Onko lapsesi joskus joutunut sairaalaan? Pystyitkö välillä poistumaan sieltä

Pystyin ja lapseni on edelleen hengissä ja nyt terve!

En minäkään poistunut, mutta en edes olettanut, että olisi pitänyt. Joku tehohoito on varmasti eri asia, mutta normaalilla lastenosastolla täytyi olla koko ajan pienen lapsen kanssa. En tosin millään kerralla edes kysynyt, että voinko lähteä. Vuoroteltiin miehen kanssa, mikä oli aika raskasta, kun oli kaksi muuta pientä lasta, joita piti raahata vaihtovuoroiksi mukana. 

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

On tälläkin hetkellä. Pystyn poistumaan ja olen nytkin töissä. Käyn töiden jälkeen pari tuntia seurana ja sitten kotiin laittamaan muille lapsille ruoka. Huomenna pääsee keppien kans kotiin. Joutui vielä täksi päiväksi jäämään, kun alkoi yöllä leikkauksen jälkeen oksentaa niin kauheasti, että piti jäädä tarkkailuun.

Luotin siihen, että lapseni saa parasta mahdollista hoitoa ja minua tarvitaan enenmän kuin  lapsi tulee kotiin ja minunkin tarvitsee levätä, että pystyn antamaan sitä parasta mahdollista hoitoa kun lapsi tulee kotiin.

No juu poistuin. Olisi ollut aika pitkä aika olla 3 kuukautta sairaalassa ilman että välillä olisi poistunut.

Vierailija kirjoitti:

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

Hirveä älämölö? Todennäköisesti hoitaja on vain todennut tilanteen. Oletko todellakin sitä mieltä, että hoitajan olisi pitänyt olla sinun lapsesi kanssa, vaikka häntä olisi tarvittu vaikka toisen potilaan sairauskohtauksen, lääkitsemisen tmv. työn merkeissä? Tuskin osastolla on töissä yksi hoitaja/lapsipotilas, vaan yhdellä hoitajalla on useampi hoidettava.

Kyllä jätin.. lapsi oli lähes puoli vuotta sairaalassa (syöpähoitaja). Lähinnä yöajan hän oli yksin...

Jos pidempään joutuu olemaan niin tietysti on pakko poistua ja luottaa että lapsi hoidetaan hyvin.

Oma on ollut vauvana teholla ja sinne ei edes saa mennä kuin tiettynä aikana päivästä.

Viikko on ollut pisin aika minkä olen ollut lastenosastolla sairaan lapsen kanssa samassa huoneessa poistumatta, koska silloin oli mahdollista tähän ja tietysti sen mahdollisuuden halusin käyttää.

Olin viisi vuorokautta jumissa lapseni hoitohuoneessa patja lattialla, huoneessa oli suihku ja lämmitin mikroruokaa itselleni, kun lapselle kuului sairaalan puolesta ruoka.. Mies toi minulle mikroruokaa jääkaappiin pidemmäksi aikaa ja hedelmiä ja leipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

Hirveä älämölö? Todennäköisesti hoitaja on vain todennut tilanteen. Oletko todellakin sitä mieltä, että hoitajan olisi pitänyt olla sinun lapsesi kanssa, vaikka häntä olisi tarvittu vaikka toisen potilaan sairauskohtauksen, lääkitsemisen tmv. työn merkeissä? Tuskin osastolla on töissä yksi hoitaja/lapsipotilas, vaan yhdellä hoitajalla on useampi hoidettava.

Siellä oli kyllä AINA vapaita hoitajia kansliassa, olisi sieltä joku halutessaan irtautunut siksi aikaa. Päiväsaikaan (jolloin se kanttiinikin auki) on osastolla myös lastenhoitajia sairaanhoitajien lisäksi.

Meidän lapsi sai 3 vuotiaana leikkauksessa komlikaation ja joutui teho-osastolle, minä sain olla sillä osastolla yötä lapsen vieressä ja lapsen isä oli sitten lastenosastolla yötä. Olisin kyllä luottanut hoitoon mutta halusin olla lapseni luona ja samaten mieheni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

Hirveä älämölö? Todennäköisesti hoitaja on vain todennut tilanteen. Oletko todellakin sitä mieltä, että hoitajan olisi pitänyt olla sinun lapsesi kanssa, vaikka häntä olisi tarvittu vaikka toisen potilaan sairauskohtauksen, lääkitsemisen tmv. työn merkeissä? Tuskin osastolla on töissä yksi hoitaja/lapsipotilas, vaan yhdellä hoitajalla on useampi hoidettava.

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.

Pienempänä lapsi oli sairaalassa. Menin aamulla ennen yhdeksää ja lähdin illalla yhdeksän aikaan kotiin. Sama homma joka päivä. Isompana lapsi joutui olemaan sairaalassa muutaman vuorokauden. Olin yötä sängyn vieressä.

Myös vanhemmille lapsen sairaalassaolo on raskasta. Itselle pahinta oli hyvin sairaat lapset, jotka itkivät ja huusivat tuskissaan, joskus käytävällä tai toisessa huoneessa.

Myöhemmin olen käynyt hoitamassa mummoa sairaalassa. Ei aikuisten valitukset tunnu niin pahalta, kuin lapsien kipu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

Hirveä älämölö? Todennäköisesti hoitaja on vain todennut tilanteen. Oletko todellakin sitä mieltä, että hoitajan olisi pitänyt olla sinun lapsesi kanssa, vaikka häntä olisi tarvittu vaikka toisen potilaan sairauskohtauksen, lääkitsemisen tmv. työn merkeissä? Tuskin osastolla on töissä yksi hoitaja/lapsipotilas, vaan yhdellä hoitajalla on useampi hoidettava.

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.

Kyllä hoitohenkilökunnan pitäisi huolehtia myös vanhemman jaksamisesta. Minulle hoitajat kävivät ainakin aina välillä sanomassa, että olisi aika käydä sinunkin syömässä jotain tai että olisi hyvä käydä vaikka kävelyllä ulkona raittiissa ilmassa.

Kuinka pitkää poistumista tässä tarkoitetaan?

Kun oma lapsi oli sairaalassa 1,5-vuotiaana, kävin pikaisesti kanttiinista hakemassa syötävää aina kun nukkui päiväunia. Miehen kanssa tehtiin niin, että olimme vuorotellen lapsen luona vuorokauden, niin pääsi joka toinen päivä kotiin.

Sama juttu toisen lapsen kanssa, joka oli eskari-ikäisenä sairaalassa. Silloin tosin ei nukkunut päiväunia, mutta silloinkin kävin pikaiseen kanttiinissa, kyllähän sen ikäinen lapsi viisitoista minuuttia siellä sairaalasängyssä pärjää.

Emme jättäneet lasta hetkeksikään yksin. Hoitajat olivat erittäin häijyjä, melkein kaikki. Jos emme olisi itse olleet paikalla, ei lääkäri olisi ollut paikalla silloin kun eniten tarvittiin.

Lapsi voi tuntea itsensä turvattomaksikin, teimme erityisjärjestelyt, että pystyimme olemaan ekaluokkalaisen lähellä koko sen ajan, kun hätä oli suurin.

On ollut useamman kerran, en poistunut minnekään. Täällä vanhemman on ollut mahdollista olla hoidon tukena.

Lapsi otti sairaalahoidon raskaasti välillä joten ei tullut mieleenkään lähteä.

Mietin usein, että vanhuksilla ja oikeastaan kenellä vaan avuttomalla pitäisi olla myös oikeus saada pitää joku läheinen koko ajan sängyn vierellä niin halutessaan.

Joissain ulkomailla tämä on ihan käytäntö, tosin ikävä kyllä vain säästösyistä.

Lapseni on ollut kahteen otteeseen osastolla 5-vuotiaana ja olin hänen kanssaan paitsi että kävin syömässä välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En pystynt poistumaan kuin pyytämällä ja rukoilemalla jonkun hoitajan siksi aikaa lapseni kanssa, jolla karkailutaipumusta, jotta pääsisin kanttiinista hakemaan edes kerran päivässä syötävää, sairaalassa olimme 4 päivää. Jonkun jos kerran päivässä sai huoneeseen reiluksi 5 minuutiksi oli hirveä älämölö siitä, että jos tulee jotain osastolla, hän lähtee ja jättää lapsen yksin. Lapsi määrittämättömän infektion vuoksi osastolla ja häntä ei saanut viedä pois huoneesta.

Hirveä älämölö? Todennäköisesti hoitaja on vain todennut tilanteen. Oletko todellakin sitä mieltä, että hoitajan olisi pitänyt olla sinun lapsesi kanssa, vaikka häntä olisi tarvittu vaikka toisen potilaan sairauskohtauksen, lääkitsemisen tmv. työn merkeissä? Tuskin osastolla on töissä yksi hoitaja/lapsipotilas, vaan yhdellä hoitajalla on useampi hoidettava.

Miten olisit itse ratkaissut tilanteen? Ollut syömättä neljä päivää? Vanhemman läsnäoloa vaadittiin eikä lasta saanut viedä pois huoneesta.

Kyllä hoitohenkilökunnan pitäisi huolehtia myös vanhemman jaksamisesta. Minulle hoitajat kävivät ainakin aina välillä sanomassa, että olisi aika käydä sinunkin syömässä jotain tai että olisi hyvä käydä vaikka kävelyllä ulkona raittiissa ilmassa.

Kuvittelin, että tällainen perusinhimillisyys sentään onnistuu hoitohenkilöstöltä kiireenkin keskellä, mutta eilisillan ajankohtaisohjelmista päätellen se on mennyttä maailmaa. Kiireen täytyy olla käsittämätön.