Onko lapsesi joskus joutunut sairaalaan? Pystyitkö välillä poistumaan sieltä

En pystynyt käymään edes vessassa ilman että joku muu otti lapsen siksi aikaa syliin, repi muuten kanyylit kädestä ja kerran repikin. Aika kauan sai aina odotella, että joku hoitaja ehti paikalle.

Siellä oli kyllä AINA vapaita hoitajia kansliassa, olisi sieltä joku halutessaan irtautunut siksi aikaa. Päiväsaikaan (jolloin se kanttiinikin auki) on osastolla myös lastenhoitajia sairaanhoitajien lisäksi.[/quote]

Kansliassa tehdään töitä, ei siellä huvin vuoksi norkoilla.

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.[/quote]

Olisin hakenut syömistä lapsen päiväunien aikaan. Jos lapseni olisi ollut niin iso, ettei hän olisi enää nukkunut päiväunia, olisi hän kyllä totellut minua ja pysynyt huoneessaan hakiessani ruokaa. Toki  poistuessani olisin kertonut asiasta hoitajille, jotta he olisivat olleet tietoisia tilanteesta.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.

Olisin hakenut syömistä lapsen päiväunien aikaan. Jos lapseni olisi ollut niin iso, ettei hän olisi enää nukkunut päiväunia, olisi hän kyllä totellut minua ja pysynyt huoneessaan hakiessani ruokaa. Toki  poistuessani olisin kertonut asiasta hoitajille, jotta he olisivat olleet tietoisia tilanteesta.

Mun lapsi oli sen verran kivulias ja sekava, ettei voinut luottaa mihinkään tottelemiseen

Olen ollut lapsen kanssa sairaalassa n. viikon.

Hoitaja tuli lapsen vierelle siksi aikaa että pääsin käymään syömässä.

Muuten olin koko ajan lapsen vierellä.

Hänen oireensa olivat sellaisia ettei häntä saanut jättää hetkeksikään yksin.

Ja koska hän oli eristyksessä, ei häntä saanut viedä pois huoneesta.

Lapsenlapseni oli lomalla äkillisen saiorastumisen vuoksi Mikkelin keskussairaalassa ja siellä oli kyllä omaiselle vuode ja ruokaa sai tilata sairaalan keittiöstä. Hoitaja kysyi joka päivä, halusiko tilata lounaan tai päivällisen.

Aina myös hoitaja tuli paikalle, kun oli tarvis.

Ihana sairaala ja ihana henkilökunta.

Kokemuksia myös Kotkasta, Hyvinkäältä ka Lastenklinikalta ja Mikkeli voittaa.

Olin esikoiseni kanssa vatsataudin takia neljä yötä sairaalassa, kun hän oli alle vuoden ikäinen. Kävin ulkona kävelemässä, kun mieheni tuli meitä katsomaan, ja kerran kävin, kun yksi omahoitajamme ehdotti, että hän on sen aikaa lapsen kanssa. Mä sain kyllä ruuat sinne huoneeseen, toki niistä piti maksaa, mutta ei tarvinnut kanttiinista hakea syötävää.

Lapseni joutui kuukauden ikäisenä kuukaudeksi sairaalaan. Kävimme häntä katsomassa kahdesti päivässä, juttelemassa ja sylittämässä ja vaippaa vaihtamassa (hoitajien mukaan se homma kuului meille, vaikka lapseen meni kuusi letkua raajoihin ja päähän - oli aika hirveää yrittää vaihtaa vaippaa niin, ettei lasta satu tai letku irtoa). Vauva pääosin nukkui vuorokaudet ympäriinsä.

4 vuotiaan jolla oli keuhkokuume kanssa olin koko ajan kunnes vaihdoimme miehen kanssa  vuoroja. Minä olin sairaalassa  kaksi yötä ja mies yhden,  meille oli oma sänky lasten huoneessa.

11vuotiaalle umpparipotilaalle taas sanoin hyvät yöt, annoin pusun ja lähdin kotiin nukkumaan. Viestiteltiin vielä yön aikana.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.

Olisin hakenut syömistä lapsen päiväunien aikaan. Jos lapseni olisi ollut niin iso, ettei hän olisi enää nukkunut päiväunia, olisi hän kyllä totellut minua ja pysynyt huoneessaan hakiessani ruokaa. Toki  poistuessani olisin kertonut asiasta hoitajille, jotta he olisivat olleet tietoisia tilanteesta.

Ei kai kukaan vaadi vanhemman läsnäoloa? Jotkut lapset olivat kokoajan yksin, jos vanhempien piti olla töissä.

Sairas lapsi nukkuu myös paljon ja on väsynyt, joten silloin ehtii vanhempi myös käydä syömässä ja ulkoilemassa.