Lue keskustelun säännöt.
Miksi ylipaino karkottaa miehet?
05.09.2019 |
Ylipaino ei tee naisesta rumaa.
Ylipainoiset ovat upeita persoonia.
Kommentit (270)
Mieluummin jään naisen kuin jyrän alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska valtaosalla läskeistä se läski kasaantuu yhtä rumasti kuin miehillä, eli kaikki menee naamaan ja palloksi keskivartaloon.
Jos on hyvät geenit, ne jakautuvat tasaisesti kehoon ja tällaisilla on pieni fanikunta, n. 5% miehistä kyllä tykkää näistä, ns. "thick" look. Kunhan pysytään kohtuullisessa painossa eli ei mitään 50 kiloa yli normaalin.
Omenavartalolook-ei ole kenelläkään edustava. Ei naisella eikä miehellä. Karkottaa pois kuin Raid kärpäset.
Hyvällä tavalla muodokkaat naiset näyttävät seksikkäiltä ja viestivät, että heidän kanssaan saa älykkäitä ja terveitä jälkeläisiä.
Esim. tämän naisen "ylipaino" näyttää silmiini vain todella hyvältä :)
https://i.pinimg.com/originals/9f/5b/d1/9f5bd1639e5ac3f279407056d9ca76c…
"USA:ssa tehtiin vuonna 2008 kiinnostava tutkimus, jossa tutkittiin peräti 16 000 eri ikäistä amerikkalaisnaista ja selvitettiin, miten rasva keräytyy heidän vartaloonsa. Tutkimuksessa huomattiin, että naisten lantiolle ja reisiin kerääntyy erityisen paljon Omega-3-rasvahappoja, jotka ovat aivoille tärkeä rakennusaine. Sen sijaan vyötärölle kertyvä rasva on suurimmaksi osaksi Omega-6:tta, mikä ei vaikuta aivojen kasvuun.
- Muodokas lantio ja muodokkaat reidet sisältävät runsaasti ravinteita, jotka hoitavat aivoja, tutkimusta johtanut Steven Gaulin kertoo.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että ne naiset, joille rasvaa kertyy muita helpommin juuri lantiolle ja reisiin, saavat keskimääräistä älykkäämpiä lapsia, koska äidin hyvät rasvahapot vaikuttavat myös lapsen aivojen kehitykseen."
No täähän selittää siis paljonkin. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Karkottaako? Itse näen jatkuvasti todellakin ylipainoisia naisia komeiden ja treenattujen miesten kanssa, joten ei vaikuta siltä.
On eri asia se, että on mennyt yhteen solakan kanssa, joka paisuu suhteessa, kuin se, että on alun perin valinnut pyöreän/lihavan. Veikkaan, että suurin osa on tuota ekaa kategoriaa. Nimittäin jättäminen sen takia, että toinen lihoo, tuntuu ylimitoitetulta. Varmaan nuokin silti salaa toivoisivat sen puolison olevan edes vähän timmimpi. Ihmiset muuttuvat. Osa lihoo, osa on kiukkusia vanhimmiten, mitä kukakin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska valtaosalla läskeistä se läski kasaantuu yhtä rumasti kuin miehillä, eli kaikki menee naamaan ja palloksi keskivartaloon.
Jos on hyvät geenit, ne jakautuvat tasaisesti kehoon ja tällaisilla on pieni fanikunta, n. 5% miehistä kyllä tykkää näistä, ns. "thick" look. Kunhan pysytään kohtuullisessa painossa eli ei mitään 50 kiloa yli normaalin.
Omenavartalolook-ei ole kenelläkään edustava. Ei naisella eikä miehellä. Karkottaa pois kuin Raid kärpäset.
Hyvällä tavalla muodokkaat naiset näyttävät seksikkäiltä ja viestivät, että heidän kanssaan saa älykkäitä ja terveitä jälkeläisiä.
Esim. tämän naisen "ylipaino" näyttää silmiini vain todella hyvältä :)
https://i.pinimg.com/originals/9f/5b/d1/9f5bd1639e5ac3f279407056d9ca76c…
"USA:ssa tehtiin vuonna 2008 kiinnostava tutkimus, jossa tutkittiin peräti 16 000 eri ikäistä amerikkalaisnaista ja selvitettiin, miten rasva keräytyy heidän vartaloonsa. Tutkimuksessa huomattiin, että naisten lantiolle ja reisiin kerääntyy erityisen paljon Omega-3-rasvahappoja, jotka ovat aivoille tärkeä rakennusaine. Sen sijaan vyötärölle kertyvä rasva on suurimmaksi osaksi Omega-6:tta, mikä ei vaikuta aivojen kasvuun.
- Muodokas lantio ja muodokkaat reidet sisältävät runsaasti ravinteita, jotka hoitavat aivoja, tutkimusta johtanut Steven Gaulin kertoo.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että ne naiset, joille rasvaa kertyy muita helpommin juuri lantiolle ja reisiin, saavat keskimääräistä älykkäämpiä lapsia, koska äidin hyvät rasvahapot vaikuttavat myös lapsen aivojen kehitykseen."
Tuollainen vartalo on kyllä upea ja mielestäni tuollainen ei ole ylipainoinen, ja olen siis itse hoikka mies. Varmasti kiinnitän huomioni jos tuon tyyppinen nainen kävelee vastaan, yleensä heidän lantionsa keinuu mielikuvitustani ruokkivalla tavalla. Pyrin kuitenkin olemaan tuijottamatta.
Ylipaino ei ole mikään iso ongelma niin kauan kuin nainen ei itse tee siitä mitään älytöntä numeroa itse ja ala vaatimaan mitään erivapauksia suhteessa sillä perusteella että on ylipainoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkottaako? Itse näen jatkuvasti todellakin ylipainoisia naisia komeiden ja treenattujen miesten kanssa, joten ei vaikuta siltä.
On eri asia se, että on mennyt yhteen solakan kanssa, joka paisuu suhteessa, kuin se, että on alun perin valinnut pyöreän/lihavan. Veikkaan, että suurin osa on tuota ekaa kategoriaa. Nimittäin jättäminen sen takia, että toinen lihoo, tuntuu ylimitoitetulta. Varmaan nuokin silti salaa toivoisivat sen puolison olevan edes vähän timmimpi. Ihmiset muuttuvat. Osa lihoo, osa on kiukkusia vanhimmiten, mitä kukakin...
Mihin perustat väitteesi, että suurin osa on lihonnut vasta suhteen aikana? Todella moni ylipainoinen pariutuu nimenomaan ylipainoisena, sillä onhan ylipainoisuus tutkimusten mukaankin varsin pysyvän sorttinen ominaisuus.
Minua häiritsee mies joka itse on selkeästi ylipainoinen ja kitisee naisen muutamasta ylikilosta. Sitähän on paljon.
Ja katsokaa tv sarjojen dekkareita tai muita heppuja. Aina ollaan harmaantuvia paksumahoja puvut päällä ja vaimo hoikka, kaunis korkeintaan kolmekymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Mulla ei ole tuommoista kokemusta ollenkaan, vaikka olen ollut koko elamani enemman tai vahemman ylipainoinen. Aina on ollut vientia, ja kaikki seurustelukumppanini ovat olleet hoikkia/sporttisia ja komeitakin. Olen ollut kaytannollisesti katsoen aina parisuhteessa 16-vuotiaasta asti, pl. jaksot jolloin olen tarkoituksella ollut sinkku.
N44
Vientiä ollut, mutta onko ollut pitäjiä kun kuulostaa siltä, että ne parisuhteet on tiuhaan vaihtuneet?
Ihan sinun uteliaisuutesi tyydyttamiseksi, tassa seurusteluhistoriani ole hyva:
16-22v: eka parisuhde, 19-vuotiaasta eteenpain avoliitto. Loppui kun aloitin opiskelut ja "kasvettiin erilleen", mina jatin.
23-24v: vajaan vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun lahdin vuodeksi vaihtoon.
*Vaihtovuoden aikana tarkoituksellisesti sinkku.
25-27v: Suomeen palatessa n. kahden vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun huomattiin etta ollaan enemman kavereita kuin rakastavaisia.
27-28,5v: seuraava parisuhde, paattyi kun mies petti, mina jatin.
29-43v: seuraava parisuhde, muutin miehen kotimaahan ja mentiin lopulta naimisiin. Liitto loput 2+ vuotta lahes taysin seksiton, lahdin paremmille apajille.
43- nykyaan: uusin parisuhde, nyt avoliitossa
En tieda onko nuo nyt sitten niin "tiuhaan" vaihtuneet. Osassa syyna olleet elamantilanteet, osassa kai taas molempien henkinen kasvu eri suuntiin.
No onhan tuo tiuhaan! Vai että "henkinen kasvu eri suuntiin..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkottaako? Itse näen jatkuvasti todellakin ylipainoisia naisia komeiden ja treenattujen miesten kanssa, joten ei vaikuta siltä.
On eri asia se, että on mennyt yhteen solakan kanssa, joka paisuu suhteessa, kuin se, että on alun perin valinnut pyöreän/lihavan. Veikkaan, että suurin osa on tuota ekaa kategoriaa. Nimittäin jättäminen sen takia, että toinen lihoo, tuntuu ylimitoitetulta. Varmaan nuokin silti salaa toivoisivat sen puolison olevan edes vähän timmimpi. Ihmiset muuttuvat. Osa lihoo, osa on kiukkusia vanhimmiten, mitä kukakin...
Mihin perustat väitteesi, että suurin osa on lihonnut vasta suhteen aikana? Todella moni ylipainoinen pariutuu nimenomaan ylipainoisena, sillä onhan ylipainoisuus tutkimusten mukaankin varsin pysyvän sorttinen ominaisuus.
Ihan empiiriseen tietoon. Lähipiirissäkin kaikki nykyään pyöreät ovat olleet hoikkia tai normaalipainoisia nuorempana. Todella ihmettelen sinun kommenttiasi. Kyllä huomattava ihmisistä lihoo nimenomaan viimeistään keski-iän hujakoilla. Vertaa itse vaikkapa luokkalaisiasi 18 v ja 38 v. Ja 48 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Mulla ei ole tuommoista kokemusta ollenkaan, vaikka olen ollut koko elamani enemman tai vahemman ylipainoinen. Aina on ollut vientia, ja kaikki seurustelukumppanini ovat olleet hoikkia/sporttisia ja komeitakin. Olen ollut kaytannollisesti katsoen aina parisuhteessa 16-vuotiaasta asti, pl. jaksot jolloin olen tarkoituksella ollut sinkku.
N44
Vientiä ollut, mutta onko ollut pitäjiä kun kuulostaa siltä, että ne parisuhteet on tiuhaan vaihtuneet?
Ihan sinun uteliaisuutesi tyydyttamiseksi, tassa seurusteluhistoriani ole hyva:
16-22v: eka parisuhde, 19-vuotiaasta eteenpain avoliitto. Loppui kun aloitin opiskelut ja "kasvettiin erilleen", mina jatin.
23-24v: vajaan vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun lahdin vuodeksi vaihtoon.
*Vaihtovuoden aikana tarkoituksellisesti sinkku.
25-27v: Suomeen palatessa n. kahden vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun huomattiin etta ollaan enemman kavereita kuin rakastavaisia.
27-28,5v: seuraava parisuhde, paattyi kun mies petti, mina jatin.
29-43v: seuraava parisuhde, muutin miehen kotimaahan ja mentiin lopulta naimisiin. Liitto loput 2+ vuotta lahes taysin seksiton, lahdin paremmille apajille.
43- nykyaan: uusin parisuhde, nyt avoliitossa
En tieda onko nuo nyt sitten niin "tiuhaan" vaihtuneet. Osassa syyna olleet elamantilanteet, osassa kai taas molempien henkinen kasvu eri suuntiin.
No onhan tuo tiuhaan! Vai että "henkinen kasvu eri suuntiin..."
Mun mielesta taas ei ole. :) Nain ne mielipiteet vaihtelee, upeeta!
Niin, jos esim. menet kimppaan 16-vuotiaana ja jatkat siita avoliittoon 19-vuotiaana, voi olla etta kasvat tuona aikana ja senkin jalkeen viela henkisesti. Ja joskus tama kasvu tapahtuu eri suuntiin. Mulla se tarkoitti sita etta aloitin korkeakouluopinnot muutaman valivuoden jalkeen, ja avokille sita etta istuttiin kavereitten kanssa pelaamassa PC-peleja kaljapullo kourassa. :)
Olen bi ja minua ei sytytä yksinkertaisesti yksikään lihava. Ei vaikka miten kiva muuten olisi. Itse olen tosi hoikka, normaalipainon alarajalla.
Tykkään patikoida luonnossa, enkä usko että löytäisin itselleni lihavaa kumppania joka nauttisi samasta. Ja nyt ei ole kyse mistään 2km "päivälenkistä". Eihän läski edes ole nättiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkottaako? Itse näen jatkuvasti todellakin ylipainoisia naisia komeiden ja treenattujen miesten kanssa, joten ei vaikuta siltä.
On eri asia se, että on mennyt yhteen solakan kanssa, joka paisuu suhteessa, kuin se, että on alun perin valinnut pyöreän/lihavan. Veikkaan, että suurin osa on tuota ekaa kategoriaa. Nimittäin jättäminen sen takia, että toinen lihoo, tuntuu ylimitoitetulta. Varmaan nuokin silti salaa toivoisivat sen puolison olevan edes vähän timmimpi. Ihmiset muuttuvat. Osa lihoo, osa on kiukkusia vanhimmiten, mitä kukakin...
Mihin perustat väitteesi, että suurin osa on lihonnut vasta suhteen aikana? Todella moni ylipainoinen pariutuu nimenomaan ylipainoisena, sillä onhan ylipainoisuus tutkimusten mukaankin varsin pysyvän sorttinen ominaisuus.
Niin, siis ylipainoiset nuoret tulevat todennäköisesti olemaan ylipainoisia ja entistä isompiakin tulevaisuudessa, mutta moni nuorena hoikka/normaali lihoo aikuisena. Tästä on kyse. Eivät tietenkään kaikki
Vierailija kirjoitti:
Olen lihonut viimeisen kymmenen vuoden aikana varmaan parikymmentä kiloa. Taustalla on syöpä useine leikkauksineen ja muine hoitoineen (mm. kemiallinen kastraatio). Siihen kylkeen useita lähiomaisten kuolemia ja masennus. Kaikki on nyt hyvin, läskit vain jäi. Täällä porskuttelen ja reilusti pienemmän aviomiehen kanssa kaikinpuolinen yhteys pelaa. Sitä toivoisi niin kovasti, että ihmiset tajuaisivat elämän haurauden ja katoavaisuuden. Ylipainon ei tulisi karkottaa miestä tai naista, mutta puusilmäisyys ja asioiden yksinkertaistaminen, vain pintatason näkeminen - ne ovat asioita, jotka karkottavat luotaan.
Olen pahoillani kokemistasi asioista, mutta miten ne liittyvät ylipainoon ja lihomiseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkottaako? Itse näen jatkuvasti todellakin ylipainoisia naisia komeiden ja treenattujen miesten kanssa, joten ei vaikuta siltä.
On eri asia se, että on mennyt yhteen solakan kanssa, joka paisuu suhteessa, kuin se, että on alun perin valinnut pyöreän/lihavan. Veikkaan, että suurin osa on tuota ekaa kategoriaa. Nimittäin jättäminen sen takia, että toinen lihoo, tuntuu ylimitoitetulta. Varmaan nuokin silti salaa toivoisivat sen puolison olevan edes vähän timmimpi. Ihmiset muuttuvat. Osa lihoo, osa on kiukkusia vanhimmiten, mitä kukakin...
Mihin perustat väitteesi, että suurin osa on lihonnut vasta suhteen aikana? Todella moni ylipainoinen pariutuu nimenomaan ylipainoisena, sillä onhan ylipainoisuus tutkimusten mukaankin varsin pysyvän sorttinen ominaisuus.
Ihan empiiriseen tietoon. Lähipiirissäkin kaikki nykyään pyöreät ovat olleet hoikkia tai normaalipainoisia nuorempana. Todella ihmettelen sinun kommenttiasi. Kyllä huomattava ihmisistä lihoo nimenomaan viimeistään keski-iän hujakoilla. Vertaa itse vaikkapa luokkalaisiasi 18 v ja 38 v. Ja 48 v.
No, minulla on täysin päinvastaista empiiristä tietoa. Monet ylipainoiset ovat olleet sitä jo lapsena. Suurin osa on myös pariutunut ylipainoisena. Voiko näistä empiirisistä mutu-tuntumista sitten päätellä mitään? Mielestäni ei voi.
Itse olen ylioainoinen nainen, aina ollut vähintään 10 kiloa yli normaalipainon. Miehiä on riittänyt myös pitkiin suhteisiin, jotka olen itse lopettanut. Nyt ollut saman miehen kanssa pian 10 v ja hyvin menee. Olen nyt kyllä vielä 10 kg painavampi kuin mitä olin suhteen alussa.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Mulla ei ole tuommoista kokemusta ollenkaan, vaikka olen ollut koko elamani enemman tai vahemman ylipainoinen. Aina on ollut vientia, ja kaikki seurustelukumppanini ovat olleet hoikkia/sporttisia ja komeitakin. Olen ollut kaytannollisesti katsoen aina parisuhteessa 16-vuotiaasta asti, pl. jaksot jolloin olen tarkoituksella ollut sinkku.
N44
Vientiä ollut, mutta onko ollut pitäjiä kun kuulostaa siltä, että ne parisuhteet on tiuhaan vaihtuneet?
Ihan sinun uteliaisuutesi tyydyttamiseksi, tassa seurusteluhistoriani ole hyva:
16-22v: eka parisuhde, 19-vuotiaasta eteenpain avoliitto. Loppui kun aloitin opiskelut ja "kasvettiin erilleen", mina jatin.
23-24v: vajaan vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun lahdin vuodeksi vaihtoon.
*Vaihtovuoden aikana tarkoituksellisesti sinkku.
25-27v: Suomeen palatessa n. kahden vuoden seurustelu, lopetettiin yhteisesta paatoksesta kun huomattiin etta ollaan enemman kavereita kuin rakastavaisia.
27-28,5v: seuraava parisuhde, paattyi kun mies petti, mina jatin.
29-43v: seuraava parisuhde, muutin miehen kotimaahan ja mentiin lopulta naimisiin. Liitto loput 2+ vuotta lahes taysin seksiton, lahdin paremmille apajille.
43- nykyaan: uusin parisuhde, nyt avoliitossa
En tieda onko nuo nyt sitten niin "tiuhaan" vaihtuneet. Osassa syyna olleet elamantilanteet, osassa kai taas molempien henkinen kasvu eri suuntiin.
No onhan tuo tiuhaan! Vai että "henkinen kasvu eri suuntiin..."
Mun mielesta taas ei ole. :) Nain ne mielipiteet vaihtelee, upeeta!
Niin, jos esim. menet kimppaan 16-vuotiaana ja jatkat siita avoliittoon 19-vuotiaana, voi olla etta kasvat tuona aikana ja senkin jalkeen viela henkisesti. Ja joskus tama kasvu tapahtuu eri suuntiin. Mulla se tarkoitti sita etta aloitin korkeakouluopinnot muutaman valivuoden jalkeen, ja avokille sita etta istuttiin kavereitten kanssa pelaamassa PC-peleja kaljapullo kourassa. :)
Joo, onhan niitä vaikka millaisia nykyään, jotka vaihtaa kumppaniaan tiuhempaan ku sukkiaan...
Eipä ole minun ylipainoni miehiä karkottanut. Ihan joudun edelleen sanallisesti ja läpsimällä niitä hätistelemään.
Mutta joillain se ylipaino tulee kai itsetuntoon, eikä itseinhoinen nainen juuri houkuta. Päättelen siitä, mitä olen kuullut ja itse nähnyt; en minäkään kiinnostu itsesäälimiehistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset olettavat, että heillä on määräysvalta sanoa mistä muut tykkäävät. Että kukaan mies ei voisi aidosti tykätä ylipainoisesta naisesta. Jotenkin ylimielistä ja harhaista ajatella että jos itse ajattelee jotenkin, kukaan muu ei voi ajatella toisin tai sitten valehtelee.
Varmasti ylipainosta kiinnostuneita miehiä löytyy se marginaalinen ryhmä. Yhtäkään miestä en kuitenkaan tunne, joka ottaisi mieluummin ylipainoisen kuin normaalipainoisen naisen. Ylipainoisen naisen kanssa voi kuitenkin helposti päätyä suhteeseen kun muuhunkaan ei ole mahdollisuuksia. Tai kun muutakaan ei ole tarjolla (2/3 naisista ylipainoisia).
Itse olen mieluummin kokonaan yksin kuin sellaisen naisen kanssa, johon en tunne fyysistä vetoa, mutta epäilen että monet miehet eivät ole näin ehdottomia asian suhteen.
Mä olen melko ylipainoinen, mutta silti ollut hyvännäköisiä timmejäkin miehiä aina. Mulla on nätit kasvot, isot bambisilmät ja täyteläiset huulet ja paksu pitkä tukka ja positiivinen luonne niin luulen et s eon auttanu.
Ma olen (ylipainoinen) nainen, enka myoskaan pystyisi kiinnostumaan ylipainoisesta miehesta.