Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yle: Utsjoen kirjastoauto lakkautetaan ja siitä hirveä valitus. Mitä järkeä pitää yllä turhaa palvelua joka vie rahaa?

Vierailija
04.09.2019 |

Kirjat saa nykyään ladattua suoraan netistä. Itselläkin on e-kirjanlukija ja en voisi kuvitella enää palaavani hankalan paperikirjan lukijaksi.

Kumma miten jotkut jäärät hankaavat kehitystä vastaan. Jos tykkäät lukea kirjasi mielummin paperisena, niin OK. Tee niin, mutta omilla rahoillasi.

Kommentit (167)

Vierailija
101/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnat säästäisivät paljon, jos kirjastoja lakkautettaisiin.

Siellä on aivan turhaa töissä useita ihmisiä, joilla ei ole päiväkausiin, mitään järkevää tekemistä.

Henkilökunta on suurin menoerä myös kirjastoissa.

Omatoimi kirjastot käyttöön, niin voidaan vähentää hlökuntaa paljon.

Myös e-kirja tarjonta runsaammaksi.

Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Vuonna 2017 kirjastojen toimintakulut vaihtelivat 26 eurosta 176 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kunnat käyttivät kirjastopalveluihin vuodessa 57 euroa per asukas.

Kirjaston henkilökunta on erittäin alipalkattua koulutukseensa nähden. Silti alalle hakeudutaan, koska työ koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Omatoimikirjastoilla ei saa vähennettyä henkilökuntaa, sillä suurin osa kirjastotyöstä on aivan muuta kuin asiakaspalvelua.

Minua myös huvittaa kuinka mielestäsi e-kirjat ovat ratkaisu. Tiesithän, että e-kirjat maksavat kirjastoille yhtä paljon kuin paperiset kirjat? Niistä tulee maksaa lisenssimaksu. Suomessa kustantajilla on myös oikeus päättää mitkä kirjat asetetaan tarjolle kirjastoihin. Vastaavaa rajoitusta ei ole tavallisissa painetuissa kirjoissa.

Kuluja ei tarvitse leikata vaan parantaa palvelua.

Yleisissä kirjastoissa on kyllä tällä hetkellä kehitteillä koko Suomen kattava yhteinen e-kirjasto, jotta kaikki kansalaiset saataisiin tasa-arvoiseen asemaan. Nykyisin kun pääkaupunkiseudulla on huomattavasti laajemmat e-aineistot kuin muulla Suomella. Ongelmana on varojen puute sekä tekijänoikeusongelmat. Asiaa selvitellään silti kiihkeästi.

Älkää soimatko kirjastolaisia tässä asiassa. Meillä on kova pyrkimys parantaa e-aineistojen saatavuutta, mutta kun kaikki ei ole meidän käsissämme.

Arvaanko oikein, että e-lisenssi on kalliimpi kuin paperiversio?

Lisenssi maksaa kyllä saman verran kuin paperinen kirja, mutta se tulee maksaa vuosittain uudestaan. Eli paperisen kirjan saa omaksi, e-kirjaa käytännössä vuokrataan.

Vierailija
102/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös pk-seudulla pitäisi digitoida materiaalit sähköiseen muotoon ja hankkiutua kirjoista eroon. Näin kirjastorakennukset saataisiin parempaan käyttöön. Nyt kirjat vain makaavat siellä hyllyissä.

Jos haluat lukea paperikirjan, osta se itse.

Tämä olisi pahin mahdollinen asia minulle. Luen  tavallista kirjaa melkein aina ja minulla ei ole rahaa ostaa kaikkia kirjoja varsinkaan uutena, joten lainaus kätevää. Mihin ne kirjat edes saa laitettua jos aina ostaa uuden. Voisi hyllyt täyttyä nopeasti jos lukee paljon. Kirjat voivat maata kirjastoissa siksi, että suomalaiset lukevat aika vähän ainakin nuoremmat, joten tähän tarvisi jonkin muutoksen. Se tuskin kirjastoja lakkauttamalla ainakaan paranee jos halutaan parantaa lukutaitoa ja innostaa ihmisiä lukemaan. Olen vielä nuori ihminen, mutta en todellakaan kannata tällaisiä uudistuksia.

Sama juttu. Loppui multa epileptikkona lukeminen äkkiä, jos ei vois enää lainata kirjoja. Pystyn käyttämään läppäriä/kännykkää/mitä vaan laitetta aika lailla maksimissaan vartin kerrallaan. Paperista kirjaa voi lukea useamman tunnin.

Kannattaa kokeilla e-kirjanlukijaa.

https://avplus.fi/vertailussa-e-kirjanlukijat-roimasti-parempi-lukuelam…

Ei rasita silmiä.

Hyi, ei kiitos ainakaan tänne! Rakastan kirjoja ja kirjastoja, niissä on ihana tunnelma ja paljon muutakin kuin vain kirjoja. Meidän kirjastossa on mm. kirjailijavierailuja, kirjallisuuspiiri, vaihtuva museonäyttely, vaihtuvat taidenäyttelyt, satutunteja lapsille, ystävällinen palvelu, lehtienlukusali, joskus kirjakahvilatoimintaa, sehän on monelle esim vanhukselle tai työttömälle tai vähävaraiselle paikka kohdata muita, päästä jonnekin viihtymään ILMAN RAHAA. Oma lukuharrastukseni alkoi 6-vuotiaana kirjastoautolta. Arvostan kirjastolaitosta yhtä paljon kuin peruskoulua, ja se on todella paljon. Ostakoon vaan e-kirjoja ja lukulaitteita se, joka haluaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjasto on muutoksen syövereissä, vaikka tuskin kirjaston ammattikunta tätä myöntää.

Asiakkaat sen kuitenkin näkee selvästi, ainakin fiksuimmat ja valistuneimmat asiakkaat.

Sitä ollaan vaan toisinaan ihmetelty, kun pankeille tuli tuo suuri murros, niin pankit vähensivät rajusti henkilökuntaansa, sillä digitaalisuuden myötä, työt vähenivät ja jotkut työtehtävät loppuivat kokonaan.

Kirjastolaitoksiin on tullut runsaastu omatoimikirjastoja, ja palvelu siirtynyt verkkoon.

Emme ole kuitenkaan huomanneet, että henkilökunta olisi vähentynyt lainkaan.

Joten eipä ihme, että jotkut kutsuvat kirjaston työpaikkoja suojatyöpaikoiksi.

Sillä usein tosiaan näkee kirjastossa käydessä, kuin työntekijät istuvat jouten koneidensa takana ja vain juttelevat keskenänsä.

Harvoin noilla pisteillä asiakkaita näkee henkilökunnan kanssa asioimassa.

Pankki on yksityinen, voittoa tuottava rahoituslaitos. Kirjasto taas julkinen palvelu. Täysin eri asioita, joilla eri päämäärät, toimintalogiikka yms.

Vierailija
104/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjasto on muutoksen syövereissä, vaikka tuskin kirjaston ammattikunta tätä myöntää.

Asiakkaat sen kuitenkin näkee selvästi, ainakin fiksuimmat ja valistuneimmat asiakkaat.

Sitä ollaan vaan toisinaan ihmetelty, kun pankeille tuli tuo suuri murros, niin pankit vähensivät rajusti henkilökuntaansa, sillä digitaalisuuden myötä, työt vähenivät ja jotkut työtehtävät loppuivat kokonaan.

Kirjastolaitoksiin on tullut runsaastu omatoimikirjastoja, ja palvelu siirtynyt verkkoon.

Emme ole kuitenkaan huomanneet, että henkilökunta olisi vähentynyt lainkaan.

Joten eipä ihme, että jotkut kutsuvat kirjaston työpaikkoja suojatyöpaikoiksi.

Sillä usein tosiaan näkee kirjastossa käydessä, kuin työntekijät istuvat jouten koneidensa takana ja vain juttelevat keskenänsä.

Harvoin noilla pisteillä asiakkaita näkee henkilökunnan kanssa asioimassa.

Idioottien kanssa ei tietysti kannattaisi...mutta, kirjastojen henkilökunta on vähentynyt puoleen 80-90 -luvusta, juurikin tietotekniikan vuoksi. Eläkkeelle lähtevien tilalle hyvin harvoin otetaan ketään ja virkoja yhdistetään.

Hereillä siellä provotehtaalla nyt, ettekö yhtään typerämpiä valeita löydä torjuttaviksi!!!:'D

Vierailija
105/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä noista Oodin rahoista oisi voinut sen jättää, että pohjoisin Lappikin olisi saanut pitää kirjastoautonsa kylillä.

Tasa-arvoa ei ole olemassa.

Vierailija
106/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnat säästäisivät paljon, jos kirjastoja lakkautettaisiin.

Siellä on aivan turhaa töissä useita ihmisiä, joilla ei ole päiväkausiin, mitään järkevää tekemistä.

Henkilökunta on suurin menoerä myös kirjastoissa.

Omatoimi kirjastot käyttöön, niin voidaan vähentää hlökuntaa paljon.

Myös e-kirja tarjonta runsaammaksi.

Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Vuonna 2017 kirjastojen toimintakulut vaihtelivat 26 eurosta 176 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kunnat käyttivät kirjastopalveluihin vuodessa 57 euroa per asukas.

Kirjaston henkilökunta on erittäin alipalkattua koulutukseensa nähden. Silti alalle hakeudutaan, koska työ koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Omatoimikirjastoilla ei saa vähennettyä henkilökuntaa, sillä suurin osa kirjastotyöstä on aivan muuta kuin asiakaspalvelua.

Minua myös huvittaa kuinka mielestäsi e-kirjat ovat ratkaisu. Tiesithän, että e-kirjat maksavat kirjastoille yhtä paljon kuin paperiset kirjat? Niistä tulee maksaa lisenssimaksu. Suomessa kustantajilla on myös oikeus päättää mitkä kirjat asetetaan tarjolle kirjastoihin. Vastaavaa rajoitusta ei ole tavallisissa painetuissa kirjoissa.

Kuluja ei tarvitse leikata vaan parantaa palvelua.

Yleisissä kirjastoissa on kyllä tällä hetkellä kehitteillä koko Suomen kattava yhteinen e-kirjasto, jotta kaikki kansalaiset saataisiin tasa-arvoiseen asemaan. Nykyisin kun pääkaupunkiseudulla on huomattavasti laajemmat e-aineistot kuin muulla Suomella. Ongelmana on varojen puute sekä tekijänoikeusongelmat. Asiaa selvitellään silti kiihkeästi.

Älkää soimatko kirjastolaisia tässä asiassa. Meillä on kova pyrkimys parantaa e-aineistojen saatavuutta, mutta kun kaikki ei ole meidän käsissämme.

Arvaanko oikein, että e-lisenssi on kalliimpi kuin paperiversio?

Lisenssi maksaa kyllä saman verran kuin paperinen kirja, mutta se tulee maksaa vuosittain uudestaan. Eli paperisen kirjan saa omaksi, e-kirjaa käytännössä vuokrataan.

Näin arvelinkin, eli se tulee kalliimmaksi, joten siirtyminen "digiaikaan" johtaisi merkittävään kirjavalikoiman supistumiseen, jos määrärahoja ei kasvateta reilusti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnat säästäisivät paljon, jos kirjastoja lakkautettaisiin.

Siellä on aivan turhaa töissä useita ihmisiä, joilla ei ole päiväkausiin, mitään järkevää tekemistä.

Henkilökunta on suurin menoerä myös kirjastoissa.

Omatoimi kirjastot käyttöön, niin voidaan vähentää hlökuntaa paljon.

Myös e-kirja tarjonta runsaammaksi.

Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Vuonna 2017 kirjastojen toimintakulut vaihtelivat 26 eurosta 176 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kunnat käyttivät kirjastopalveluihin vuodessa 57 euroa per asukas.

Kirjaston henkilökunta on erittäin alipalkattua koulutukseensa nähden. Silti alalle hakeudutaan, koska työ koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Omatoimikirjastoilla ei saa vähennettyä henkilökuntaa, sillä suurin osa kirjastotyöstä on aivan muuta kuin asiakaspalvelua.

Minua myös huvittaa kuinka mielestäsi e-kirjat ovat ratkaisu. Tiesithän, että e-kirjat maksavat kirjastoille yhtä paljon kuin paperiset kirjat? Niistä tulee maksaa lisenssimaksu. Suomessa kustantajilla on myös oikeus päättää mitkä kirjat asetetaan tarjolle kirjastoihin. Vastaavaa rajoitusta ei ole tavallisissa painetuissa kirjoissa.

Kuluja ei tarvitse leikata vaan parantaa palvelua.

Yleisissä kirjastoissa on kyllä tällä hetkellä kehitteillä koko Suomen kattava yhteinen e-kirjasto, jotta kaikki kansalaiset saataisiin tasa-arvoiseen asemaan. Nykyisin kun pääkaupunkiseudulla on huomattavasti laajemmat e-aineistot kuin muulla Suomella. Ongelmana on varojen puute sekä tekijänoikeusongelmat. Asiaa selvitellään silti kiihkeästi.

Älkää soimatko kirjastolaisia tässä asiassa. Meillä on kova pyrkimys parantaa e-aineistojen saatavuutta, mutta kun kaikki ei ole meidän käsissämme.

Arvaanko oikein, että e-lisenssi on kalliimpi kuin paperiversio?

Lisenssi maksaa kyllä saman verran kuin paperinen kirja, mutta se tulee maksaa vuosittain uudestaan. Eli paperisen kirjan saa omaksi, e-kirjaa käytännössä vuokrataan.

Tämä.

Kun EDES tuota faktaa eivät nämä vääntäjät tiedä. Ei voi kuin nauraa säälien..

Vierailija
108/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen mielestä turha palvelu? Niiden jotka sitä käyttävät vai niiden jotka asuu 5km säteellä kirjastosta etelä-suomen kasvukeskuksessa?

Asun Helsingissä, luen e-kirjoja. Kirjastorakennuksilla on muuta käyttöä nykypäivänä kun kirjat ja lehdet saa sähköisenä.

Maksakoon ne siitä jotka haluavat vielä paperia.

Minäkin olen helsinkiläinen ja haluan ehdottomasti, että Utsjoella saisivat pitää kirjastoautonsa! Nyt sinä toinen helsinkiläinen, kerropa mitä käyttöä haluaisit helsinkiläisille kirjastoille? Mikä sinusta olisi järkevää näille tiloille? Rikhardinkadun kirjasto? Kallion kirjasto? Pasilan kirjasto?

Niinpä niin. Et ole Helsinkiä nähnytkään. Helsinkiläiset rakastavat kirjastojaan ja myös muiden paikkakuntien kirjastoja ja kirjastoautoja (mä kävin kesäisin pentuna kirjastoautossa mummon luona oleskellessa).

Tsemppiä Utsjoelle <3. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terveydenhuolto ja sairaanhoito pitää lopettaa hyödyttöminä, koska jokainen kuolee joka tapauksessa jossain vaiheessa.

Vierailija
110/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kirjasto on muutoksen syövereissä, vaikka tuskin kirjaston ammattikunta tätä myöntää.

Asiakkaat sen kuitenkin näkee selvästi, ainakin fiksuimmat ja valistuneimmat asiakkaat.

Sitä ollaan vaan toisinaan ihmetelty, kun pankeille tuli tuo suuri murros, niin pankit vähensivät rajusti henkilökuntaansa, sillä digitaalisuuden myötä, työt vähenivät ja jotkut työtehtävät loppuivat kokonaan.

Kirjastolaitoksiin on tullut runsaastu omatoimikirjastoja, ja palvelu siirtynyt verkkoon.

Emme ole kuitenkaan huomanneet, että henkilökunta olisi vähentynyt lainkaan.

Joten eipä ihme, että jotkut kutsuvat kirjaston työpaikkoja suojatyöpaikoiksi.

Sillä usein tosiaan näkee kirjastossa käydessä, kuin työntekijät istuvat jouten koneidensa takana ja vain juttelevat keskenänsä.

Harvoin noilla pisteillä asiakkaita näkee henkilökunnan kanssa asioimassa.

Ootko sä oikeesti noin pönttö vai trollaatko vaan? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä noista Oodin rahoista oisi voinut sen jättää, että pohjoisin Lappikin olisi saanut pitää kirjastoautonsa kylillä.

Tasa-arvoa ei ole olemassa.

Oodi ei ole kirjasto, vaikka se sellaisena kansalle myytiin, vaan julkinen tila, olohuone. Eihän siellä ole nimeksikään kirjoja suhteutettuna neliömäärään.

Jos haluaa mennä oikeaan kirjastoon, kannattaa Helsingissä suunnata askeleensa esim. Rikhardinkadun kirjastoon. Arkkitehtuuri on noin muutenkin ihan eri tasoa kuin Oodissa. Lisäksi, tarjolla oikeasti hiljaista ja rauhallista tilaa toisin kuin Oodissa.

Vierailija
112/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan tiedoksi vaan nro 103

Just siksi nuo kirjaston työpaikat ovat suojatyöpaikkoja, kun kunnilla ja kaupungeilla ei ole tulosvastuuta mistään, ei ainakaan kirjastoilla

. Siellä voi pitää työntekijöitä, jotka eivät tuota yhtään mitään työpanoksellaan..

Yksityisillä ei tähän riitä rahaa. Yksityisellä työntekijän työpanoksen tulee tuottaa niin paljon, että hänen palkkaamisensa yritykseen todella kannattaa.

Voi jeesus, millaista porukkaa tuosta kommentista päätellen, on kirjastojen palveluksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kenen mielestä turha palvelu? Niiden jotka sitä käyttävät vai niiden jotka asuu 5km säteellä kirjastosta etelä-suomen kasvukeskuksessa?

Asun Helsingissä, luen e-kirjoja. Kirjastorakennuksilla on muuta käyttöä nykypäivänä kun kirjat ja lehdet saa sähköisenä.

Maksakoon ne siitä jotka haluavat vielä paperia.

Tässä taas yksi yritteliäs yrittää saada aikaan Helsinkivihaa. Älkää ottako todesta tällaisia horinoita. 

Terv. helsinkiläinen

Vierailija
114/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rahan, palveluiden, tiedotusvälineiden jne. siirtäminen nettiin/sähköiseen muotoon on alku, mutta populaation täydellinen alistaminen vaatii toki myös kaiken kirjallisen aineiston keskitettyä hallintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan tiedoksi vaan nro 103

Just siksi nuo kirjaston työpaikat ovat suojatyöpaikkoja, kun kunnilla ja kaupungeilla ei ole tulosvastuuta mistään, ei ainakaan kirjastoilla

. Siellä voi pitää työntekijöitä, jotka eivät tuota yhtään mitään työpanoksellaan..

Yksityisillä ei tähän riitä rahaa. Yksityisellä työntekijän työpanoksen tulee tuottaa niin paljon, että hänen palkkaamisensa yritykseen todella kannattaa.

Voi jeesus, millaista porukkaa tuosta kommentista päätellen, on kirjastojen palveluksessa.

Mikä ihme on tulosvastuu? Millaista voittoa sen kirjaston pitää tuottaa? Liikelaitokset toimivat ihan eri logiikalla kuin kirjastot, joten ihan turhaan jankkaat noita termejä täällä.

Vierailija
116/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joitain kirjoja on vaan kiva selailla eikä se onnistu e-kirjojen kanssa. Luen joskus e-kirjoja, jos ne eivät vaadi mitään sen suurempaa ajattelua. Esim. jonkun tyhmän dekkarin voi lukea e-kirjana, koska en todennäköisesti halua selailla sitä. Mutta tykkään myös lukea lifestyle-kirjoja ja niitä en ikinä haluaisi e-kirjoina, koska kuvien katselu on ihan surkeaa kaikilla e-kirja-alustoilla.

Vierailija
117/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten kirjastopalvelut ovat ilmaisia. Kysyn ihan huvikseni.

Kirjastot kustennetaan verovaroista, joten nekin ihmiset, jotka eivät tarvitse kirjastoa, maksavat kirjastosta.

Jotkut ostavat kirjat, eivät kaikki kanna likaisia kirjoja kirjastoista kotiin.

Meillä ostetaan joskus paperisia kirjoja lapsille, saadaan lahjaksi myös.

Muutamia teoksia ostetaan aikuisillekin. Ostamme kirjat digitaalisina, helppo lukea matkoilla eikä tarvitse säilyttää kotona suuria määriä pölyä kerääviä kirjakokoelmia.

Mä en tarvitse lapselle päivähoitoa tai ilmaista koulutusta, enkä tule koskaan tarvitsemaan. En silti nillitä, että maksan veroja, joilla nuo kustannetaan. 

Mahdollisimman kattava kirjastolaitos on sivistyneen yhteiskunnan merkki. Sitä nämä verorahoistaan itkevät eivät tule koskaan ymmärtämään. (Ei ole opiskeltu tarpeeksi, eli ei ole luettu tarpeeksi). 

Mä maksan joka kuukausi veroja n. 2200€. En valita, vaan olen ylpeä Suomen hyvinvoinnista, mm. kirjastoista. 

Vierailija
118/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan tiedoksi vaan nro 103

Just siksi nuo kirjaston työpaikat ovat suojatyöpaikkoja, kun kunnilla ja kaupungeilla ei ole tulosvastuuta mistään, ei ainakaan kirjastoilla

. Siellä voi pitää työntekijöitä, jotka eivät tuota yhtään mitään työpanoksellaan..

Yksityisillä ei tähän riitä rahaa. Yksityisellä työntekijän työpanoksen tulee tuottaa niin paljon, että hänen palkkaamisensa yritykseen todella kannattaa.

Voi jeesus, millaista porukkaa tuosta kommentista päätellen, on kirjastojen palveluksessa.

Luuletko, että kunnat tuhlaavat huvikseen rahaa? Että kirjastoihin palkataan ihmisiä vain istumaan? Kirjastojen henkilökuntaa vähennetään jatkuvasti. Kun työntekijät eläköityvät, siirretään näiden vastuut muille. Tilalle palkataan hyvin harvoin uutta väkeä. Nykyään kirjastoissa työskennellään alimiehityksellä, särkymisvaraa ei ole juuri ollenkaan. Miksi kommentoit asiaa, josta et tiedä yhtikäs mitään?

Vierailija
119/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunnat säästäisivät paljon, jos kirjastoja lakkautettaisiin.

Siellä on aivan turhaa töissä useita ihmisiä, joilla ei ole päiväkausiin, mitään järkevää tekemistä.

Henkilökunta on suurin menoerä myös kirjastoissa.

Omatoimi kirjastot käyttöön, niin voidaan vähentää hlökuntaa paljon.

Myös e-kirja tarjonta runsaammaksi.

Kirjaston kulut ovat vain noin prosentti kunnan menoista. Vuonna 2017 kirjastojen toimintakulut vaihtelivat 26 eurosta 176 euroon asukasta kohden. Keskimäärin kunnat käyttivät kirjastopalveluihin vuodessa 57 euroa per asukas.

Kirjaston henkilökunta on erittäin alipalkattua koulutukseensa nähden. Silti alalle hakeudutaan, koska työ koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Omatoimikirjastoilla ei saa vähennettyä henkilökuntaa, sillä suurin osa kirjastotyöstä on aivan muuta kuin asiakaspalvelua.

Minua myös huvittaa kuinka mielestäsi e-kirjat ovat ratkaisu. Tiesithän, että e-kirjat maksavat kirjastoille yhtä paljon kuin paperiset kirjat? Niistä tulee maksaa lisenssimaksu. Suomessa kustantajilla on myös oikeus päättää mitkä kirjat asetetaan tarjolle kirjastoihin. Vastaavaa rajoitusta ei ole tavallisissa painetuissa kirjoissa.

Kuluja ei tarvitse leikata vaan parantaa palvelua.

Yleisissä kirjastoissa on kyllä tällä hetkellä kehitteillä koko Suomen kattava yhteinen e-kirjasto, jotta kaikki kansalaiset saataisiin tasa-arvoiseen asemaan. Nykyisin kun pääkaupunkiseudulla on huomattavasti laajemmat e-aineistot kuin muulla Suomella. Ongelmana on varojen puute sekä tekijänoikeusongelmat. Asiaa selvitellään silti kiihkeästi.

Älkää soimatko kirjastolaisia tässä asiassa. Meillä on kova pyrkimys parantaa e-aineistojen saatavuutta, mutta kun kaikki ei ole meidän käsissämme.

Arvaanko oikein, että e-lisenssi on kalliimpi kuin paperiversio?

Lisenssi maksaa kyllä saman verran kuin paperinen kirja, mutta se tulee maksaa vuosittain uudestaan. Eli paperisen kirjan saa omaksi, e-kirjaa käytännössä vuokrataan.

Kyllä nuo e-kirja rahastukset loppuu kun lakataan ostamassa paperikirjoja ja ei suostuta ostamaan e-kirjoja kuin samalla sopimuksilla kuin normaalikirjankanssa tehdään. Eli kertamaksu jokaisesta kirjasta. Jos ei kelpaa, niin kustantajat kerätköön pulloja niitten oodilaisten kanssa.

Vierailija
120/167 |
04.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoa että, tuollaisenkin vitsin sai lukea kuin numero 115 ylpeänä lähettää.

Siinähän se villankoiran ydin on, kun kunnilla ja valtioilla ei ole tulosvastuuta, siellä ei kukaan myöskään piittaa vähäänkään siitä, mihin rahat menee ja tekevätkö työntekijät töitä ollenkaan.

Itse olin vähän aikaa valtion hommissa opiskeluaikoina ja täytyy sanoa, että homma oli pelkkää hengailua verrattuna siihen, millaiset vastuut ja työnteon tahti on yksityisellä puolella.

Ja niinpä kuulu olevan edelleen, kunnan  ja valtion hommissa voi edellee viettää päivän työssä, tekemättä juuri mitään, eikä sitä kukaan edes huomaa.

Liikaa porukkaa töissä, kunnollista työtä ei riitä kaikille,

ja tähän on vaikuttanut myös kuntien yhdistyminen, kun kaikki on pitänyt työllistää, vaikka työtä kunnollista työtä ei olisi läheskään kaikille toisista kunnista siirtyneille.