutkinta puolueetonta. Vankiloissa istuu myös syyttömiä, vaikkakin vähemmistönä. Kuolemantuomio on yhtä lailla murha, eikä se auta ketään, ei uhria, eikä uhrin omaisia.

Vierailija<strong> kirjoitti:

Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.

On valitettavasti havaittu että ankarimmatkaan rangaistukset eivät korreloi sen kanssa miten paljon rikoksia tehdään. Varsinkin henkirikokset tehdään yleensä henkisessä tilassa jossa rationaalinen harkintakyky ei ole normaalilla tasolla joten rangaistus ei sillä hetkellä ole mitenkään päällimmäisenä mielessä.

Ei ole eettisesti oikein.

Vierailija kirjoitti:

Oikeuslaitos on niin ymmärtäväinen että tekijän mielialan on tutkitaan ym., joka sitten määrittää rangaistuksen pituuden. Siksipä pitää myös tutkia tekijän suhtautuminen rangaistukseen. Jollekin paatuneelle pitää rangaistus olla erilainen kuin toiselle. Pahiten paatuneelle vankila on lepokoti. Jos vanki on paatunut pitää hänet tuomita kuoppaan tai muuhun epäinhimilliseen tyrmään, jossa hän viettää aikansa.

Jos kerran mieli tutkitaan niin siihen tutkimukseen pitää sisältää suhtautuminen rangaistukseen.

Eihän paatuneen kuoppaan laittamimen ehkäise sitä, että jatkossa lopettaisi rikosten teot. Todennäköisesti vain yllyttää siihen, kun ei yhteiskunta kuitenkaan edesauta muihinkaan vaihtoehtoihin.

Elinkautiskeskusteluun sellainen fakta, että nykyisin elinkautinen Suomessa maksaa 550 000 e/hlö. Mitä se sitten maksaisi, jos elinkautinen olisi oikeasti elinkautinen?

Vierailija kirjoitti:

Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.

Mielestäni siinä on kyllä kyse myös kostosta ja näin SAA ollakin. Kaikkein hölmöintä on ajatella, että rangaistuksella ei saisi enää olla aivan puhdasta rankaisemisen tehtävää. Mielestäni sitä voi myös aivan hyvin luonnehtia yhteiskunnan kostoksi siitä, että sen jäsen on rikkonut yhteisiä sääntöjä. Tässä ei ole mitään pahaa, vaikka ihmiset jostakin syystä tuntuvat pelkäävän tuota "kosto"-sanaa jotenkin barbaarisena. Rangaistus voi olla yhteiskunnan kosto ja rikollisen tekemä sovitus siitä huolimatta, että sillä on myös yleisestävä vaikutus (pelotevaikutus) ja erityisestävä vaikutus eli rikoksen tekijän omaan rikollisuuteen kohdistuva hillitsevä vaikutus. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ankarien rangaistusten yleis- ja erityisestävät vaikutukset ovat huonoja, mutta silloin rangaistusta mietitään vain kyseisen rikoksentekijän ja potentiaalisten rikoksentekijöiden kannalta. Tämä ei ole ainoa näkökulma, vaan rangaistusta tulee miettiä myös uhrin kannalta. Uhreille tärkeintä on, että rikollinen saa rangaistuksen (= yhteiskunta kostaa väärin tekemisen).

Kuolemanrangaistus olisi monissa tapauksissa täysin oikeutettu, mutta OIKEA elinkautinenkin kyllä riittäisi kompromissina.

Vierailija kirjoitti:

Elinkautiskeskusteluun sellainen fakta, että nykyisin elinkautinen Suomessa maksaa 550 000 e/hlö. Mitä se sitten maksaisi, jos elinkautinen olisi oikeasti elinkautinen?

Vankeus (varsinkin sellainen vankeus josta ei ole tarkoituskaan vapautua koskaan) olisi kyllä mahdollista hoitaa kustannustehokkaamminkin.

Yhteiskunnat, joissa on käytössä kuolemanrangaistus, ovat väkivaltaisempia kuin sellaiset, joissa ei ole kuolemanrangaistusta. Haluan elää turvassa, joten vastustan kuolemanrangaistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija<strong> kirjoitti:

Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.

On valitettavasti havaittu että ankarimmatkaan rangaistukset eivät korreloi sen kanssa miten paljon rikoksia tehdään. Varsinkin henkirikokset tehdään yleensä henkisessä tilassa jossa rationaalinen harkintakyky ei ole normaalilla tasolla joten rangaistus ei sillä hetkellä ole mitenkään päällimmäisenä mielessä.

On myös havaittu, että jos vaarallinen taparikollinen ei vapaudu koskaan, hän ei tee enää yhtään rikosta (ainakaan vankilan ulkopuolella).

Ongelma on se, että kuitenkin syyttömiä tulisi tuomituiksi... syyttömänä vankilaan laitetun voi vapauttaa ja korvaukset maksaa, mutta syyttömänä tapettua ei voi herättää henkiin.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnat, joissa on käytössä kuolemanrangaistus, ovat väkivaltaisempia kuin sellaiset, joissa ei ole kuolemanrangaistusta. Haluan elää turvassa, joten vastustan kuolemanrangaistusta.

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Eli voi olla myös niin, että yhteiskunnat, jotka ovat väkivaltaisempia kuin toiset, tarvitsevat kuolemanrangaistusta pysyäkseen edes joten kuten pystyssä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen käyttö esimerkkinä asiasta menee pieleen, sillä heidän väestörakenne ja sen historia ja mm. siitä johtuvat köyhyyserot aiheuttavat ongelmia, joita Suomessa ei tunneta. Suomalaisella rangaistusjärjestelmällä jenkit elisivät Mad Max -maailmassa alta aikayksikön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tapamme ihmisen rangaistuksena, emme ole yhteiskuntana lopulta yhtään sen moraalisempia kuin sekään joka on tappanut jonkun muun.

Totta hemmetissä ollaan. Mistä moinen aivopieru?

Se, että t.appaa ihmisiä, jotka kuoleman ansaitsevat, on moraalisesti täysin eri asia kuin se, että t.appaa ihmisiä, jotka eivät sitä ansaitse.

Kyse on siitä kenellä on valta ja moraalinen oikeus yleensäkään päättää että "joku ansaitsee kuolla"? Miksi yhteiskunnalla olisi sen kummempi oikeus tehdä sellainen päätös kuin yksittäisellä ihmisellä?

Minusta sellaista päätöstä ei voi eikä saa kukaan tehdä.

Mikäli rinnastat yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen noin sujuvasti, niin mitenkäs sitten vapausrangaistukset: miten yhteiskunnalla on sen suurempi oikeus päättää toisten vapaudesta kuin yksittäisillä ihmisillä? Entä onko sakko vain yhteiskunnan toteuttama varkaus?

Yhteiskunta ja yksilö eivät ole sama asia eivätkä käytä samanlaista valtaa. Yhteiskunta ja sen kurinpitovalta ovat toimivan yhteiselon perusta. Ilman sitä vallitsee anarkia. Siksi tuo "vajoaminen rikollisen tasolle" -perustelu ei toimi. T appaminen voi olla myös oikein, mikäli se perustuu yhteisön itse säätämiin lakeihin ja menettelyihin ja tekijä on saanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Tässä tulee kuitenkin ongelmaksi esim. ara bien h omote loitukset. Henkilökohtaisesti katson, että myös rikoksen on oltava oikeassa suhteessa rangaistukseen eli kuolemantuomion pitäisi voida tulla vain henkirikoksesta. Enemmistön mielipide tässä kuitenkin jyrää ja muuta olisi hankala perustellakaan.

Itse kannatan kuolemanrangaistusta, mutta vain sellaisissa tapauksissa, jossa syyllisyydestä ei ole mitään epäselvyyttä. Ensimmäisenä tulevat mieleen Brei vik (joka on myöntänyt tehneensä rikokset ja kerskaillut niillä) ja sukellusvene-Mad sen (joka ei ole myöntänyt m urhaa, mutta prosessin käänteet huomioon ottaen on selvää, että hän on sen tehnyt - vieläpä äärimmäisen julmalla tavalla). Sitten oli se Turun p uukottaja, joka myöskin myönsi teot ja virnisteli päälle. Siinäkin oli aika selvä teko.

Eikö lähtökohta kaikissa tuomioissa pitäisi olla, ettei epäillyn syyllisyydestä ole epävarmuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnat, joissa on käytössä kuolemanrangaistus, ovat väkivaltaisempia kuin sellaiset, joissa ei ole kuolemanrangaistusta. Haluan elää turvassa, joten vastustan kuolemanrangaistusta.

Kumpi oli ensin, muna vai kana? Eli voi olla myös niin, että yhteiskunnat, jotka ovat väkivaltaisempia kuin toiset, tarvitsevat kuolemanrangaistusta pysyäkseen edes joten kuten pystyssä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen käyttö esimerkkinä asiasta menee pieleen, sillä heidän väestörakenne ja sen historia ja mm. siitä johtuvat köyhyyserot aiheuttavat ongelmia, joita Suomessa ei tunneta. Suomalaisella rangaistusjärjestelmällä jenkit elisivät Mad Max -maailmassa alta aikayksikön.

Jos asia on noin, vaadin ehdottomasti kaikille jenkeille ehdotonta maahantulokieltoa. Vaarallisiahan ne on vapaina.

Vierailija kirjoitti:

Siinä ei ole kyse kostosta, vaan pelotteesta ja siitä että ehkäistään lisäuhrien tuleminen. Kuinka monta kertaa se on nähty tässä pienessäkin maassa, että vankilasta päästyään joku sekopää tappaa uudestaan, ja monesti jopa suhteellisen piakkoin? Lisäksi on näitä ulkomailta tulevia jengejä, joissa ihmisten tappaminen on meriitti ja se meriitti on sen arvoinen, että ei haittaa käydä vähän istumassa kun ei siellä kauaa tarvitse mädäntyä. Ja tuleehan siitä tietysti yhteiskunnalle säästöäkin, kun noita elukoita ei elätellä vuosikausia.

Rangaistusten pelotevaikutusta on tutkitu useasti ja pitkään. Kerta toisensa jälkeen on tultu tulokseen, että ainoastaa hyvin harkituissa rikoksissa rangaistuksen kovuus vaikuttaa rikosten määrään.

Suomeksi tämä tarkoittaa, että talousrikolliset punnitsevat rangaistusta saatuun hyötyyn nähden. 

Sen sijaan murhaajat, tappajat ja rasikaajat eivät sitä tee. 

Suomalaisten tuomioiden vähäisyydestä valitetaan usein. 

Jos kuitenkin mittarina käytetään sitä kuinka usein rikollinen tekee uuden rikoksen, niin suomalainen järjestelmä on yksi tehokkaimmista.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikein, varsinkaan kun tuomioistuimet eivät ole absoluuttisia totuuksia, eikä rikostutkinta puolueetonta. Vankiloissa istuu myös syyttömiä, vaikkakin vähemmistönä. Kuolemantuomio on yhtä lailla murha, eikä se auta ketään, ei uhria, eikä uhrin omaisia.

Kyllä se vaan useinkin auttaa, etenkin omaisia. Jenkeissä näitä omaisia riittää, joiden elämä on palautunut kunnolla uomiinsa vasta syyllisen kuoltua.

Petyin kuolemantuomion kannattajien määrään, mutta ehkä palstalla on sitten sellaista porukkaa että tulokset vääristyy yläkanttiin.