Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko ihan normaalia ekaluokkalaisen pelästymistä/hätää tällainen vai pitäisikö huolestua kotioloista jotenkin?
09.09.2019 |
Tyttäreni luokkakaveri oli sovitusti meillä koulun jälkeen käymässä, leikkivät pari tuntia ja sitten tyttö lähti kotiinsa (asuu naapurustossa, mutta ei tunnettu/tiedetty ennen kuin koulu alkoi viime kuussa). Oma tyttöni lähti saattamaan. Tulivat hetken päästä takaisin, toinen tyttö itkee aivan hysteerisenä ja valtoimenaan että äitille on nyt sattunut jotain, oma tyttöni kertoi ettei äiti ollut tullut avaamaan, vaikka oltiin sovittu aika. Tytöillä ei omia puhelimia eikä kotiavaimia vielä käytössä, molempien äidit ollaan kotona. Sanoin ,että otetaan välipalaa yhdessä sitten ja odotellaan, äitis on varmaan unohtanut ja on käymässä jotain. Tyttö itki edelleen että eiei, äitin kengät näkyi postiluukusta, sille on sattunut jotain kamalaa. En ole ikinä nähnyt niin järkyttynyttä itkua, omatkaan lapseni tai edes minä ei oikein osattu lohduttaa. Mietin jo mitä tehdä, kunnes äiti vihdoin vastasi puhelimeen ja kertoi että oli myöhästynyt edellisestä bussista kotiin, kentät huonot ettei voinut ilmoittaa, on nyt matkalla kotiin. Tyttö lähti siitä sitten selkeästi helpottuneena mutta jotenkin nolona ja luimistellen. Jäin oikeasti miettimään, onko lapset tosiaan noin erilaisia persoonaltaan ja reaktiotavoiltaan vai onko tämä lapsi mahd kohdannut jotain poikkeuksellista turvattomuutta? Laps reagoi oikeasti niin kuin eka vaihtoehto tilanteessa olis ollut kuollut äiti, meni ihan pois raiteiltaan?
Kommentit (32)
Kyllä.se raiteiltaan meneminen on ihan normaalia. Mieti ite että menet kotiin ja äiti ei ole siellä, ja sulla ei ole aiempaa kokemusta äidin myöhästymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi jee taas te HUOLESTUJAT. Huolehtikaa omista lapsistanne ja asioistanne, eiköhän toisten lasten vanhemmat ja tarvittaessa opet sun muut hoida loput jos on tarpeen.
Missä päin Porvoota on kentät niin huonot ettei voi soittaa?
On ihan normaalia eikä tarvitse huolestua mistään.
On ihan normaalia. Kun lapsi saa päähänsä että jotain pahaa on varmasti sattunut, hysteria on tosiasia hyvin nopeasti. Tuon ikäiselle pahin asia maailmassa olisi menettää vanhempi, siksi reaktio vaikuttaa ylimitoitetulta.
Lapsi ei vielä osaa miettiä todennäköisyyksiä samalla tavoin kuin aikuinen. Aikuinen miettii, että melko varmasti asialle on jokin ihan tavallinen selitys. Lapsella ei vielä ole samanlaista kykyä punnita vaihtoehtoja.
Toisaalta esim. isäni on 65-vuotias, ja edelleen panikoituu heti jos jotain vähänkin poikkeavaa sattuu. Hän on aina varma, että nyt hänen lapsensa ja vaimonsa ja kaikki ovat kuolleita, jos joku ei vaikka vastaa puhelimeen tiettyyn aikaan mennessä. Joten on se yksilöllistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo vanhemmistahan se johtuu, että jotkut ovat herkkiä, neuroottisia ja pelokkaita. Ja vieläpä ekaluokkalaisena. Soita ihmeessä ihan poliisille niin saadaan lapsi äkkiä huostaan. Se varmaan auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Porvoota on kentät niin huonot ettei voi soittaa?
Tuota kenttäjuttua jäinkin miettimään, oliko se tekosyy, muttei toisaalta ilmennyt muutakaan syytä. Pk-seudulla asutaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vaikea sanoa, mutta minusta kuulostaa normaalilta herkän lapsen reaktiolta uudessa tilanteessa. Voisin mainita äidille asiasta, jos sattuu sopiva tilanne.
Olette poistattaneet viestin jossa kerroin äitin olleen p*nemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kentät niin huonot etten voinu soittaa= äiti oli tyydyttämässä vähän itseään, tai joku setä oli tyydyttämässä äitiä.
Kadota ap itse avaimesi ja puhelimesi kun ketään ei ole kotona, ja nauti tunnelmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Porvoota on kentät niin huonot ettei voi soittaa?
Porvoosta en tiedä, mutta itse ollut työpaikassa jossa esim. kahvihuone ja pukutilat oli tehty väestönsuojaan. Ei ollut verkkoa siellä. Samoin kulkenut maanalla meneviä huoltokäytäviä pitkin. Eivät toimi sielläkään.
Alkuperäiseen kysymykseen sanoisin että normaalia. Lapset on erilaisia, niinkuin me aikuisetkin
Omasta kokemuksesta noihin kenttiin voin sanoa, että jos julkisissa istuu väärässä paikassa, niin se puhelin voi tosiaan prakata, eikä toimi kunnolla. Jos soititte moneen kertaan, niin sieltä varmaan kuului: "puhelimeen ei juuri nyt saada yhteyttä, yrittäkää myöhemmin uudelleen".
Ja on ihan normaali reaktio, minäkin pelkäsin pienenä ihan ihmeellisiä asioita. Vilkas mielikuvitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Porvoota on kentät niin huonot ettei voi soittaa?
Tuota kenttäjuttua jäinkin miettimään, oliko se tekosyy, muttei toisaalta ilmennyt muutakaan syytä. Pk-seudulla asutaan. ap
Siis joidenkin kännyköissä on tosi huonot antennit, vaikka itse verkko oliskin kattava. Samoin kanssa tuttuni kännykkä ei yhdistä puheluita ollenkaan, jos on latauksessa. Älypuhelimet on loppujen lopuksi aika epäluotettavia, omanikin jumittuu spontaanisti tai alkaa päivittämään itseään aina epäkäytännöllisin aikoihin. Että itse pidän selitystä hyvinkin uskottavana
Joku lähisukulainen kuollut kotiinsa tai saanut sairaskohtauksen? Voi jäädä lapsen muistiin ja nousta esiin tuollaisessa tilanteessa.
Mun isä sai sairauskohtauksen, kun olin pieni ja ambulanssi tuli hakemaan hänet. Olin tämän tapauksen jälkeen aika pitkään vähän yliherkkä ja pelkäsin, että vanhemmille tapahtuu jotakin.
Onko olemassa paljonkin vielä ekaluokkalaisia, joilla ei ole omia avaimia!?
Tuntuu normaalilta.
Itse näin ekalla luokalla jatkuvasti painajaista, jossa äiti oli kadonnut, kun tulin koulusta.
Ihan normaali perhe oli ja äiti kotona.
Vierailija kirjoitti:
Voi jee taas te HUOLESTUJAT. Huolehtikaa omista lapsistanne ja asioistanne, eiköhän toisten lasten vanhemmat ja tarvittaessa opet sun muut hoida loput jos on tarpeen.
No jaa, toiset kun osaa huolehtia ne omat lapset, oman elämän ja muutkin asiat ja ihan sen lisäksi huomioivat myös muutakin maailmaa kuin vain sitä omaa kuplaa.
Kylläpä se maailma olisi aika karu ja kylmä paikka jos kaikki tuijottaisi vaan sitä omaa napaansa.
Jännä muuten että nää pidä vaan huoli omista asioistasi-tyypit on hyvin usein niitä samoja jotka hankaluuden tai pikku vastoinkäymisen kohdatessaan yleensä kovaan ääneen vollaa kuitenkin että kuinka muut ei auta ja tue heitä kun heillä on nyt niin vaikeaa... Ettehän te halunneet että muut puuttuu ja huolehtii?
Alue: Aihe vapaa
No on normaalia. Toiset on herkempiä. Ekaluokkalainen on oikeesti tosi pieni vielä.