Tuppisuu työkaverina

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Sulleko työ = sosiaaliset kontaktit? Ainoa paikka missä saat sosiaalisia kontakteja, on työ? Että jos töissä ei länkytä, ei ole sosiaalisia kontakteja?

Minulla ainakin työssä on tavallisesti ollut ne kontaktit.

Nykyisessä työssä ei ole, joten käyn ruokatauolla kaupoissa ym. Etten sekoa ihan täysin ja saan edes muutaman sanan virkkoa vaikka kaupan kassalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Minäkään en ymmärrä miksi töissä pitäisi olla tuppisuuna ja sitten vapaalla erilainen omille kavereille.

Töissä kuitenkin vietetään kolmannes aikuisiästä. Paljon enemmän niiden työkavereiden kanssa ollaan kuin vapaa-ajan kavereiden joten miksi ei kommunikoi ja yritä ystävystyä myös heidän kanssa?

Olen vain töissä täällä -työkaverit ovat melkoisia rangaistuksia muille.

Hmm? Itselläni ei ole kavereita, puolisoa, lapsia eikä muitakaan ihmissuhteita myöskään vapaa-ajalla, enkä sellaisia halua. En vaan kaipaa muita ihmisiä mihinkään, en halua olla niiden kanssa tekemisissä enempää kuin työn hoitaminen pakosti vaatii. Ja ei, en ole "olen vain töissä täällä" tyyppi. Suhtaudun intohimoisesti alaani ja työhöni, joka on koodaamista eikä seurustelua ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Päinvastoin! "Elämäni" on ihan muualla kuin työssä. Työ on työtä.

-se jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Se nimenomaan ei ole tylsää. Tylsiä ja aika rasittavia on ne pakotetut sosiaaliset kontaktit joissa ei ole varsinaisesti mitään sisältöä, tyhjää puhetta vain. 

Entä jos kokeilisi niinkin villiä tapaa kuin kohteliaisuus, sosiaalisuus, uteliaisuus, normaali kanssakäymistä ihmisten kanssa..jne.?

Minä teen kyllä töitä ja tästä työajasta, työn ohessa siis, varmaan puolet tulee jotain höpöteltyä työkaverin kanssa työasioista sekä ei työhön liittyvästä. Tämä lisää viihtyvyyttä sekä kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön, lisää toisen ihmisen arvostusta, kun uskaltaa olla oma itsensä, eikä pelkää muita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Päinvastoin! "Elämäni" on ihan muualla kuin työssä. Työ on työtä.

-se jolle vastasit

Töissä ja sängyssä vietetään varmaan suurin osa elämästä. Kyllä se elämä siellä töissäkin on tai voin sanoa että sulta menee viimeinenkin elämänilo jos työssä ja työyhteisössä ei viihdy, tai siitä puuttuu jotain ihmiselle tärkeää.

Tämmönen tuppisuu on pelottava. Hän hallitsee käytöksellään vaikka eiitse sitä tiedosta.

Minulla on tuppisuu miniä. En tunne häntä ollenkaan. Hän ei edes tervehdi. Ruokapöydässä ei puhu sanaakaan. Ikinä. Lapsilleen saattaa joskus hiljaa sanoa jotain, mutta tosi usein yhtään mitään. Siis silloin kun olemme tekemisissä. Lapset pieniä.

Odotan joka puhelulla, kun poikani soittaa, että eivät jatka enää yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Minäkään en ymmärrä miksi töissä pitäisi olla tuppisuuna ja sitten vapaalla erilainen omille kavereille.

Töissä kuitenkin vietetään kolmannes aikuisiästä. Paljon enemmän niiden työkavereiden kanssa ollaan kuin vapaa-ajan kavereiden joten miksi ei kommunikoi ja yritä ystävystyä myös heidän kanssa?

Olen vain töissä täällä -työkaverit ovat melkoisia rangaistuksia muille.

Haluatko tutustua ja ystävystyä kaikkien naapureidesi kanssa? Tai jumpparyhmäläistesi? Tai opiskeluryhmäläistesi? Miksi työkaverit olisivat sen kummempia?

Ei kaikista pidä, kaikki eivät ole ihmisinä miellyttäviä, kaikkien asiat eivät kiinnosta eivätkä kaikki persoonina ole kiinnostavia tai edes sellaisia, että heidän kanssaan haluaisi erityisesti olla tekemisissä. Tämä voi olla yllätys, mutta kaikista ei tarvitsekaan pitää eikä kaikkien kanssa tarvitse ystävystyä, silti kaikkien kanssa on tultava toimeen. Niin työkaverien, naapurien kuin mielellään jumppa- ja opiskeluryhmäläistenkin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmisen normaaliin sivistystasoon kuuluu jotain puhella vaikka säästä tai päivän uutisista jos ei muuta keksi. Toisesta tuntuu ettei pidetä minkään arvoisena jos ei vaivaudu mitään juttelemaan, kamalaa käytöstä. 

Maailmassa ei KUULU tehdä mitään muuta kuin elää sen maan lakien mukaisesti, jossa sattuu olemaan. Liki kaikki muu on vapaaehtoista. Jos sinä koet, että sinun KUULUU puhua, niin siitä vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Päinvastoin! "Elämäni" on ihan muualla kuin työssä. Työ on työtä.

-se jolle vastasit

Töissä ja sängyssä vietetään varmaan suurin osa elämästä. Kyllä se elämä siellä töissäkin on tai voin sanoa että sulta menee viimeinenkin elämänilo jos työssä ja työyhteisössä ei viihdy, tai siitä puuttuu jotain ihmiselle tärkeää.

Voit sanoa mitä lystäät, mutta elämästäni et tiedä mitään. Eikö sitä voi olla jos siitä ei puhua pälpätä puolitutuille?

Koittakaa jo hyväksyä että ihmiset ovat erilaisia. Kyllä mä symppaan heitä, jotka suorastaan kiemurtelevat hiljaisuudessa, mutten ala tikusta vääntämään siksi että joku ei osaa olla ihan vaan omien ajatustensa kanssa. Mua se hiljaisuus ei kiusaa, enkä suostu muuttumaan muiden mieliksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämmönen tuppisuu on pelottava. Hän hallitsee käytöksellään vaikka eiitse sitä tiedosta.

Minulla on tuppisuu miniä. En tunne häntä ollenkaan. Hän ei edes tervehdi. Ruokapöydässä ei puhu sanaakaan. Ikinä. Lapsilleen saattaa joskus hiljaa sanoa jotain, mutta tosi usein yhtään mitään. Siis silloin kun olemme tekemisissä. Lapset pieniä.

Odotan joka puhelulla, kun poikani soittaa, että eivät jatka enää yhdessä.

Ujo ja hiljainen harvemmin pyrkii sosiaalisen ympäristönsä dominanssiin. Mitä tarkoitat hallitsee käytöksellään tarkalleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Minäkään en ymmärrä miksi töissä pitäisi olla tuppisuuna ja sitten vapaalla erilainen omille kavereille.

Töissä kuitenkin vietetään kolmannes aikuisiästä. Paljon enemmän niiden työkavereiden kanssa ollaan kuin vapaa-ajan kavereiden joten miksi ei kommunikoi ja yritä ystävystyä myös heidän kanssa?

Olen vain töissä täällä -työkaverit ovat melkoisia rangaistuksia muille.

Koska vapaalla tavataan omia KAVEREITA. Ystäviä, ihmisiä, jotka on itse valinnut ystävikseen koska on halunnut, ei siksi että ollaan samassa työpaikassa. Työkaveri on "kaveri" kunnes lähtee työpaikasta tai itse vaihtaa työpaikkaa, omat ystävät on ystäviä vaikka kuinka vaihtelisi työpaikkaa tai vaikka asuinpaikkaa.

Ystäville yleensä myös kerrotaan henkilökohtaisia asioita, joita ei todellakaan aina halua kertoa työkavereille juoruttavaksi. En suosittele ihan kaikkea kertomaan työkavereille.

Jos ainoat kaverit, ystävät ja sosiaaliset kontaktit on työkaverit, huhhuh. Kenelle tahansa voi tänä päivänä tulla potkut töistä ja siinä sitten oli sekä työ että kaverit. Siksi tarvitaan ns. omaakin elämää (samoin kuin parisuhteessa on oltava omiakin kavereita, ei vain miehen tai pariskuntia, ettei eron tullen huomaakin olevansa ilman kavereita).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämmönen tuppisuu on pelottava. Hän hallitsee käytöksellään vaikka eiitse sitä tiedosta.

Minulla on tuppisuu miniä. En tunne häntä ollenkaan. Hän ei edes tervehdi. Ruokapöydässä ei puhu sanaakaan. Ikinä. Lapsilleen saattaa joskus hiljaa sanoa jotain, mutta tosi usein yhtään mitään. Siis silloin kun olemme tekemisissä. Lapset pieniä.

Odotan joka puhelulla, kun poikani soittaa, että eivät jatka enää yhdessä.

Ujo ja hiljainen harvemmin pyrkii sosiaalisen ympäristönsä dominanssiin. Mitä tarkoitat hallitsee käytöksellään tarkalleen?

Se joka kuvittelee hänellä olevan oikeus hallita muita kuvittelee että hiljaisen ihmisen tulisi muuttua samanlaiseksi kun hän itse on.

Naurettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Sulleko työ = sosiaaliset kontaktit? Ainoa paikka missä saat sosiaalisia kontakteja, on työ? Että jos töissä ei länkytä, ei ole sosiaalisia kontakteja?

Minulla ainakin työssä on tavallisesti ollut ne kontaktit.

Nykyisessä työssä ei ole, joten käyn ruokatauolla kaupoissa ym. Etten sekoa ihan täysin ja saan edes muutaman sanan virkkoa vaikka kaupan kassalle.

Eikö sulla ole kavereita, joiden kanssa kahvitella, shoppailla, käydä kylässä?

Ei ne sun työkaverit sitten mitään oikeita kavereita olleet, jos eivät ole sinusta enää kiinnostuneita kun et ole samassa työpaikassa. Vaan juurikin sellaisia kohteliaisuuden vuoksi mukakiinnostuneita, joita ei oikeasti kiinnostanut. Aivan sama siis vaikka olisit ollut tuppisuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, se ja sama "tykätäänkö" musta, työni hoidan erinomaisesti (saan jatkuvasti kiitosta).

Terv. "Tuppisuu"

Luulisi että elämä on jotenkin saakelin rasittavaa...eikö ole tylsää vaan istua päivästä, viikosta,kuukaudesta ja vuodesta toiseen sen 8h päivässä täysin hiljaa, ei sosiaalisia kontakteja tms. Luulisi hulluksi vähitellen tulevan.

Se nimenomaan ei ole tylsää. Tylsiä ja aika rasittavia on ne pakotetut sosiaaliset kontaktit joissa ei ole varsinaisesti mitään sisältöä, tyhjää puhetta vain. 

Entä jos kokeilisi niinkin villiä tapaa kuin kohteliaisuus, sosiaalisuus, uteliaisuus, normaali kanssakäymistä ihmisten kanssa..jne.?

Minä teen kyllä töitä ja tästä työajasta, työn ohessa siis, varmaan puolet tulee jotain höpöteltyä työkaverin kanssa työasioista sekä ei työhön liittyvästä. Tämä lisää viihtyvyyttä sekä kuuluvuuden tunnetta työyhteisöön, lisää toisen ihmisen arvostusta, kun uskaltaa olla oma itsensä, eikä pelkää muita.

Pitäisi siis teeskennellä olevansa utelias, vaikka kyseinen ihminen ei voisi vähempää kiinnostaa?

Uteliaat ihmiset on niitä, joilla verhot heiluu ja muiden asiat tiedetään (tai "tiedetään") paremmin kuin omat ja muista juorutaan minkä ehditään. Todella mukavia työkaverina ja muutenkin.

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun teillä on niin loputtoman tylsät jutut... mielessäni tuumin maailmanjärjestystä/vesiapinateorioita/ihmisyyden ydintä, ja te pälätätte serkuntytön muuttopuuhista...

Ei

Vaan

Kiinnosta.

:D Tama.

Mun tyokaverit (yhdeksan miesta) puhuvat seuraavista aiheista - ja ainoastaan seuraavista aiheista:

- jalkapallo

- formulat

- pyoraily (siis se spandex-asuissa (k)ukkoilu) 

- lapset

- lomamatkat leirintaalueille joko karavaanissa tai telttaillen

Mikaan ylla mainituista ei voisi mua vahempi kiinnostaa, joten esimerkiksi lounaalla (kaikki tuo evaat ja syodaan yhteisessa tilassa joka on kokoushuone) selaan yleensa kannykkaa, syon sen yhden leivan ja kuppikeiton ja lahden vartin paasta takaisin tyopisteelle. 

Ei kiinnosta joku "vartissa taydellisesti pumppautuva teltta" tai Tero-Irmelin hampaidenlahtotahti. 

Ei minullakaan olisi mitään puhuttavaa noille.

M

Vierailija kirjoitti:

Just näin! Tuppisuu oli lomalla ja yksi asiakas oli sairastunut vakavasti. Enhän minä juoruja tuppisuulle kerro! Tuppisuuta harmitti selvästi, kun ei ollutkaan ihan kartalla, kun tältä asiakkaalta tuli toinen henkilö käymään ja minäkin kyselin sairastuneen vointia. Mutta eihän tuppisuu koskaan kenenkään vointia kysele. Ei kysele koskaan, miten jonkun lomareissu oli mennyt tms. AP

Niin tyypillistä naismista loukkaantumista. Tuo tieto olisi ollut looginen kertoa työn tekemisen kannalta. Kaikki muu lässytyksesi on turhaa. Ehkä voisit miettiä mitä ovat tärkeitä asioita ja mitkä eivät. Olet varmasti tosi rasittava työkaveri.

Tässä on jällen yksi syy, miksi matkatyöt ja etätyöt on parhaimpia. Ei ole työyhteisöä työpaikalla, jota pitäisi miellyttää ja jolle pitäisi teeskennellä milloin mitäkin kiinnostumista jostakin tyhjänpäiväisistä tavallisista asioista, joista jankutetaan jatkuvasti. Kyllä, olet ainoa jolla on mies ja jolla on lapsia, ainoa joka remontoi taloaan ja ainoa, joka käy kampaajalla - ainakin omasta mielestäsi, koska puhut niistä niinkuin ne olisivat jotakin ennenkuulumatonta. Ja sitten on vielä puhuttava muiden kanssa siitä, että kylläpä ne mirkun hiukset sopi sille hyvin hihihi kikatikikati. Ja valehdeltava, kuinka hoikat lissun  selluiset potkareidet ovat kun lissu kehuja saadakseen rutisee, että mulla on niin kamalan paksut reidet.

Tätähän ne työpaikan kohteliaisuudet ja sosiaalisuudet yleensä on. Tyhjänpäiväistä jorinaa, miehistä, lapsista ja omasta ulkonäöstä, toiveena että muut kehuvat, kehuvat ja vielä vähän kehuvat.

Tässä taitaa olla nyt kaksi kategoriaa asioita: työhön liittyvän informaation kulku ja smalltalk työkavereiden kanssa. Jälkimmäinen ei ole pakollista, ja kuten ketjun peukutusmääristäkin huomaa, niin se jopa ärsyttää monia. Työkaveria ei saisi dissata sen takia, jos ei halua höpötellä vapaa-ajanasioitaan töissä. Mutta työasioissa pitää saada suunsa auki. Melkein kaikissa töissä tulee vastaan sellaisia asioita, joissa pitää kysyä toiselta tai välittää joku tieto toiselle. Jos tämä ei toimi, tulee isoja ongelmia. Ei saisi olla niin, että tietyt asiat tietää vain yksi ihminen.

Ehkä kirjoittelu meni vähän överiksi.

Minä AP en ainakaan missään nimessä tarkoittanut, että työkaverin pitäisi kehua kauneuttani.

Enkä minä lörpöttele TUPPISUULLE lasteni tekemisistä, vaan niille muille mukaville työkavereille, joiden kanssa on yhteisiä juttuja, esim juuri lapset.

Mutta esim. työstä ja työhön liittyvistä asiakkaista ja niissä työssä vastaan tulevista ongelmista haluaisin vaihtaa ajatuksia. Jos sanon jotakin, ei tule edes sellaista vastausta kuin : jaa, vai niin, totta yms. Ihan kuin puhuisit seinälle.

Ja tiedoksi: Minä AP olen Tuppisuun esimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just näin! Tuppisuu oli lomalla ja yksi asiakas oli sairastunut vakavasti. Enhän minä juoruja tuppisuulle kerro! Tuppisuuta harmitti selvästi, kun ei ollutkaan ihan kartalla, kun tältä asiakkaalta tuli toinen henkilö käymään ja minäkin kyselin sairastuneen vointia. Mutta eihän tuppisuu koskaan kenenkään vointia kysele. Ei kysele koskaan, miten jonkun lomareissu oli mennyt tms. AP

Niin tyypillistä naismista loukkaantumista. Tuo tieto olisi ollut looginen kertoa työn tekemisen kannalta. Kaikki muu lässytyksesi on turhaa. Ehkä voisit miettiä mitä ovat tärkeitä asioita ja mitkä eivät. Olet varmasti tosi rasittava työkaveri.

Ymmärrätkö eron ASIAKKAAN ja TYÖKAVERIN välillä?

ASIAKKAAN asiat kuuluu kertoa ja varmistaa että ovat tiedossa niillä, jotka asiakkaan kanssa ovat tekemisissä, koska kyseessä on työasia. TYÖKAVERIN lomareissut eivät ole työasioita eivätkä vaikuta asiakkaaseen.

On työpaikkakiusaamista, jos ei kerrota sellaisia asioita työntekijöille, joilla on työn kannalta merkitystä. Se ei ole työpaikkakiusaamista, jos ei kiinnosta kysellä tai kuunnella jonkun työkaverin lomaselostuksia.

Pakko ihmetellä sitäkin, miksi sinulle tai jollekulle on niin tärkeää, että joku työkaveri on kiinnostunut ja oikein jopa kyselee lomakuulumisia. Meneekö se pidetty loma jotenkin pilalle jos se ei kaikkia ihmisiä kiinnostakaan? Vai teitkö lomallasi jotakin sellaista omasta mielestäsi hienoa, että haluaisit päästä sillä kehuskelemaan etkä voi sitä oma-aloitteisesti tehdä vaikuttamatta tökeröltä, joten toivot että joku kysyisi? Vai mikä siinä on niin tärkeää, että kysytään?