Lue keskustelun säännöt.
Mä mistä saisin voimaa...
30.05.2006 |
tässä on nyt muutama viikko menty kuin puoliteholla, mulla ei riitä voimat ja energioa tehdä mitään..kotihommat tökkii, samoin lastenhoito. Rästihommia ois vaikka muille jakaa vaan ei jaksa aloittaa. Tuntuu, et kaikki menee päin persettä. Nuorempi lapsi ei ala nukkuun päikkäreille ja ei syö mitään. Mikä lie lakkoilukausi sillä on.
Mies on ihan helisemässä, kun kotona ei taoahdu mitään. Eipä se kummoisia odotakaan, mutta tottunut että ruoka on valmiina odottamassa kun tulee iltapäivällä kotiin. Nyt olen yturhan monena päivänä tehnyt puloieineksistä ruokaa, vaikka oon aiemmin yrittänyt välttää niitä.
pakolliset ulkoilut huolehdin, mutta nytkin on satanut vettä jo yli viikon putkeen, eikä aina kiinnosta mennä tuonne kaatosateeseen rämpimään. En jaksa olla lapsille kiva, vanhempi lapsikin on alkanu uhmaamaan ihan hirveesti, enkä meinaa saada sitä ollenkaan kuriin. Sitten sorrun huutamaan ja rähjäämään vaan kun en jaksa sen kiukkuiluja.
Odotanko mä itseltäni liikoja vain? Tiedän, että jos nyt rutistan vaikka vängellä nää kotihommat alta pois, niin sitten helpottaa, saan ainakin tuntea että musta on johonkin.
Olenko ainut joka tuntee näin? Kaikki lähipiirini äidit vaikuttaa niin pirteiltä ja niillä näyttää olevan sentään jokin tolkku elämässään...
Kommentit (6)
Taidat olla kotiäiti? Minä käyn 3-vuorotyössä, enkä kerkee mitään.
paikat on aina sotkussa (vappuna siivottu viimeksi) ja kotona kaksi LASTA (=mies ja 3v poika) Mietin tässä juuri, että mistä ihmeessä saisin voimia. Naapurusto täynnä supermammoja, jotka leipoo varmaan joka päivä ja nurkat kiiltää. Sit ne aina naukuu mulle, että ethän sä mistään mitään tiedä kun sulla on vaan yksi lapsi.
Nyt kuumeessa kotona ja yritän pestä pyykkiä jne. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa keino minulla on että teen väkisin hommat (joskin siivouksessa laistan niin että vain imuroin lattiat) ja sitten seuraavana päivänä tai loppupäivänä vain olen. Yritän nukkua mahdollisimman pitkään ym.
Mutta mistä saada edes hiukan voimaa jaksaa eteenpäin? Tiedän, että uloslähteminenkin piristää, vaan on aina niin iso homma lähtee sinne ulos...Ärsyttää, kun lapset pitää ottaa aina joka paikkaan mukaan. ois kiva joskus lähtee vaan ja jättää kaikki taakse. olen leikitellyt ajatuksella, että jättäisin perheeni vaikka vähäksi aikaa ja lähtisin yhden kaverin luo lomalle. Vaan en voi tehdä sitä, kun ei ole lastenhoitajaa ja mies ei voi olla pois töistä sen takia.
Raha-asiat huolestuttaa myös. Kesälomareissuista ei voi haaveillakaan kun kaikki kodinkoneet tuntuu hajoavan samaan aikaan ja rahaa on palanut ihan tuhottomasti viime viikkoina. Ensiksi meni kahvinkeitin, sitten tietokone ja nyt tänään pyykinpesukone lakkas toimimasta. Uuteen pesukoneeseen ei ole varaa...
voi itkut
ap
Mulla oli ihan sama tilanne ja lekuri totes masennuksen. nyt lääkkeet ja terapia alkaa vaikuttaa ja olen taas pirteämpi! parisuhdeterapiasta voisi myös olla teille apua, miehes ei näytä arvostavan sua tarpeeksi tai ottaa sut liikaa itsestäänselvyytenä. kyllä aikuisen miehen pitäisi osata itse tehdä itselleen ruokaa jos on nälkä!
Mä voisin tulla auttamaan, saisin myös sinusta sitten uuden ystävän :)
Samanlaisia kausia minulle tulee aina välillä. En millään jaksas innostua niistä samoista asioista mitä päivittäin pitää tehdä. Väliin tuntuu että ku saa sen ruuan laitettuu lapsille ja jotenkuten siivottuu jälet niin ei muuta jaksakkaan.
KAi se ku pitää päivästä toiseen samoja asioita vääntää niin kyllästyttää. Pitäs ottaa useammin itelle aikaa.
Ja liekkö hormoneillakin jotain tekemistä. Masennusta.. Minua väliin masentaa, elämäntilanteeseeni on tullut niin suuri muutos viimesien kk aikana. Ei lähellä sukulaisia eikä ystäviä.
Tämmösiä vaan tässä pohiskelin, voin hyvin tietää mitä tarkotat!
Vaikka nyt kyllä hyvä vaihe taas menossa. Tietysti elämä on ylä-alamäkeä... Koitan hyväksyy että niitä huonompiaki päivä tulee.