Kannattaako vaatia aivokasvaimen leikkausta?

Leikkaukseen vaan niin asian voi sitten unohtaa.

Up

Up

Luottaisin lääkäriin.

Mulla on kasvain silmässä. On ollut ainakin kymmenen vuotta, sillä silloin se huomattiin. Siitä lähtien olen käynyt säännöllisesti kontrollissa. Alussa tiheämmin, nykyisin kahden vuoden välein. Luottaisin lääkärin mielipiteeseen.

Asia, joka kannattaa ehdottomasti kysyä av-palstalta.

Täällä päivystävät neurokirurgit ovat aina valmiita antamaan hyviä neuvoja.

Vierailija kirjoitti:

Leikkaukseen vaan niin asian voi sitten unohtaa.

Tai sitten ei. Ei ole mitään takeita, että leikkaus onnistuu ja että siitä toipuu täysin. Mulla ei ollut aivokasvainta, mutta aivojen kanssa samassa tilassa se oli, ja koska voin hyvin, olisin halunnut jättää leikkauksen väliin (koska tiesin voivani paljon huonommin leikkauksen jälkeen), muta lääkäri sanoi ihan suoraan, että joskus vaan on pakko leikata, ettei kohta ole hengenvaarallinen tilanne. Pitkään se vei (olin saikulla melkein puoli vuotta), mutta toivuin leikkauksesta erinomaisesti, mitä nyt jäi kylmälle arka arpi, kuuro korva ja vino naama (plus niitä oireita, mitä olisi, vaikka kasvainta ei olisi leikattu). Jälkikäteen olen tajunnut, että se oma optimismi ennen leikkausta (että leikkaukseen mennään ja sit toivutaan melkein ennalleen) oli ihan katteetonta, tunnen nimittäin useita henkilöitä, joilla kävi huonompi tuuri kuin mulla...

Vahingossa löytynyt kasvain, joka ei aiheuta oireita eikä kasva, saisi asustella mun päässäni ihan rauhassa.

Mikään leikkaus ei ole riskitön. Etenkin jos aivojen alueen leikkauksessa tulee komplikaatio niin voit joutua viettämään loppuelämäsi muiden hoivattavana. Näin kävi sedälleni. Liikunnallinen mies, jolta löydettiin kasvain aivoista, sai komplikaation leikkauksen jälkeen ja toinen puoli kehosta halvaantui kokonaan. Eli en lähtisi riskeeraamaan kerta on kumminkin hyvälaatuinen.

Leikkuksissa on aina riskejä. Tiedän 3 leikattua.

Miehen äiti nuosikymmeniä sitten. Aivoissa hänellä syöpä. Kuoli leikkauksen takia.

Kaveri, jolla joku kasvain, ei syöpä. Sai jonkun pienehkön vamman leikkauksesta johtuen. siis avit ei enää täysin toimi

Naapueustossa nainen, jok itsekin lääkäri. Sanoi olevansa luottavaisin mielin leikkauksen suhteen. (siivosi silti tavaransa ennen leikkausta) ilmeisesti kasvain, joka ei ollut syöpä. Hän joutui leikkauksen seurauksena pyörätuoliin eikä pysty enää puhumaan. Joutui hoitolaitokseen.

Kylläpä on huono tuuri käynyt keskusteluun osallistuneiden tutuilla aivoleikkauksissa. Itse tunnen muutaman aivoleikkauksessa olleen, kellekään ei ole jäänyt mitään pysyvää.

Itse en leikkauttaisi, vaan kävisin säännöllisesti seurannassa. Kyse on kuitenkin aivoleikkauksesta ja jos kasvain ei aiheuta mitään ongelmia, niin miksi ottaa edes pieni riski leikkauksessa.

Itselläni on suvusta tuleva riski valtimon pullistumalle aivoissa. Juttelin asiasta kirurgin kanssa ja päädyin ratkaisuun, että niin kauan kuin olen terve, en edes käy kuvauttamassa päätäni. Jos minulla on pullistuma, niin se voitaisiin leikata, mutta leikkauksessa on aina riskinsä. Elän tietoisena siitä, että minulla voi olla pullistuma ja se voi revetä. Jos kävisin kuvauttamassa pääni, niin voisin saada vapauttavan tiedon tai sitten joutuisin elämään pullistuman kanssa. Valitsin, että en halua tietää kun se ei tällä hetkellä uhkaa henkeäni.

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä on huono tuuri käynyt keskusteluun osallistuneiden tutuilla aivoleikkauksissa. Itse tunnen muutaman aivoleikkauksessa olleen, kellekään ei ole jäänyt mitään pysyvää.

Todennäköisesti jos tuntisit minut, ajattelisit, ettei minulle jäänyt "mitään pysyvää", jos en olisi sinulle näistä vaivoistani kertonut. Olen tuo puolikuuro vinonaamainen, jolla on kylmänarka arpi. Kuuro korva ei näy (hälyttömässä tilassa yhdellä korvalla pärjää täysin sujuvasti ja useimmiten muulloin voi larpata introverttiä), naaman vinous on parantunut niin, ettei sitä vieras ainakaan livenä huomaa, ja arpikin on hiusten seassa.

Mutta siis, tietenkään kaikille ei jää suuria vaivoja, ja riippuu tosi paljon kasvaimesta jne., kuinka riskialtis leikkaus on. Silti se ei ole mikään läpihuutojuttu, että leikkaukseen vaan ja sitten asian voi unohtaa. Leikkauksissa on aina riskinsä, ja oireettoman, vahingossa löytyneen, kasvamattoman kasvaimen tapauksessa niitä on mielestäni täysin turha ottaa. Sitä paitsi, kyllä sen leikkauksen jälkeenkin kasvaimen uusiutuminen on mielessä, vaikka se kasvain olisi kuinka hyvänlaatuinen, hitaasti kasvava ja harvoin uusiutuva (tämä nimimerkillä kokemusta on).