Miltäpä se uusperhekuvio nyt maistuu?
Kommentit (93)
Ihanaa. Joka toinen viikko kokonaan lapsivapaata parisuhdeaikaa.
Taitaa taas joku katkera exä kirjoitella.
En ala moiseen. Lapset ja miehet erillään.
Eipä voisi toivoa parempaa. Joka toinen viikko monta ihanaa lasta, joka toinen viikko ihanaa, rauhallista kahdenkeskistä aikaa.
On, on ihanaa. Lapsi on asunut reilut 2 kk omillaan, hänellä menee hyvin ja meillä menee hyvin.
Kun pyöräytät kivan pikku käsipaskan, ja sitten mussutat ja natustelet sen, niin sitten tiedät sinäkin eikä tarvitse kysellä tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Kun pyöräytät kivan pikku käsipaskan, ja sitten mussutat ja natustelet sen, niin sitten tiedät sinäkin eikä tarvitse kysellä tyhmiä.
Menikö tunteisiin? Eikö elämä olekaan ruusuilla tanssimista? Olisi varmaan pitänyt miettiä siinä vaiheessa, kun...
Ihanalta,rakastan tätä kun koti täynnä elämää.
Minulla on 2 lasta 8v ja 10v.
Miehellä 12v ja 15v ja lisäksi meidän yhteiset 5v,3v ja 6kk.
Ei ole ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ihanalta,rakastan tätä kun koti täynnä elämää.
Minulla on 2 lasta 8v ja 10v.
Miehellä 12v ja 15v ja lisäksi meidän yhteiset 5v,3v ja 6kk.
Ei ole ongelmia.
No tuosta ei todellakaan elämää puutu. Miten hitossa te järkkäätte kaiken?
Ihan kivasti, kiitos kysymästä.
Meillä molemmilla on omia lapsia, ei yhteisiä. Emmekä yritä vääntää tätä perheeksi.
Kiitos kysymästä, nyt menee ihan loistavasti! Oma ainokainen asuu jo omillaan, miehen lapset käy säännöllisesti, ja kun reilu vuosi sitten saatiin oikeudesta sovittelupäätös lasten tapaamisista, joka oli juuri sellainen mitä halusimme, niin sen jälkeen loppui kiusaaminen lähes kokonaan exvaimon puolelta :)
Eli eipä voisi paremmin mennä, ja onneksi jaksoin/mme vaikeat pari vuotta tuossa välillä, niin nyt saamme nauttia :)
Mikäs tässä, kun miehen exä ei anna lapsia meille edes viikonlopuksi. Lasten ei kuulemma ole hyvä olla meillä.
Hyvältä, ehdottomasti paremmalta kuin se entinen perhe-elämä tai sinkkuaika. Saan tässä kaksi hyvää asiaa yhdistettynä; perheen sekä runsaasti vapaa-aikaa mieheni kanssa. Meillä ei ole yhteisiä lapsia (eikä tule), joten näemme toisemme vain kumppaneina. Se on ihanaa!
Olen aina miettinyt, että ovatko lapset sitten onnellisia? Vastauksista näkyy, että "me miehemme kanssa" tai "minä" olemme onnellisia. Entäpä ne lapset? Ihan sivusta kommentoin.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että ovatko lapset sitten onnellisia? Vastauksista näkyy, että "me miehemme kanssa" tai "minä" olemme onnellisia. Entäpä ne lapset? Ihan sivusta kommentoin.
Me kun aloitimme uusperheilyn, olivat minun lapseni vuoroviikkolapsia. Aika pian yhteen muuton jälkeen lapset halusivat muuttaa minun luokseni kokonaan. Olisivatko halunneet, jos eivät olisi olleet onnellisia?
Isä asui kilsan päässä, sielläkin heillä oli oma huone yms.
Mieheni lapset käyvät täällä halutessaan. Heillä on myös vapaus valita. Kukaan ei pakota.
Joka toinen viikko melkoista hulinaa kun lapsia on se 8kpl, mut silti ihanaa. Joka toinen viikko taas aikuisten aikaa. Toimii.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina miettinyt, että ovatko lapset sitten onnellisia? Vastauksista näkyy, että "me miehemme kanssa" tai "minä" olemme onnellisia. Entäpä ne lapset? Ihan sivusta kommentoin.
Hyvä kysymys. Oman lapseni kohdalla oli se tilanne, että isänsä oli aina poissa kotoa. Silloin harvoin kun hän tuli kotiin, syttyi heti riitaa. Ilmapiiri oli painostava.
Nykyään meillä on rentoa ja mukavaa. Kotona ei kukaan huuda, katoa päiväkausiksi, nälvi jne. Lapsen isä on myös kummallisesti aktivoitunut ja hoitaa lasta paljon.
Mikä sitten olisi hänelle paras, en voi tietää. Kuuntelen kyllä hänen ajatuksiaan. En olisi edes muuttanut nykyisen mieheni kanssa yhteen, jos lapsi olisi vastustanut. Samoin jos hän jostain syystä joskus haluaisi muuttaa pois (minun kanssani tai isänsä luo), olisin avoin ajatukselle.
16
On!